Sámepolitihka birra

3.1 Riektevuođus – manne sierra eamiálbmotriekti?

Sámit leat dohkkehuvvon eamiálbmogin Norggas. Ii gávdno almmatge makkárge oppalaš, riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon eamiálbmogiid meroštallan 1 . ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain, sisdoallá almmatge artihkkalis 1b eamiálbmogiid meroštallama, mii maiddái geavahuvvo dán dieđáhusas:

Eamiálbmogiid meroštallan ILO-soahpamušas nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain lea álbmotrievttálaččat geatnegahtti maiddái Norgii dan duovdagis man konvenšuvdna gokčá. Alimusrievtti duomu 21.6.2001 mielde celkojuvvo ahte ILO-soahpamuš nr. 169, art. 1, eahpitkeahttá addá sámiide stáhtusa eamiálbmogin Norggas, maiddái máttasámi guovllus.

Norgalaš eiseválddit leat, sihke álbmotirevtti ja riikkagottálaš rievtti bokte, geatnegahttojuvvon láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja gárgedit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. Erenoamáš riektestandárddat leat gárgeduvvon riikkaidgaskasaččat vai eamiálbmogiid eallinvuohki ja kultuvra váfistuvvo ja gárgeduvvo. Dát gáredeapmi oidno maiddái norgalaš láhkamearrádusain. Ráđđehus ulbmilin lea ahte Norga galgá deavdit buot riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš rievttálaš geatnegasvuođaidis sámi veahkadaga guovdu. Dát rievttálaš geatnegasvuođat leat guovdilis oassin ráđđehusa sámepolitihka vuđđosis. Vuoigatvuođaid háhku 2 lea váfistit ahte dat mii lea erenoamáš sámi álbmotjovkui, nugo giella ja kultuvra, galgá sáhttit váfistuvvot ja gárgeduvvot sámiid iežaset eavttuid mielde. Guovdilis juksanmearrin lea maiddái ahte sámit ožžot ovttaárvosašvuođa eanádatveahkadagain servodatbálvalusaid ja eallindiliid dáfus.

Mihtilmassan eamiálbmogiidda lea ahte sii eai leat ráđđejeaddji álbmot stuorát servodagas mas sii leat oassin. Danne buhtes eanetlohkodemokratiija ii dárbbaš áimmahuššat veahádatberoštusaid. Danne leat mekanismmat mat váfistit veahádagaid vuoigatvuođaid dárbbašlaččat vai ožžojuvvo duođalaš demokratiija mii váfista mieldemearrideami ja váikkuhanfámu maiddái veahádagaide. Eamiálbmogat eai leat veahádagat buot riikkain. Máŋgga stáhtas, nugo Bolivias ja Guatemalas, dahket sii mearkkašahtti eanetlogu veahkadagas.

Nubbi eará oktasašsárggus eatnat eamiálbmogiidda lea ahte sin kultuvrra leat ovdalis guovddáš eiseválddit suoli geahččalan bilidit, ja ahte eamiálbmogat leat uhkiduvvon guhkilmas assimilašuvdnapolitihkain. Dát lea maiddái dovdomearkan sámiide Norggas. 1800-logus meroštallojuvvojedje sámit amas álbmotčeardan – ja gohčoduvvojedje dávjá olbmuidvuođakeahtes luođuvájaldeaddjin. Sosiáldarwinisttalaš jurddašeapmi lei maiddái mielde dagaheamen nállevealaheaddji miellaguottuid ja govahallamiid rásahierarkiija birra. Dát jurddašeapmi lei mielde báidnimin dan politihka man almmolaš eiseválddit čađahedje, vrd. kap. 2.

