3.18.3 Árktalaš Ráđđi
Árktalaš eamiálbmotservviid áirasiin
lea gitta Árktalaš Ráđi ásaheami
rájes 1996:s leamaš «bissovaš oasseváldi» árvu
dán ovttasbarggus. Geavatlaččat
mearkkaša dát
masá jo dievas oasseváldevuoigatvuođa
hállan- ja evttohanvuoigatvuođain,
ja sadji beavdeguoras nu go riikkain ge.
Dál leat guhtta bissovaš oasseváldi: Sámeráđđi,
inuihttasearvi ICC, ruošša
searvi RAIPON, athabaskat, unaŋat ja gwitchin. Máilmmi
boazodoalliid searvi (World Reindeer Herders, WRH) lea áicin.
Nana eamiálbmotoassálastin Árktalaš Rádis
lea erenomáš riikkaidgaskasaš oktavuođas.
Riikkaide lea ávkin oažžut árvalusaid
uhkiduvvon álbmotjoavkkuin, ja eamiálbmogat ieža
fas besset ovddidit vuoruhuvvon áššiid
njuolga riikkaid ovddasteaddjiide. Dát
lea ávkkálaš goappašiid beliide.
Eamiálbmotsearvvit ovddidit sáhkavuorusteaset
ahte nannosit vuoruhit ceavzilis ovdáneami
barggu ja lea dáhttu searvat árktalaš mearridanproseassain.
Geavadis leat sii vel gidden stuorra beroštumi
nuoskkidanbargui birasgozihanprográmma
AMAP bokte ja dálkkádatrievdadeami
barggus ACIA (Arctic Climate Impact Assessment) dálkkádatlohkamis.
Duohtavuohta lea ahte eamiálbmogat árbevirolaš biebmovieruiguin
leat eanemus uhkiduvvon birasmirkkuid ja lossametállaid
alla dási ektui árktalaš faunas. Dálkkádatrievdadeamit sáhttet
garrasit čuohcat birrasii ja váikkuhit
olbmuid geat ellet luonddus. Dát guoská áinnas
inuihtaide geat bivdet jieŋa alde, muhto
sámi boazodollui ge ee. nuppástuvvi
guohtundilálašvuođaid
bokte.
Árktalaš Ráđi
barggu jođiha 2004 – 2006 áigodagas Ruošša.
Norga váldá golggotmánus
2006 badjelasas ovdagotti guovtti jahkái.
Norggas lea jahkásaš 600
000 kr mearreruhta eamiálbmotsearvamii Árktalaš ovttasbargui.
Ruhta juogaduvvo eanaš Sámeráđi ja
ruošša eamiálbmotsearvvi RAIPON
gaskkas.
