Sámedikki 2003’ doaibma

3.2.3 Vuoigatvuođat

Dál leat čielggadeamen ja bargamin ollu dakkár resursalágaiguin main njuolga lea mearkkašupmi sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđui. Lea sivva čujuhit ahte dáláš luondduresursalágaid hálddašanortnet ii dávis ILO-konvenšuvnna nr 169 15. artihkkalii, eamiálbmogiid searvama ektui hálddašeapmái. Lágaid sisdoaluin ja láhkaproseassaiguin ferte ollašuhttit álbmotrievttálaš gáibádusaid, ja Sámediggi vuordá ahte dan hálddašanvuogádaga organiseren, maiddái kulturmuitohálddašeapmi, árvvoštallojuvvo ođđasis.

Sámi guovlluin rikkis luondduresurssat leat ovdamunnin maid sáhttá eanet geavahit ealáhusovddideapmái ja árvobuvttadeapmái. Dat go vuoigatvuođa- ja hálddášanáššit eai leat čielggaduvvon, institušuvnnalaš ráddjejumit ja ruossalas geavaheaddjiberoštumit hehttejit dábálaččat oppalaš positiivvalaš ealáhusovdáneami. Danne lea Sámediggi politihkalaš doaimmastis nannosit deattuhan sámi perspektiivva omd. boazodoalu, eanadoalu ja guolástusa láhčima ja hálddašeami oktavuođas.

Guolleresurssat galget hálddašuvvot sámiid eavttuid vuođul ja našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš eamiálbmotgeatnegasvuođaid vuođul. Sámediggi áigu vuoruhit bivdovuoigatvuođaid ruovttoluotta oččodeami sámi riddo- ja vuotnaguovlluide. Dasa lassin áigu Sámediggi vuoruhit báikkálaš hálddašanmálliid oažžuma, main lagasvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihppa biddjojuvvo vuođđun.

Sámediggi searvá Áhperesursalága ráhkadeapmái mii earret eará galgá boahtit geassemánu 3. b. 1983 nr 40 sáltečáhcebivdolága jna. (sáltečáhcebivdoláhka) sadjái. Láhka galgá earret eará siskkildit eamiálbmotdimenšuvnna mearraresurssaid hálddašeami oktavuođas ja Norgga eamiálbmotgeatnegasvuođaid.

Okta dain stuorámus areálageavahanhástalusain 2004:s leat dat issoras stuorra plánat hukset bieggafámu sámi guovlluin. Sámedikkis ii leat goassige jerrojuvvon bieggafámu birra energiijaáŋgiruššama oktavuođas. Go dál čájeha ahte sámi guovlluide dat eanemusat čuhcet dát doaibmabijut, de lea ágga jearrat ahte leigo Ráđđehusas ja Stuorradikkis dohkálaš mearrádusvuođđu dalle go leat mearridan bargagoahtit bieggafámuin. Eat man ge láhkai sáhte dohkkehit bieggafámu viidáset huksema sámi guovlluin ovdal go sámi vuoigatvuođat leat dohkkehuvvon. Eanemus maid ovdal dan sáhttá dahkat, lea ahte ráhkaduvvo ollislaš váikkuhaniskančielggadus bieggafámu huksema birra sámi guovlluin, man oktavuođas juo ásahuvvon ja plánejuvvon rusttegat geahčaduvvojit fárrolaga.

Deaŧalaš lea bargat dan ala ahte sámi mánáid vuoigatvuođat mánáidgárddiin gozihuvvojit sin eatnigiela, kultuvrralaš duogáža ja identitehta ektui. Sámediggi áigu joatkit bargat dan ala ahte sámi oahppit oččošedje individuálalaš vuoigatvuođa oahpahussii sámegillii ja sámegielas, beroškeahttá das guđe báikkis riikkas orrot. Lea dárbu bargat dan ala ahte oahppit duođai oččošedje daid vuoigatvuođaid maidda sis lea vuoigatvuohta oahpahuslága vuođul. Lea deaŧalaš ahte diehtu vuoigatvuođaid birra manašii maiddái politihkkariidda ja skuvlaeiseválddiide, iige dušše oahppiide ja sin fuolaheaddjiide.

Sámediggi bargá dan ala ahte sámi pasieanttaid fágalaš, kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođat nannejuvvojit. Vásihusat dán rádjai čájehit ahte dat ođđa dearvvasvuođafitnodagat eai dohkálaččat vuhtii váldde sámi geavaheaddjiid vuoigatvuođaid. Danne evttohage Sámediggi ovttasbargoorgána Sámedikki ja guovllulaš dearvvasvuođafitnodagaid gaskka. Sámediggi áigu gozihit sámi pasieanttaid vuoigatvuođa geavahit sámegiela go deaivvadit dearvvasvuođa- ja sosiáladoaimmahagaiguin. Dát vuoigatvuohta hálddašanguovllu ektui lea mearriduvvon sámelága §:s 3–5.

Sámediggái lea deaŧalaš searvat aktiivvalaččat riikkaidgaskasaš eamiálbmotbargui. Ulbmilin lea váikkuhit riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihka ja ná leat mielde bidjamin rámmaid sámi servodaga ovdáneapmái. Danne áigu ge Sámediggi boahtteáiggis vuoruhit áŋgiruššamiid daid orgánaid ektui mat mearridit riikkaidgaskasaš riektestandárddaid. Sámediggi áigu bargat dan ala ahte maiddái eamiálbmotparlameanttat ja eará álbmotválljen orgánat galget sáhttit searvat iešheanalis vuođuin ON oktavuođas.

Sámedikki diehtojuohkinbarggu guovdileamos mihttomearrin áiggis ovddosguvlui lea dat, ahte sámiid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid buorebut dohkkehuvvojit ja ahte sámi jienastuslohku stuorru eanet. Dát lea erenoamáš deaŧalaš boahtte sámediggeválgga oktavuođas 2005:s ja go Stuorradiggi meannuda Ráđđehusa finnmárkkuláhkaárvalusa.