Ii leat doarvái julggaštit ahte olggušteaddji ja assimilerejeaddji politihkka lea loahpahuvvon. Maŋŋilváikkuhusat badjelgeahčči miellaguottuid hámis sáhttet darvánit guhkes áigái. Danne lea dárbbašlaš positiiva doaibmabijuiguin divvut diekkár politihka guhkesáiggeváikkuhusaid. Árjjálaš dagut stáhta bealis sáhttet máŋgii leat dárbbašlaččat divvut vahágiid mat kultuvrii ja gillii leat dagahuvvon, ja dahkat vuđđosa gielalaš ja kultuvrralaš ođđasisvirkkosmahttimii.

Eamiálbmogiid vuoigatvuođat lea suodjaluvvon sihke riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain maidda Norga lea guorrasan, ja norgalaš lága mearrádusain. Olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid erenoamášvuohta lea ahte dat addet stáhtaide geatnegasvuođaid oktagasaid hárrái stáhtaid jurisdikšuvnna/territoriija 3 siskkabealde. Ieš konvenšuvnnaid čađaheapmi lea biddjouvvon stáhtaide alcceset. Oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođat gustojit buohkaide, maiddái eamiálbmogiidda ja veahádagaide. Lassin gávdnojit vuoigatvuođat mat dušše gustojit veahádagaide ja/dahje eamiálbmogiidda.

3.2 Erohusat eamiálbmotvuoigatvuođaid ja veahádatvuoigatvuođaid gaskkas

Eamiálbmogiid álbmotrievttálaš suodjalus, nugo dat lea hámuhuvvon 4 ILO-soahpamušas nr. 169, lea eanet konkrehtalaš, manná guhkkelii ja siskkilda eanet duovdagiid go sihke oppalaš veahádatsuodjalus álbmotrievttis ja suodjalus mii riikkagottálaš veahádagain lea eará riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte maid Norga lea nannen 5 . Deaŧalaš erohus lea ahte árbevirolaš vuoigatvuođat mat eamiálbmogiin leat eatnamiidda ja čáziide, lea ožžon sierra suodjalusa ILO-soahpamušas. Dát boahtá sin guhkilmas čatnašumis eanaguovlluide, ja ahte sin kultuvra lea čavgadit čadnojuvvon eatnama ja luondduvalljodagaid geavaheapmái. Dát gažaldagat eai galgga almmatge gieđahallojuvot dán dieđáhusas, muhto barggus mii dál lea doaimmas ráđđehusas Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusain Finnmárkku birra (NOU 1997: 4 Naturgrunnlaget for samisk kultur (Sámi kultuvrra luondduvuođus)), ja ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegottis mii nammaduvvui giđđat 2001 (vrd. kap. 3.5). Eamiálbmotvuoigatvuođat leat dasa lassin eanet go dábálaš veahádatvuoigatvuođat hámuhuvvon oktasaš vuoigatvuohtan. Konvenšuvnnat mat siskkildit veahádagaid, čujuhit oktagasaid vuoigatvuođaide, vaikko máŋgga dán vuoigatvuođas dušše lea meinnet go dat geavahuvvojit oktanaga nuppiiguin.

Vaikko vel leatge erohusat nugo bajábealde namahuvvon, de lea eamiálbmotvuoigatvuođain liikká olu mii leat oktasaš riikkagottálaš veahádagaid vuoigatvuođaiguin, erenoamážit das mii gusto kultuvrra, giela ja kultuvrralaš identitehta ja suodjaleami vuoigatvuhtii.

3.3 Riikkaidgaskasaš riektenjuolggadusat

Norga lea guorrasan máŋga riikkaidgaskasaš konvenšuvdnii, julggaštussii ja šiehtadussii main lea mearkkašupmi čearddalaš veahádagaid ja eamiálbmogiid riektedillái. Deaŧalaččamus neavvut 6 maidda Norga lea guorrasan dán oktavuođas leat:

• ON:a konvenšuvdna 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, erenoamážit artihkal 27

• ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain

• ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra, vrd. kapihttaliin 9

• Eurohparáđi lihttu guovlo- dahje veahádatgielaid várás, vrd. kapihttaliin 7

• Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra

Eará áššegirji mii albmada riikkaidgaskasaš servodaga oainnu eamiálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, lea Agenda 21, kapihtal 26 eamiálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema birra deklarašuvnnas 7 mii addojuvvui Máilmmekonfereanssas birrasa ja gárgedeami várás 1992 (Rio-julggaštus), vrd. kapihttaliin 13.

