3.7.2 Davviguovllut
Dás čujuhuvvo
Sámedikki jahkedieđáhussii
kap 2.9.1.
Ráđđehus
ovddidii 2009 njukčamánus «Ođđa
huksengeađggit davvin. Okta
dain čieža bajitdási
mihttomeriin lea suddjet álgoálbmogiid
birgejumi, ealáhusaid, historjjá ja
kultuvrra davviguovlluin. Boahtte lávki Ráđđehusa
davveguovllustrategiijas». áŋgiruššamis
ovddasguvlui áigu ráđđehus láhččet
dili nu ahte álgoálbmogiin
leat eavttut searvat proseassaide ja ávkkástallat
daid vejolašvuođaid
máid ovdáneapmi
davvin mielddisbuktá. Doaimmaid
gaskkas álgoálbmotguovlluin
leat:
ásahit rádjerasttildeaddji
gealboprográmma mii galgá duođaštit sámi árbedieđuid
davviguovlluperspektiivvas, ovdánahttit
digitála siskkáldas
struktuvrra smávit álgoálbmot
gielaid váráš , ásahit álgoálbmotprográmma kultuvrra
vuođustuvvon ealáhusovdáneapmái,
ovdánahttit ehtalaš njuolggadusaid
máid iešguđet
bealálaččat
fertejit vuhtiiváldit ekonomalaš doaimmaid
oktavuođas davviguovlluin
ja duohtandahkamis sámi
guorahallan- ja gealboguovddáža
Guoládagas Ruoššas.
Dán oktavuođas deattuhuvvo álgoálbmogiid
ja eará álbmogiid
kultuvrraid ja árbevieruid gaskkusteames
riikkarájáid rástá,
dákko bakte ásaheames Riddu
Riđđu
Guovddáža davviálbmogiidda
ja kapasiteahta- ja gealbohuksema ásahusain
mat barget sámi dutkamiin,
oahpahusain ja máhtolaš-, ealáhus-
ja kultuvrraovdánahttiimiin
davviguovlluin. Viidáset
gálgá álggahuvvot
guorahallanbargu čielggadeames
deháleamos hástalusaid
máid sámi
alit oahpahus ja dutkan vásihit
davviguovllu perspektiivvas.
Olgoriikkadepartemeanta lea 2007 earret eará juolludan
doarjaga Sámi Filbmafestiválii,
Riddu Riđđu
festiválii, Mearrasámi
oahppolihttui ja Sámi ealáhusvuođustuvvon
kulturprošektii Lujávrris
Ruoššas. Olgoriikkadepartemeanta
bušeahta bakte juolluduvvo
doarjja álgoálbmogiidda searvamis
Arktalaš Ráđđái, Barents-ráđđái
jnv. Juolludeami ulbmiliin lea addit doarjaga álgoálbmotáirasiidda
searvamis riikkaidgaskasaš ovttasbargui
davviguovlluin.
Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea 2008 juolludan 800 000
ruvnno Sámeráđi iešguđet
doaluide 19. Sámekonferánssa
oktavuođas jagi 2008’s
Roavvenjárggas Suomas. Sámekonferánsa čoahkkana
juohke njealját jagi masa
servet ovddasteaddjit sámi váldoorganisašuvnnain
Suomas, Norggas, Ruoŧas
ja Ruoššas.
Departemeanta lea maiddái
juolludan doarjaga birrajagi gaskkustanguovddáža
davviguovllu álbmogiid dáidaga
ja kultuvrra Riddu Riđđu
bakte Gáivuonas. Juolludeapmi
lea jotkojuvvon oasseprošeavtta «Ceavvi» bakte
mii lea oassin Sámi allaskuvlla riikkaidgaskasaš EALáT
dutkanprošeavttas. Go ovttaiduhttit árbedieđuid
dieđalaš dieđuiguin iešguđege
Arktalaš guovlluin, de prošeavttas
geahčadit mot dálkkádatrievdadeamit
váikkuhit bohccuid guohtuneatnamiidda.
Go Stuorradiggi meannudii 2008 – 2009
Boazodoallošiehtadusa de
Stuoradiggi mieđaid šiehtadallanoasálaččaid árvalussii
ahte boazoálbmogiid njealját
Máilmmikongressii juolluduvvo
2 miljovnna ruvnno Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta bušeahta
bakte 2008. Kongreassa lea dehálaš gaskavuođa
doalahit gaskal boazodoalu ja dutkanbirrasiid, dehálaš deaivvadanbáikin
boazodoalloálbmuide ja riikkaidgaskasaš fágabirrasiidda
ja čájáhuslávdiin
gos boazodoalloálbmogiid
dáidda ja kultuvra čájehuvvo.
Kongreassa lágiduvvui Guovdageainnus
2009 giđa. Boazodoalus ledje áirasat
ja ovddasteaddjit 28 boazodoalloguovlluin oppa sirkumpolára
guovllus 9 našunálastáhtain
(Ruoššas, Mongolias,
Kinas, Canadas, Ruonáeatnamis, Alaskas,
Suomas, Ruoŧas ja Norggas).
Ráđđehus
lea jahkásaččat
rádjen 0,5 milj. ruvnno
3-jagi prošektii «Skoaltasámi
kultuvra rájáid
rastá». Nuortasámi dávvirvuorkkás
lea prošeaktaovddasvástádus.
Prošeakta ovddasta rádjerasttildeaddji
ovttasbarggu skoaltasámi
birrasiid ja ásahusaid gaskkas Norggas,
Suomas ja Ruoššas
ja mihttomearrin lea nannet nuortasámi/skoaltasámi
giela ja kultuvrra.
Olgoriikkadepartemeanta ja Sámediggi leaba
ságaškuššan
soahpamuša lihtodeames rámmadoarjaga birra
Sámedikki riikkaidgaskasaš barggu várás.
