Sámedikki 2009 doaimma birra

3.15.2 Boazodoallu

Boazodoallopolitihka ulbmil lea oaččohit áigái boazodoalu mii lea ekonomalaččat, ekologalaččat ja kultuvrralaččat ceavzil. Jus boazodoallu boahtteáiggi galgá leat sámi kultuvrra vuođđu, de dat ferte váldojuvvot vuhtii ja hálddašuvvot dakkár ealáhussan mas lea ekonomalaš árvobuvttadeapmi ja bevttolaš buvttadeapmi.

Guokte guovdilis váikkuhangaskaoami boazodoallopolitihkalaš ulbmiliid juksamis leat boazodoalloláhka ja boazodoallošiehtadus.

Ođđa boazodoalloláhka fámuiduvai suoidnemánu 1. b. 2007. Ain leat čađaheamen ođđa lága. Lága vuođđu lea ahte boazodoallu lea gitta guohtuneatnamiid biologalaš resurssain, ja ahte dat leat ja geavahuvvojit ceavzilit guhkibu vuollai. Dohkkehuvvon doallonjuolggadusat leat resursahálddašeami vuođđu ovddas guvlui, ja fertejit leat eaktun dasa ahte lága arvat mearrádusat galget sáhttit geavahuvvot. Orohatstivrrat leat ođđa lága vuođul ožžon ovddasvástádusa ráhkadit doallonjuolggadusaid. Doallonjuolggadusat galget sisttisetdoallat njuolggadusaid earret eará guohtuneatnamiid geavaheami birra, boazologu birra ja dárbbašlaš vuođđostruktuvrra birra. Guovllustivra galgá dohkkehit doallonjuolggadusaid. Boazologu galgá Boazodoallostivra loahpalaččat dohkkehit. Ollu orohagat leat ráhkadan doallonjuolggadusaid, muhto dássážii ii leat oktage orohagaid ožžon dohkkehuvvot iežas doallonjuolggadusaid. Boazodoallohálddahus čuovvola dál sihke daid orohagaid mat leat ráhkadan doallonjuolggadusaid, muhto main leat čujuhuvvon váilivuođat, ja daid orohagaid mat eai leat vel sáddet doallonjuolggadusaid dohkkeheapmái. Dasto čujuhuvvo dasa ahte boazodoalloeiseválddit leat ožžon viiddiduvvon fápmudusaid čuovvolit daid dáhpáhusaid main siskkáldas iešstivren ii doaimma, ja main lea dárbu dan dahkat resursavuođu geažil dahje eará servodatberoštumiid geažil.

Jahkásaš boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid oktavuođas lea Sámedikkis čuovvunvuoigatvuohta, ja dat čuovvu šiehtadallamiid oktilaččat. Šiehtadallamiid ovdalaš Sámediggi meannudii árvalusaidis 2010/2011 Boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid skábmamánu dievasčoahkkimisttis. Dan árvalusat gusket máŋgga suorgái, ja sohpet eanaš Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi (NBRa) gáibádusaide. Juovlamánu 15. b. dolle Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta (EBDa) politihkalaš njunnošat digaštallančoahkkima mas Sámediggi čilgii iežas árvalusaid.

Guovvamánu 18. beaivvi NBR ja Stáhta soabaiga ođđa boazodoallošiehtadusa birra áigodahkii 01.07.2010 — 30.06.2011. Šiehtadus siskkilda ekonomalaš doaibmabijuid boazodollui buohkanassii 101,0 milj. ruvnno ovddas. Dát lea seamma stuorra juolludus go gustojeaddji šiehtadusas ge.

Boazodoallošiehtadus 2010/2011 nanne doaibmabijuid maiguin lea áigumuš oaččohit áigái buoremus buvttadusa ja buorebut heivehit boazologu resursavuđđui. Dehálaš doaibmabidju lea ahte doarjja misiid njuovvamii lasihuvvo mearkkašahtti ollu. Ovddidan dihtii ulbmillaš dásseárvobarggu boazodoalus bealit leat soahpan čielgasit lasihit beallelašdoarjaga. Lea šaddan váddásat jođihit bohccobierggu gávpemárkanii maŋimus jagi. Danne šiehtadus deattuha doaibmabijuid mat sáhttet buoridit njuovvama čađaheami miehtá áigodaga, ja mat sáhttet buoridit vuovdinvejolašvuođaid. Šiehtadusbealit leat soahpan ásahit sierra Márkanlávdegotti bohccobierggu várás. Márkanlávdegoddi galgá earret eará láhčit dilálašvuođaid earret eará dasa ahte bohccobiergu galgá vuovdaluvvot mearkanevtrála bohccobiergun, ja eará ge vuovdalandoaibmabijuide maid atná dárbbašlažžan.

