Sámedikki 2008 doaimma birra

2.2 Sámedikki eavttut ja čuovvoleapmi finnmárkkulága oktavuoađas

Sámediggi dagai čuovvovaš ovttajienalaš mearrádusa ovdalgo Stuorradiggi dohkkehii finnmárkkulága:

«Sámediggi čujuha Justiisalávdegotti evttohan árvalussii O.nr. 80 (2004 – 2005) láhka eatnamiid ja luondduresurssaid riektediliid ja hálddašeami birra Finnmárkku fylkkas (Finnmárkkuláhka) miessemánu 9. b. 2005.

Sámediggi konstatere ahte Finnmárkkuláhka lea deaŧalaš lávki ovddosguvlui sámiid vuoigatvuođaid sihkkarastimis ja dohkkeheamis eatnamiidda ja čáziide siskkáldas rievtti ja álbmotrievtti mielde.

Finnmárkkuláhka laktá oktii sámiid ovddešáiggi, dalááiggi ja boahtteáiggi. Láhka lea vuođđuduvvon dasa ahte lea dárbu soabadit stáhta ja sámiid gaskka ovddeš áiggi eahperievtti geažil, ja lea dárbu sihkkarastit ahte sámiid šláddjás kultuvra ja eallinvuohki galgá bissut maiddái boahtteáiggis.

Deattuhuvvo ahte Finnmárkkuláhka čalmmusta historjjálaš ráji mii guoská daidda prinsihpaide maidda eatnamiid ja resurssaid hálddašeapmi Finnmárkkus galgá vuođđuduvvot. Finnmárkkulága vuođđooaidnu lea dat ahte eatnamiid ja luondduresurssaid hálddašeapmi Finnmárkkus erenoamážit galgá sihkkarastit sámi kultuvrra, boazodoalu, meahccegeavaheami, ealahusbarggu ja servodateallima. Dat vuođđooaidnu ja sámiid vuoigatvuođaid prinsihpalaččat dohkkeheapmi, leat vuođđun Finnmárkkulágas, ja doaivumis addá dat vaikkuhusaid vástesaš proseassaide sámiid ja eará eamiálbmogiid vuoigatvuođaid oktavuođas eará guovlluin ja eará riikkain.

Mii konstateret ahte láhkaevttohus dohkkeha ahte sámit dološ áiggiid rajes geavaheami bokte leat ásahan vuoigatvuođaid eatnamiidda ja resurssaide Finnmárkkus, ja ahte dat vuoigatvuođat bissot ja galget kártejuvvot ja sihkkarastojuvvot sierra proseassaid bokte. Arbevirolaš sámi meahccegeavaheapmi lea dán lágas vuosttaš gearddi dohkkehuvvon lága bokte, mas lea leamaš stuorra mearkkašupmi Sámediggái.

Sámediggi háliida deattuhit ahte Finnmárkkukomišuvdna ja sierraduopmostuollu galget vuođđudit iežaset mearrádusaid gustovaš riektái, ja oaidná positiivan dan go sámi boares vierut ja riekteáddejumit ja álbmotriekti dohkkehuvvojit deaŧaleamos riektegáldun. Sámi vieruiduvvan geavahusa dainna lágiin dohkkeheapmi váikkuha dan ahte boahtte sohkabuolvva sámiide sihkkarastojuvvo oadjebas boahtteáigi nu ahte sii besset geavahit árbevirolaš guovlluid nugo sin máttut leat dahkan.

Sámediggi háliida deattuhit dan positiiva beali ahte láhka addá ILO-konvenšuvdnii nr. 169 eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra ovdamuni Finnmárkkulaga ovddabealde dalle jos lága mearrádusat eai soaba oktii konvenšuvnnain. Finnmárkkuláhka mearkkaša dalle dan ahte Norga addá konvenšuvdnii muhtun muddui dan stáhtusa mii eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođain berre leat riikka láhkaaddimis.

Sámediggi haliida deattuhit ahte das go stáhta sirdá giddodatvuođu ja eatnamiid ja resurssaid hálddašeami ođđa iešheanalis orgánii, man oktavuođas Sámediggi lea dássásaš beallálaš, lea deaŧalaš mearkkašupmi.

Sámediggi konstatere ahte láhka buori muddui mearkkaša Sámedikki dohkkeheami sámi árvvuid hálddašeaddjin go Sámediggi galgá ráhkadit njuolggadusaid daid deasttaid oktavuođas, maid sihke stáhta, fylkkagieldda ja gieldda eiseválddit galget atnit go rievdadit meahccegeavaheami. Go árvvoštallojuvvo galgá go suovvat ávkkastallat ozolaš mineralaiguin Finnmárkkus, de galgá biddjojuvvot mearkkašahtti deaddu sámi kultuvrra vuhtiiváldimii oktan ealahusaiguin ja meahccegeavahemiin.

Sámediggi konstatere ahte daid guovlluid sápmelaččain ja álbmogis muđui leat vuoigatvuođat guolástussii ja eará ođasmuvvi resurssaide riddolagaš guovlluin. árbevirolaš riddo- ja vuotnabivddu ferte sihkkarastit. Danne deattuhuvvo erenoamáš deaŧalažžan fargga čielggadit bivdovuoigatvuođaid mearas olggobealde Finnmárkku, ja čuovvolit láhkanannejuvvon vuoigatvuođaiguin ja Finnmárkkukommišuvnna mándahta viiddidemiin maiddái dasa ahte identifiseret vuoigatvuođaid ávkkastallat mearraresurssaiguin.

Deattastuvvo ahte sámi vuoigatvuođaid sihkkarastin, siskkaldasrievtti ja álbmotrievtti vuođul, nuortasámi guovlluin ja mearraguovlluin, lea boahtte lávki vuoigatvuođabarggus Finnmárkkus. Viidaseappot deattuha Sámediggi ahte bargu daiguin aššiiguin ferte álggahuvvot fargga ja vuoruhuvvot.

Mii vuordit ahte norgalaš láhkaaddin ovdána viidaseappot positiivvalaččat. Sámediggi vuordá ahte guoskevaš lágat ollislaččat geahčaduvvojit nu ahte maiddái dat davistišgohtet

álbmotriektái ja Finnmárkkuláhkii.

Sámediggi deattuha ahte Stuorradiggi lea duođas váldán Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid ráđđádallat sámi albmogiin Finnmárkkuláhkabarggus, ja ahte dat lea ođas riikka konstitušuvnna ektui. Viidáseappot deattuha Sámediggi ahte ráđđádallamat leat leamaš ávkkálaččat dan barggus ahte hábmet dakkár evttohusa, maid Sámediggi sahttá dohkkehit.

Dán vuođul sáhttá Sámediggi miehtat dasa ahte Justiisalávdegotti eanetlohkoevttohus ovddiduvvo Stuorradiggái dálá hámis, ja rávve Stuorradikki dohkkehit evttohusa.»

Mearrádusa ii sáhte geahččat bođuid ja das leat ollu eavttut dasa guđe čuovvolandoaibmabijuid stáhta eiseválddit fertejit čađahit konsultašuvnnaid bokte Sámedikkiin. Sámediggi áigu dás buktit muhtun mearkkašumiid daidda čuovvolemiide mat duođaid leat čađahuvvon maŋŋá finnmárkkulága dohkkeheami jagi 2005.