2.4.3 Olju ja gássa
Sámi álbmot
lea maid stáhtavuođđudeaddji álbmot
Norggas. Dat go Norgga stáhta dál
stivre Barentsábi čhcevulošresurssaid
ferte áddejuvvot nu ahte dat lea boađus
das go stáhta lea vuođđuduvvon
guovtti álbmoga eatnamiid ala, sápmelaččaid
ja norgalaččaid.
Jos eai dohkkehuvvo sámi vuoigatvuođat ođđa
resurssaid geavaheapmái guovlluin mat historjjálaččat
leat bidjan njuolga vuođu ássamii
ja eallinvuohkái, de dalle váldojuvvo sámiin
eret maiddái vuoigatvuohta stivret sin
iežaset eallinvuogi ja ekonomalaš ovdáneami
ILO-konvenšuvnna nr 169 eamiálbmotrievtti mielde.
Oljo- ja gássaresurssat olggobealde sámi
guovlluid buvttihit erenoamáš álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sámi álbmoga
guovdu. Dát ja oljo- ja gássadoaimmat
davveoarje Ruoššas
bidjet erenoamáš gáibádusaid operáhtoriidda,
fievrrideaddjiide ja stáhtaide. Sámediggi
lea 2005:s bargan erenoamážit
dan ala ahte oažžut
gulahallama Statoil:in eamiálbmotvuoigatvuođaid
ektui sihke Norggas ja eará riikkain.
Áiggiid čađa
lea luondduriggodagaid ávkkástallan leamaš sámi ássama
ja eallinvuogi vuođđun.
Dáid vuoigatvuođaid
ferte dohkkehit lágaid olis.Oljjuin ja
gássain ávkkástallan
lea oalle ođđa
doaibma riikka davviguovlluin. Eiseválddit
leat geatnegahttojuvvon ásahit eamiálbmotfoandda
masa galgá biddjojuvvot oassi vuoittus buotlágan
oljo-, gássa- ja minerálariggodagaiguin ávkkástallamis
sámi guovlluin. Foanda galgá geavahuvvot
sámi servodatovddideapmái
olles Norggas iige galgga leat ráddjevuvvon geográfalaččat
daidda sámi guovlluide gos dát
luondduriggodagat leat. Eamiálbmotfoandda galgá maid
sáhttit geavahit eamiálbmogiid
servodatovddideapmái Barentsábi
nuortta bealde.
Dasa lassin lea Sámediggi erenoamážit čájehan beroštumi
ahte buot fanastrafihkka, offshoredoaibma ja buot industriija prošeavttat davvi
mearraguovluin fertejit čuovvut daid čavgaseamos birasgáibádusaid,
garra dálkkádatbeliid
ja guovlluid raššivuođa
geažil.
