Sámedikki 2008 doaimma birra

2.11.2 Kulturmuittuid registreren sierranas stuorát areálaplánaid oktavuođas

Sámediggi lea 2008:s registreren sámi kulturmuittuid máŋga stuorra areálaplána oktavuođas sámi guovlluin. Dát guoská bieggamilloplánaide Finnmárkkus, Nordlánddas ja Mátta-Trøndelágas ja maiddái Setermoen báhčinšiljus, Ráissa álbmotmeahcis ja Nord-Kvaløya ja Rebbenesøy eanadatsuodjalusguovllus.

Hamnefjell bieggamilluid muddenplána oktavuođas Báhccavuona gielddas Finnmárkkus registrerejuvvojedje 147 eaŋkilmuittu 82 kulturmuitobáikkis. Báikediđoštallan lea dan áiggis mii vel lei hálddus almmustahttán kulturmuittuid mat čajehit guhkes áiggi sámi ealáhusheivehemiid Finnmárkku rittus, ja mas lea stuorra árvu dan eanadaga muosáheamis, mas dát lea dáhpáhuvvan. Go dáid kulturmuittuid vel sáhttá čatnat boares sámi oskui ja árbevieruide, de šaddá guovlu erenoamáš miellagiddevažžan čájehit rievdama goddebivdoservodagas boazodoalloservodahkan. Plánaevttohusa oasit šaddet vuostálagaid máŋga registrerejuvvon kulturmuittuiguin, sihke njuolgga ja eahpenjuolgga. Máŋga dáin kulturmuittuin čatnasit sámi oktavuhtii ja daid ferte atnit automáhtalažžat ráfáiduhttojuvvon. Bieggamillut vuolidit guovllu kulturhistorjjálaš árvvuid. Dán vuođul vuosttaldii Sámediggi plánaevttohusa areálahálddašemiide ja lea bivdán ahte osiid plánaguovllus ferte váldit eret muddenplánas.

Oarjevuonas Divttasvuona suohkanis Nordlánddas lea Nordkraft Vind AS prošekteremin bieggamillorusttega mas leat gaskal 32 – 35 bieggamillu. Sámediggi lea bálkáhan árran Julevsámi guovddáža čađahit kulturmuitoiskkademiid doaibmabidjoguovllus. Bohtosat dán rádjai čájehit golbmalogináre registrerejuvvon automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon sámi kulturmuittu, mas leat máŋga mat guoskkahuvvojit njuolgga plánejuvvon bieggamillopárkkas. Sámediggi áigu čuovvolit dán prošeavtta 2009:s.

Fosenhalvøyas Roana ja Åfjorda suohkaniin leat čađahuvvon kulturmuitoregistreremat Roan ja Blåheia bieggafápmorusttegiid oktavuođas Roan suohkanis ja Storheias Bjugna ja Åfjorda suohkaniin. Storheias eai leat registrerejuvvon sámi kulturmuittut. Roanis registrerejuvvui sámi eamihávdi. Blåheias registrerejuvvojedje ja merke­juvvojedje kártii boares bivdorusttetbázahasat. Báikkit ledje oahppásat ovddežis, muhto eai lean merkejuvvon kártii albma láhkai. Eamihávdi lea erenoamáš go eai leat oahppásat eaige registrerejuvvon nu ollu dákkáraš sámi hávddit ná guhkkin máddin ja danne lea deaŧalaš dan suodjalit boahtteáigái. Dát kulturmuittut eai lean dattetge doarvái vuođđun vuosttaldit plánaid. Sámediggi lea bivdán ahte kulturmuitobáikkit galget muddejuvvot erenoamášguovlun kulturmuittuid suodjaleapmái plánain.

Sámediggi lea čađahan guokte stuorra báikediđoštanprošeavtta Setermoen báhčinšiljus Beardu suohkanis ja Ráissa álbmotmeahcis Ráissa suohkanis. Goappašat prošeavtta álggahuvvojedje gieddeáigodagas 2007 ja jotkojuvvojedje 2008:s. Registrerenbarggu Setermoenis lei Forsvarsbygg addán báhčinšilju viiddideami oktavuođas. Das registrerejuvvojedje 25 árrana. Ráisa-prošeakta lea registrerenbargu Romssa fylkkamánni ovddas Ráissa álbmotmeahci ja Ráisduottar-háldi eanadatsuojusguovllu hálddašanplána ráhkadeami oktavuođas. Registrerenbargu lea čađahuvvon ovttasbarggus boazodoaluin. Sullii 140 kulturmuittu registrerejuvvojedje. Dáin ledje máŋga cehkkojuvvon bartta ja goađi bázahasa, lagabui 100 árrana, ja bivdorokkit, čilat, borramušvuorkkát, hávddit ja bálvvosbáikkit. Dan lassin gávdnojedje geađgeáigásaš duktásajit ja ođđaset kvena kulturmuittut nugo 9 bihkkahávddi. Gávdnosat duođaštit R��isvuomi guovlluid guhkesáiggi ja árjjalaš geavahusa.

Nord-Kvaløy ja Rebbenesøy eanadatsuodjalusguovllu registreremat leat dahkkojuvvon Romssa hálddašanplánema oktavuođas, muhto fylkkasuohkanis dat lea leamaš prošeaktajođiheapmi ja bargu. Sámediggi lea dattetge registreren guovllu kulturmuittuid. Dán jagi registrerejuvvui Nord-Kvaløya riddoguovlu. Doppe gávdnojedje goahteduktásadji, gaskaáigásaš duktásajit mat sáhttet lea sámi, ja maiddái bálvvosgeađgi.