Boazodoalu stuorámus hástalus guhkit áigái lea sihkkarastit eatnamiid. Dát lea stuorra hástalus go olmmoš jurddaša ahte boazodoallu lea dakkár ealáhus mii erenoamážit dárbbaša viiddis eatnamiid, ja ahte sisabahkkemat ja ráfehuhttin boazoguohtuneatnamiin lea lassánan mearkkašahtti láhkai maŋimus jagiid. Danne lea dehálaš áŋgireappot geahččalit geahpidit dán váttisvuođa. Jus mii galgat lihkostuvvat sámekultuvrra ávnnaslaš vuođu sihkkarastimiin, de lea mearrideaddji eaktu ahte mis lea oktasaš duohtavuođaáddejupmi ja ahte iešguđet doaibmit doibmet ovttas. Dát gáibida ahte politihkkárat ja eiseválddit máhttet ollu boazodoalu guđege beliid birra, nuppástusproseassaid birra ja áššiid gittalasvuođa birra. Boazodoallu doaimmahuvvo gieldda- ja fylkkarájáid rastá. Danne lea dárbu ahte gielddat barget bures ovttas, ahte gielddalaš ja guvllolaš eiseválddit barget bures ovttas, nu ahte lea vejolaš láhčit diliid eambbo ollislaš jurddašeapmái eanahálddašeami birra sámi boazodoalloguovlluin. Aivve oktasaš áŋgiruššamiin ja ovttasbargguin lea vejolaš juksat biddjojuvvon ulbmiliid.

Go lea áigumuš sihkkarastit boahtteáigái eleš boazodoalu, de lea dárbu buorebut sihkkarastit boazodollui eatnamiid, ja erenoamážit dakkár eatnamiid mat sáhttet váikkuhit ceavzilis boazodollui. Plána- ja huksenláhka lea guovdilis láhka areálahálddašeami hárrái boazodoalloguovlluin, ja dat lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi go áigumuš lea buorebut sihkkarastit areálaid. Plána- ja huksenlága ođđa plánaoasis leat ásahuvvon buoret bargoreaiddut mat addet gielddaid ja fylkkagielddaid plánejeaddjiide buoret vejolašvuođa čuovvolit riikkalaš ulbmiliid sihkkarastit sámi boazodollui ávnnaslaš vuođu. Vuođđolága § 110a ja riikkaidgaskasaš njuolggadusat geatnegahttet sihke gielddalaš, guvllolaš ja stáhtalaš eiseválddiid vuhtii váldit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima nu ahte dat ožžot erenoamáš gieđahallama ja árvvoštallama servodatplánemis oppalaččat ja areálaplánemis erenoamážit. Dát guoská buot gielddaide ja regiuvnnaide main lea sámi boazodoallu.

Sámediggi lea ráhkadan sierra plánaveahki. Dát plánaveahkki oktan dainna fáddávehkiin maid Birasgáhttendepartemeanta lea ráhkadahttán, leat buorre vuođđu go áigumuš lea sihkkarastit sámi kultuvrii, ealáhusaide ja servodateallimii buoret luondduvuođu.

Vai lea vejolaš geavahit duoid vehkiid nu bures go vejolaš, de ferte leat dehálaš ahte Sámediggi ja boazodoalu hálddašanorgánat ožžot vejolašvuođa barget bures ovttasráđiid.

Sámediggi lea váldán ovdan gažaldaga konsultašuvnnaid birra boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid ektui, ja erenoamážit stáhta fálaldaga ektui. Eanadoallo- ja biebmodepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš čoahkkimiin lea Sámediggi ožžon dieđu ahte ii leat guovdil ii ge ulbmillaš konsultašuvnnaid doallat Stáhta fálaldaga birra. Váldosivva lea ahte eai galgga leat konsultašuvnnat bušehttii gulli čiegos dieđuid birra. Muhto Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta leat ásahan dehálaš proseassaid earret eará bissovaš čoahkkimiiguin ovdalaš boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiid. Dát oktavuohta vuoruhuvvo boahtteáiggi ge.