Sámedikki 2008 doaimma birra

3.8.2 Ođđa minerálaláhka

Ealáhus- ja gávpedepartemeantta EGD ovddidii od.prp. nr. 43 (2008 – 2009) Láhka háhkamis ja bohkamis minerálavalljodagaid (minerálaláhka) Stuorradiggái 2009 njukčamánu 20.beaivvi. Bargu ráhkadeames ođđa ja ođđaáigahaš minerálalága Norggas álggahuvvui juo 1993. Norggas leat ollu eará minerálavalljodagat go dušše olju, ja minerálaealáhus 5 000 bargiinis ja gávpejorru 10 miljárdda ovddas dárbbaša áigeheivvolaš, einnostuvvi ja buori rámmaeavttuid. Seammás lea dehálaš dáhkidit ahte ealáhus doaimmaha doaimmas servodatlaš dohkálaš rámmaid siskkobealde, earenoamážiid danin go minerálaid bohkan sáhttá mielddisbuktit stuora luondduduohtademiid ii-ođasmuvvi valljodagain. Lea maiddái dehálaš ahte lágain sáhttá áŋgiruššat guovlluid iežaset valljodagaid, báikkálaš árvoháhkama ja bargosajiid ja vuhtiiváldimis sámiid beroštumiid.

Oktasaš lága olis oažžut álkit njuolggadusaid mat gusket buohkaide minerálasuorggis. Otne ii leat go oassi dán suorggis mii lea regulerejuvvon, mii ii leat nu vuogas. Láhka nanne servodatbearráigeahče dakko bakte ahte dat ásaha čielga geatnegasvuođaid doibmii, dáhkida ekonomalaš vuođu váfistit ja čorget ja nanne ja viiddida eiseválddiid goziheami nu ahte fátmmasta olles suorggi, ja lea mearriduvvon gealbogáibádus man buohkat geat doaimmahit minerálabohkama galget ollášuhttit. Sámiid beroštumit mineráladoaimma oktavuođas nannejuvvo dálá njuolggadusaid ektui.

Sámiid beroštumiid ja ráđđádallamat

Otná ektui de álgoálbmotberoštumit nannejuvvojit ođđa lágain. Lágas mearriduvvo ahte mineráladoaimmaid oktavuođas galgá vuhtiiváldit sámi kultuvrra luondduvuođu. Finnmárkkus mearriduvvojit ođđa njuolggadusat dieđiheami birra ja guhkit áigemearit sidjiide geat bohccuiguin barget. Seammás viiddiduvvo geatnegasvuohta kártet sámiid beroštumiid ovdal go ohcagoahtá minerálaid. Ođđa áššemeannudannjuolggadusat dáhkidit ahte sámiid beroštumit galget deattuhuvvot go meannudit bággolonistan ja doaibmalobi ohcamušaid. Vástideaddjin dán de doaibmi áššemeannudannjuolggadusat go meannudit ohcan- ja bohkanlobiid jotkojuvvojit báktelágas.

Guovlluid váste olggobealde Finnmárkku leat ođđa lágas njuolggadusat mat vuhtiiváldet sámi eananeaiggádiid dahje sámi geavahanjoavkkuid, nugomat boazodoalu. Ohcamiid ja guorahallamiid dieđihit eananeaiggádiidda ja geavaheddjiide, ja gáibiduvvo mieđáhus jus čađahuvvojit meassamat eatnamiin mas sáhttá stuora vahát.

Departemeanta lea ráđđádallan Sámedikkiin ođđa minerálalága evttohusa birra. 2005 miessemánus sohpe stáhtalaš eiseválddiid ja Sáme­dikki gaskas ráđđádallan prosedyraid. Leat lágiduv­von vihtta ráđđádallančoahkkima 2007 ođđajagimánu rájes gitta 2008 geassemánu rádjái.

Ráđđádallamat galget čađahuvvot rehálašvuođain ja dainna áigumušain ahte olahit ovttaoaivilvuođa. Dađistaga ráđđádallamiin leat goappaš ráđđádallanbealit ovddidan árvalusaid ovttaoaivilvuođa geahččalan olaheames. Láhkaevttohusa ollislašvuođa hárrái ii leat leamašan vejolašvuohta olahit ovttaoaivilvuođa. Soabatmeahttunvuohta lea vuosttažettiin leamašan álgoálbmotbuhtadasa hárrái mineráladoaimmas ja das ahte galget go mearriduvvot sierra njuolggadusat sámiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis olggobealde Finnmárkku dál, vai Sámi Vuoigatvuođalávdegotti II čuovvoleami oktavuođas. Vejolaš rievdadusat minerálalágas čađahuvvojit farggamusat maŋŋil go Sámi vuoigatvuođalávdegotti II evttohusat mearriduvvojit.

Sámediggi ja departemeanta leat dađistaga miehtan mearrádusaide lága álgokapihttalis sámiid beroštumiid minerálalága oktavuođas, ahte Sámediggái ii mieđihuvvo miehtariekti mineráladoaimmaid oktavuođas, ja ahte oktasaš vuoigatvuođat namuhuvvojit ovdabarggus láhkamuddema haga. Lea maiddái evttohuvvon ráđđádallangeatnegasvuohta Finnmárkkus dain ulbmiliin ahte olahit ovttaoaivilvuođa láhkaevttohusa birra. Dáid oainnut eai loktejuvvon ráđđádallamiid loahpadettiin.

Departemeanta aiddostahttá ahte ii leat riekta ahte ráđđehus ovdal go ráđđádallamat álge lea čilgen oainnuset dasa movt sámiid vuoigatvuođat ja beroštumit galge meannuduvvot dán lágas. Leat leamašan duohta ráđđádallamat ja maiddái meannudeamit ráđđehusas ráđđádallamiid oktavuođas. Oainnut oktan fágalaš ákkastallamiiguin leat čielgasit gaskkustuvvon, maiddai daid čuoggáin main lea leamašan soabatmeahttunvuohta.

Sámedikki dievasčoahkkin ii dohkkehan láhkaevttohusa. Dievasčoahkkima mearrádusas daddjo maiddái ahte Sámediggi iige sáhte dohkkehit daid doaimmaid máid láhkaevttohusain geahččalit muddet. Sámediggi bivdá dievasčoahkkima mearrádusain ođđasit álggahit ráđđádallat, ja ahte ráđđehus ovttasráđiid Sámedikkiin geahččala gávdnat sohppojuvvot čovdosiid. Departemeanta oaivvilda ahte ii leat vuođđun ođđasit ráđđádallagoahtit ja čujuha dasa ahte ráđđádallamat loahpahuvvojedje danin go vuordimis ii lean vejolaš olahit ovttaoaivilvuođas gaskal ráđđehusa ja Sámedikki.

Departemeanta lea maiddái ráđđádallan Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin (NBR). NBR mielas lea dehálaš ahte láhka láhče árra gulahallama gaskal boazoeaiggádiid ja minerálaohcciid ja -guorahallit nu árrat go vejolaš. NBR árvalusaid vuođul rievdaduvvui láhkaevttohus. NBR háliida ođđa minerálalága dál, muhto háliida mielde sámiid beroštumiid regulerema guovlluin olggobealde Finnmárkku. Earrát dán čuoggá láhkaevttohusas lea NBR ja departemeanta gaskkas ovttaoaivilvuohta.