2.3 1751 rádjageassin. Sámiid beroštusat
galge váfistuvvot
Dat mii dahká 1751 rádjasoahpamuša
earenoamáš miellagiddevažžan,
sihke stáhta ja sámi perspektiivvas, lea soahpamuša
máŋggadáfogis lasáhus
mas leat 30 paragráfa rájáidrasttideaddji
johttisápmelaččaid vuoigatvuođaid
birra. Dát lassesoahpamuš – mas
galggai leat seamma fápmu go rádjasoahpamušas – gohčoduvvui
lappekodisillan (sámelasáhussan). Lappekodisilla vuođusin
lei stáhtaid áigumuš sihkkarastit sámi álbmoga
boahtteáiggi. Soahpamuša ovdabarggus
daddjojuvvui erenoamážit ahte áigumuššan
lei váikkuhit sámi álbmoga seailluheami,
dahje «
den Lappiske Nations Conservation».
Lappekodisilla deaŧalaččamus
sisdoallu lea sámi ealáhusvuoigatvuohta. Go sápmelaččat dárbbašedje
rasttidit rájá ealáhusa oktavuođas, erenoamážit
boazodoalu oktavuođas, de galggai sis ain leat
vuoigatvuohta dan dahkat. Vissis divada vuostá galggai
sis maiddái leat vuoigatvuohta geavahit nuppi riikka čáziid
ja eatnamiid seamma láhkai go dan riikka vulosaččat
dahke, sihke guohtumii, fuođđobivdui
ja sáivačáhce- ja mearrabivdui. Rádjarasttidemiid
oktavuođas sisafievrriduvvui muhtun muddui sierra
sámi hálddaheapmi, mas sámeleansmánni
galggai lean guovddážis. Viidáseappot ásahii
kodisilla siskkáldas sámi riektevuogádaga,
ja sámi duopmostuoluid main lei osohahkii mearkkašahtti
duopmováldi – maiddái ođđa
rájá rastá –
«Lapperetten».
Dasa lassin
mearriduvvui ahte galge leat sámi áirasat dábálaš riektevuogádaga
vuolimus dásis, dalle go nuppi riikka sápmelaš gessojuvvui
rievtti ovdii.
Lei lunddolaš ahte kodisilla maiddái
attii njuolggadusaid das mo sápmelaččat
sáhtte válljet riikkavulosašvuođa,
dahje mo dát vulosašvuohta galggai
mearriduvvot. Miellagiddevaš oassin lei maiddái
rájáidrasttideaddji sámi álbmoga
bealátkeahtesvuohta juos galggaš buollát
soahti gaskal Danmárkku/Norgga ja Ruoŧa. Maiddái
sođiid áigge galggai sápmelaččain
leat vuoigatvuohta johtit riikkas nubbái, ja sii galge bures
vuostáváldojuvvot go johte rájáid
rastá.
Nuorta-Finnmárkku rádjaguovlluin, dahje dalá Ruoŧa
davimus guovlluin, váfistii lappekodisilla ruoŧabeale ássiide
olles friddjagávppašanvuoigatvuođa
Norgga bealde.