Álbmotrievttálaččat lea erenoamážit artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra ja ILO-soahpamuš nr. 169 1989 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain mat bidjet rámmaid norgalaš sámepolitihkkii. Dát konvenšuvnnat máinnašuvvojit vuolábealde. Eurohparáđi rámmakonvenšuvnna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra maiddái máinnašuvvo oanehaččat vuolábealde. Duot earát máinnašuvvojit maŋŋelis kapihttaliin.

3.3.1 Artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra

Artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 lea veahádagaid suodjaleami guovdilis mearrádus riikkaidgaskasaš rievttis. Artihkal dadjá ahte daid stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, oskkoldatlaš dahje gielalaš veahádagat, ii galgga sis, geat gullet dákkáriidda, rihppojuvvot vuoigatvuohta, ovttas iežas joavkku nuppiid miellahtuiguin, dikšut iežaset kultuvrra, dovddastit ja geavahit iežaset oskkoldaga, dahje atnit iežaset giela.

Norgalaš eiseválddit dovddastit ahte sámiin leat vuoigatvuođat dán mearrádusa mielde. Artihkal suodjala veahádagaid nuppásteami 8 vuostá, ja addá vuđđosa árjjálaš doarjagii.

Sámelága ovdabargguin árvvoštallojuvvui artihkal 27 nana riektegáldun sámi vuoigatvuođaide, sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš vuoigatvuođaide. Dat lei maiddái oassin vuđđosis Stuorradikki mearrádussii Vuođđolága § 110a birra 1988. Dál lea dábálaš dulkojupmi ahte dat addá láhkavuđđosa gáibidit positiiva doaibmabijuid eiseválddiin vai geatnegasvuođat čuvvojuvvojit.

Guovdilis gažaldahkan artihkkala 27 hárrái lea leamaš kulturdoahpaga dulkojupmi, ja dainna geatnegasvuođaid sisdoalus maid dat ásaha. Artihkal báhkkoda sániidis mielde suodjalusa jurddalaš 9 kultuvrii ja kultuvrralaš olggosbuktinvugiide nugo gillii ja oskkoldahkii. Sámiid hárrái eamiálbmogin lea dábálaš dulkojupmi ahte mearrádus maiddái siskkilda ávnnaslaš ovdehusaid 10 sámiid buohkanas kulturgeavaheapmái. Mearrádusa mearkkašupmi sámiid riektedillái lea vuđolaččat ságaškuššojuvvon NA— 1984: 18 Sámiid vuoigatvuođaid dili birra. Máŋga gažaldaga mat ledje eahpečielgasat 1984, leat maŋŋelis čielggaduvvon ON:a Olmmošvuoigatvuođakomitea geavada bokte, mii goziha konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Komitea mearrádusat ja cealkámušat nannejit doahpaga dulkojumi mii dahkkojuvvui NA—:s 1984: 18 artihkkala 27 duhkodaga hárrái. Dán čielggadusas gávnnahii Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ahte artihkal 27 ii dušše suodjal stáhtalaš sisabahkkemiid vuostá mat gáržžidit joavkku geavaheamis iežas kultuvrra, muhto ahte stáhtain maiddái lea dihto fertenvuohta váfistit ahte veahádagat ožžot árjjálaš doarjaga. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ákkastalai maiddái dan bealis ahte artihkal 27 siskkilda kultuvrra seailluheami ja joatkima ávnnaslaš ovdehusaid. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea lea atnán dán ávnnaslaš kulturdoahpaga vuođđun eamiálbmogiid hárrái. Álbmotriekteekspearttat mat dahke NOU 1997: 5 Eamiálbmogiid eanavuoigatvuođat álbmotrievtti ja olgoriikkalaš rievtti mielde, oaivvildit ahte artihkkala 27 dulkojupmi eamiálbmogiid hárrái riikkaidgaskasaš geavadis lea mannan seamma guvlui go ILO-soahpamuš nr. 169. Olmmošvuoigatvuođa-láhka addá konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra stáhtusa norgalaš láhkan, vrd. máinnašumiin kapihttalis 3.4.3.

