5.2 Boazodoalu riektevuođđu
Erenoamáš ja árbevirolaš
sámi ealáhussan ja kulturvuohkin
lea boazodoallu huksejuvvon dábiid ja geavaheami
ala dološ áiggi rájes,
ja das lea erenoamáš riektesuodjalus,
gč. Vuođđolága § 110
a ja álbmotrievtti njuolggadusaid álgoálbmogiid
ja unnitloguid birra.
Boazodoallu dárbbaša ollu areálaid
ja iešguđetlágán áigodatguohtumiid.
Deaddu boazodoalu areálaide lea lassánan
olbmuid buresbirgejumi ja dábálaš servodatovdáneami
geažil. Dan dihte lea maŋemus jagiid
lassánan beroštupmi boazodoalu areálageavaheami
rievttálaš vuođu hárrái,
ja lea leamaš dárbbašlaš čielggadit
sámi boazodoalu rievttálaš
dili ja gáhttema eará beroštumiid
ektui.
Boazodoalu riektevuođuin areála
geavaheami bokte oaivvilduvvo ieš dat vuođđu
man ala riekti lea huksejuvvon, ii ge dárkileappot rievtti
sisdoallu ja viidodat.
Váldogažaldat lea leamaš
lea go riekti dušše áigges áigái
gustovaš boazodoallolága olis, vai
lea go boazodoalus iešheanalis vuođđu beroškeahttá
lágas.
Áddejupmi boazodoalu areálageavaheami
rievttálaš vuođu
hárrái lea ovdánan,
earret eará riektegeavada geažil
iešguđet surggiin. Odne lea dohkkehuvvon
Norgga rievttis ahte boazodoalus lea iešheanalis
riektevuođđu, beroškeahttá
lágas, dan geavaheami vuođul mii
lea leamaš doloža rájes
dain guovlluin gos boazodoallu lea doaimmahuvvon. Láhka
ii ásat boazodoallorievtti, muhto čilge dárkileappot
mii dán rievtti sisdoallu lea, ja regulere ja stivre
boazodoalu. Alimusrievtti plenumduomus nugohčoduvvon Selbu-áššis,
Rt. 2001, s. 769, nannii Alimusriekti ahte boazodoalloriekti lea iešheanalis
riekti man vuođđu lea geavaheapmi
dološ áiggi rájes.
Dás ii leat sáhka dušše
dohkkehuvvon geavaheami birra. Muđui čujuhit
dárkilet mearkkašumiide dán
guovddáš riektemearrádusa
birra St.dieđ. nr. 33 (2001 – 2002).
Riektegeavada bokte lea maiddái nannejuvvon ahte
boazosápmelaččaid
rivttiin lea bággolotnunsuodjalus. Dat mearkkaša
ahte vuoigatvuođaid luobaheapmi eará beroštumiide
addá vuođu oažžut
buhtadusa dábálaš
bággolotnunprinsihpaid mielde, gč. Vuođđolága § 105.
Jagis 1999 mearriduvvui olmmošvuoigatvuođaid
dili nannen Norgga rievtti olis (olmmošvuoigatvuođaláhka).
Dát mielddisbuktá earret eará
ahte soahpamuš siviila ja politihkalaš
vuoigatvuođaid birra galgá gustot Norgga
láhkan ja manná ovdalii jus eará šattaš vuostálaga
dainna. Boazodollui lea erenoamážit
artihkal 27 mearkkašahttin dan dihte go dat guoskkaha
sámi kultuvrra ávnnaslaš
vuođu suodjaleami, dás maiddái
sámi boazodoalu suodjaleami. Dát
artihkal, ovttas ILO-soahpamuša mearrádusaiguin,
lea mielde ráddjeme makkár sisabahkkemiid
ja doaimmaid sáhttá čađahit
boazodoalu guovdu.
Árbevirolaččat
lea boazodoallu adnon oktasaš,
kollektiiva, vuoigatvuohtan.
Dát mielddisbuktá ahte boazosámit
dat guddet vuoigatvuođa, geahča
boazodoallolága § 3, ja geain lea vuoigatvuohta doaimmahit
boazodoalu dain eatnamiin gos doloža rájes
lea leamaš boazodoallu. Dás lea
sáhka boazosámiin čearddalaš
joavkun, ii ge ovttaskas olbmuid dahje unnit joavkkuid birra mat
gullet dán oktasašvuhtii. Juohkehažžii
gullá oassi dán oktasaš
vuoigatvuođas, eai ge sis leat eksklusiiva vuoigatvuođat
mat leat sierra suodjaluvvon siskkáldasat.
Maŋemus áiggiid lea dađistaga
eanet čuoččuhuvvon
ahte dien vuolggasaji ferte čilget. Okta hástalus
dákko sáhttá earret
eará leat ahte rievdada go eiseválddiid
vejolaš reguleren siskkáldas guohtungeavaheami. Sáhttet
go eiseválddit friddja reguleret, vai sáhttá
go siiddaid dahje joavkkuid geavaheapmi leat nu sajáiduvvan ahte
dihto guovlluin lea ásahuvvon dakkár
vuoigatvuohta ahte dain lea bággolotnunsuodjalus
eará boazodoallorivttiid ektui? Dákkár gažaldagat
eai leat dán rádjái čovdojuvvon
riektegeavada bokte. Datte eaktudii Alimusriekti ahte okta doaibmajoavku
guoskevaš orohagas ii ihcalis sáhte
atnui váldit guovlluid maid orohaga eará
doaibmajoavkkut leat árbevirolaččat guođohan,
geahča Rt. 2000 s. 1578, ja ahte guoskevaš
sisabahkken ferte buhtadusrievttálaš
oktavuođas árvvoštallojuvvot guoskevaš
doaibmajoavkku areála ektui, ii ge olles orohaga. Áššečuolbma
lea dárkileappot mearkkašuvvon 7.
kapihttalis. Departemeanta dadjá eanet dán
birra oppalaš mearkkašumiin 8. kapihttalis.
