Sámedikki 2009 doaimma birra

2.10.2.1 Lotnolasealáhusat

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Ceavzilis lotnolasealáhusdoaimmat

Vuoruheamit 2009:s:

• Buvttaovddideapmi ja meahccebuktagiid kvalitehta sihkkarastin

• Vuovdin- ja márkandoaibmabijut meahcceealáhusaid siskkobealde

• Sáivačáhceguliid biebman

• Vásihusvuđot mátkeealáhusdoaimmaid ovddideapmi

• Smávitlágan biebmobuvttadeapmi

• Meahccebuktagiid vuostáiváldinrusttegat

• Gelbbolašvuođa buorideapmi meahcceealáhusaid siskkobealde

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 3 150 000 ru lotnolasealáhusaide. Jagi 2008 jahkeloahpaheamis sirdojuvvui 1 904 000 ru jahkái 2009. Juolluduvvui 4 529 000 ru 34 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.10.2.2 Duodji – fidnooahppiortnet

Doarjjaortnega mihttomearri:

• Rekrutterema sihkkarastin duodjeealáhussii

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 500 000 til lærlingeordning for duodji.

2009:s dahkkojuvvojedje 3 fidnooahppešiehtadusa.

2.10.2.3 Čielggadanprošeavttat ja eará doaibmabijut árvoháhkanprográmmas

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 350 000 ru čielggadanprošeavttaide ja eará doaibmabijuide lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmmas. Juolluduvvui 1 327 050 ru vuolábealde doaibmabijuide.

Sámediggi juolludii ruđaid álggahankursii Finnmárkkus mii álggahuvvui 20008:s ja loahpahuvvui 2009:s. Dain 18.s geat čađahedje, ledje njealjis Gáivuona suohkanis. Kurssa vásáhusat čájehit ahte lea dárbu loktet gelbbolašvuođa, ja ahte lea deaŧalaš vuoruhit sin, geain leat konkrehta gávpejurdagat.

Sámediggi lea čielggadan dárbbu gelbbolašvuođaguovddážii meahcceealáhusaid várás. Čielggadusas lea evttohuvvon gelbbolašvuođafierpmádat vuođđuduvvon ásahusaid gaskkas masa earret eará Bioforsk, sámi guovddážat ja Sámi allaskuvla/Sami University College servet. Čielggadeaddji ii evttot iehčanas gelbbolašvuođaguovddáža. Sámediggi ii leat meannudan čielggadusa.

Sámediggi lea ovttas Mearrasámi Diehtoguovddážiin Billávuonas álggahan golmmajagáš prošeavtta, Njuorju báikkálaš kultuvrras ja vuotnaovddideamis, lasihan dihtii njuorjobivddu Porsáŋggu-, Láges- ja Deanuvuonas. Prošeavtta mihttomearri lea uhcidit vahágiid vuonaid guliide ja buoridit daid kvalitehta, áimmahuššat ja ovddidit ođđa dieđuid geavaheamis njurjobierggu borramuššan ja viidásetbuvttadit njurjoávdnasiid duodjebuvttadeamis.

Gáŋgaviikka gielda oaččui doarjaga mearrasámi duođaštanprošektii oainnusin dahkat gieldda mearrasámi kultuvrra, ja dakko bokte láhčit dilálašvuođa mearrasámi vásihanturismii mas eaktivuohta ja jáhkehahttivuohta leat guovddážis.