3.3.2 ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain

76. riikkaidgaskasaš bargokonfereansa 1989 mearridii soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain. Norgalaš nannemiin 1990 dagai Norga konvenšuvnna gustojeaddji sámiide.

ILO-soahpamuš nr. 169 lea ja ovdalaš ILO-soahpamuša nr. 107 (1958) lea vuos áidna guokte rievttálaš neavvu mat njuolga siskkildit eamiálbmogiid suodjalusa. ILO-soahpamuša nr. 169 váldopinsihppa lea eamiálbmogiid vuoigatvuohta seailluhit ja viidáseappot gárgedit iežaset kultuvrra, ja eiseválddiid geatnegasvuohta dahkat doaibmabijuid mat dorjot dán barggu.

Konvenšuvnnas lea mearrádusat eamiálbmogiid vuoigatvuođa birra ieža mearridit kultuvrralaš gárgedeamiset badjel, oahppat geavahit gielaset ja vuođđudit alcceset institušuvnnaid mat ovddastit sin eiseválddiid buohta. Konvenšuvdna dohkkeha maiddái eamiálbmogiid sávaldagaid ja dárbbu ráđđet institušuvnnaideaset, eallinvuogiset ja ekonomalaš gárgedeamiset badjel. Dát mearkkaša ahte dohkkehuvvo eamiálbmogiid sávaldat seailluhit ja viidáseappot gárgedit iežaset identitehta, giela ja oskkoldaga, stáhtaid rámmaid siskkabealde gos sii ellet. Konvenšuvnnas leat velá mearrádusat earret eará eanavuoigatvuođaid, barggahusa ja bargoeallima, oahpaheami, oaju ja dearvvasvuođa birra. Konvenšuvdna válddaha stáhta geatnegasvuođaid dábálaš njuolggadusaid.

Váldoprinsihpat bohtet ovdan artihkkalis 2 mas daddjojuvvo ahte «ráđđehusain galgá leat ovddasvástádus – guoskevaš álbmoga oassálastimiin – álggahit bálddalastojuvvon ja vuogádatlaš doaimma suodjalit dáid álbmogiid vuoigatvuođaid ja dáhkidit ahte sin iehčanasvuohta árvvusadnojuvvo».

Diekkár doaibma galgá váfistit ahte guoskevaš álbmoga miellahtut návddašit vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid ovtta dásis veahkadaga eará miellahtuiguin. Maiddái galget doaibmabijut ovddidit ahte dáid álbmogiid sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollásit ollašuhttojuvvojit, árvvusanedettiin sin sosiála ja kultuvrralaš identitehta, árbevieruid ja institušuvnnaid.

Konvenšuvnna nannema geažil lea ráđđehus geatnegahttán iežas ráđđádallat guoskevaš álbmogiin, ulbmillaš ortnegiid ja erenoamážit sin ovddasteaddji institušuvnnaid bokte, go vihkkedallojuvvo bidjat doibmii láhkamearrádusaid dahje hálddahuslaš doaibmabijuid main sáhttá leat njuolga mearkkašupmi guoskevaš álbmogii, min oktavuođas sámiide.

Norgga guovdu ovdeha ráđđehus ahte láhkamearrádusat, oppalaččat gehččojuvvon, oktiivástidit konvenšuvnna prinsihpaiguin. ILO-soahpamuš nr. 169 ásaha unnimusstandárddaid eamiálbmogiid rievttálaš suodjalussii. Norgalaš sámepolitihka hárrai ii ane ráđđehus standárddaid ii ollislažžan iige gáržžideaddjin. Muhtun lágat, nugo sámeláhka, mannet máŋgga dáfus guhkkelii go geatnegasvuođat maid Norga lea badjelasas váldán ILO-soahpamuša bokte. Maŋŋil go lea fápmui boahtán, de lea Norga raporteren ILO:i soahpamuša nr. 169 birra organisašuvnna njuolggadusaid mielde. Sámediggi lea ovddidan oainnuidis njuolga ILO:i ráđđehusa raporterema mildosiin.

ILO-soahpamuša nr. 169 nannema oktavuođas celkkii Sámediggi ahte lea «eahpidahtti duhtaditgo norgalaš láhkamearrádusat ja geavat gáibádusaid mat leat boahtán ovdan K-169:s.» (vrd. st. prp. nr. 102 (1989–90), s 12). Sámediggi čujuhii seammás čielggademiide Sámi vuoigatvuođalávdegotti olis maid ulbmilin lea oažžut vejolaš ođđa láhkamearrádusaid, ja neavvui soahpamuša nannet dainna vuođustusain ahte ratifikašuvdna bidjá gáibádusaid riektečilgemii ja jáhkkimis láhkaearáhuhttimiidda dihto čuoggáin maŋŋelis.

Sámediggi lea maŋŋelis báhkkodan eará dulkojumi muhtun mearrádusain eana- ja čáhcevuoigatvuođaid birra go dat maid ráđđehus lea bidjan vuođđun. ILO orgánat eai leat njuolga dahkan oaivila dása, muhto leat duhtan dovddahit vuordagiid čielggadeami hárrái maid Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa gieđahallan mielddisbuktá.

Nannedettiin ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain anii ráđđehus vuođđun ahte eai gávdnon hehttehusat konvenšuvnna norgalaš rátifikašuvdnii. Almmatge lea ráđđehusa politihkka viidáseappot gárgedit sihke álbmotrievtti ja norgalaš rievtti dán duovdagis.

3.3.3 Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra

Rámmakonvenšuvnna mearridii Eurohparáđi ministtarkomitea 1994. Norga lei 21 stáhta searvvis mat vuolláičálle konvenšuvnna dalle go dat rahppojuvvui vuolláičállimii 1995. Norga nannii konvenšuvnna njukčamánu 17. 1999.

Rámmakonvenšuvdna lea vuosttas jurdihkalaččat čadni multilaterála šiehtadus riikkagottálaš veahádagaid dábálaš suodjalusa birra. Nannema oktavuođas nannejuvvui ee. ahte sámit devdet konvenšuvnna eavttuid meroštallojuvvot riikkagottálaš veahádahkan, ja dainna konvenšuvnna mearrádusat gustojit sámiide. Sámediggi lea almmatge cealkán ahte sámit eai hálit fátmmastuvvojit Norgga politihkas riikkagottálaš veahádagaid buohta, dasgo sámiid vuoigatvuođat ILO-soahpamuša nr. 169 mielde mannet guhkkelii go vuoigatvuođat mat čuvvot rámmakonvenšuvnnas, vrd. st. prp. nr. 80 (1997–1998) ja st.meld. nr. 15 (2000–2001).

3.4 Norgalaš riektenjuolggadusat

Gárgedeapmi Norggas sámiid rievttálaš dili hárrái lea eanaš válganan čielggadusaid geažil maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Sámi kulturlávdegoddi adde 1980-jagiid mielde. Gárgedeapmi lea maiddái váikkuhan eamiálbmotrievttálaš duovdaga riikkaidgaskasaš gárgedeapmái. Sámi vuoigatvuođalávdegotti ja Sámi kulturlávdegotti čielggadusat atne vuođđun sámepolitihkalaš oainnu mii dovddastii ahte norgalaš eiseválddiin lea ovddasvástádus váfistit sámi servodateallima ja kultuvrra láhkamearrádusaid ja eará doaibmabijuid veagas. Maiddái adnojuvvui vuođđun ahte dákkár positiiva doaibmabijut leat dárbbašlaččat váfistit ahte sámit galget sáhttit seailluhit kultuvrralaš iešlágiset ja bissut sierra álbmogin maiddái boahtteáiggis. Ráđđehus ja Stuorradiggi guorrasedje dán vuođđooidnui. Láhkamearrádusat main lea erenoamáš mearkkašupmi norgalaš sámepolitihkkii leat:

• Vuođđolága § 110 a

• Sámeláhka (Láhka geassemánu 12. 1987 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid hárrái birra)

• Olmmošvuoigatvuođaláhka (Láhka miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili birra norgalaš rievttis)

• Oahpahusláhka (Láhka geassemánu 17. 1998 nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra), vrd. máinnašumiin kapihttalis 10

• Boazodoalloláhka (Láhka geassemánu 9. 1978 nr. 49 boazodoalu birra), vrd. máinnašumiin kapihttalis 14

3.4.1 Vuođđolága paragráfa 110a

Vuođđolága paragráfa 110a lohká:

Vuođđolága §:s 110a lea sullasaš sisdoallu go artihkkalis 27 ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Vuođđoláhkapragráfa lea bajit riektenjuolggadus mii ásaha prinsihpalaš njuolggadusaid norgalaš sámepolitihkkii beroškeahttá lonuheaddji ráđđehusaid oainnus. Paragráfa ii leat dušše «gudnemearrádus», muhto bajit njuolggadus mas lea beroštupmi ja mearkkašupmi juohke áidna hálddahusorgánii mii oažžu sámi čuolbmabidjamiid gieđahallamii (vrd. maiddái st. dieđ. nr. 41 (1996–97) Norgga sámepolitihka birra, s 12).

Vuođđoláhkamearrádusa ovdabargguid oktavuođas (Innst. S. nr. 147 (1987–88)) deattastii Stuorradikki olgoriikka- ja konstitušuvdnakomitea maid dat mearkkaša go eiseválddit «eanemus allaáiggálaš ja geatnegahtti hámis maid min riekteortnet dovdá», leat dohkkehan ja geassán čuvvosiid dan duohta dilálašvuođas ahte Norgga historjjá čađa lea gávdnon sierra sámi álbmotjoavku min riikkas. Seamma oaidnoguottut geardduhuvvojedje stuorradiggedigaštallamis vuođđoláhkaparagráfa birra (St. tid. 1987–88, s 3026).

Dáinna paragráfain leat norgalaš eiseválddit mearridan rievttálaš, politihkalaš ja morálalaš geatnegašvuođa láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit váfistit ja váikkuhit sámi servodaga gárgedeami. Paragráfa addá sámiide alcceset árjjálaš rolla beroštusaideaset áimmahuššama hárrái. Vuođđoláhkaparagráfa lea hábmejuvvon sihke suodjalusa ja gárgedeami dihtii.

3.4.2 Sámeláhka

Sámeláhka addá eanet konkrehta sisdoalu bajit prinsihpaide maid Vuođđolága § 110a ásaha. Láhka addá mearrádusaid Sámedikki birra, dán vuolde maiddái Sámedikki bargoduovdaga ja válddi, Sámedikki válggaid ja Sámedikki hálddahusa birra. Sámedikki bargoduovdda lea buot áššit maid diggi ieš atná deaŧalažžan sámi álbmotjovkui. Sámelága ovdabargguin deattuhuvvui sakka ahte Sámedikki váldi galggai gárgeduvvot dikki iežas áddejumi mielde ja oppalaš servodatoainnu mielde sámiid sajádaga hárrái Norggas. Láhka dadjá dasa lassin ahte eará almmolaš orgánat berrejit addit Sámediggái vejolašvuođa buktit cealkámuša ovdal go dahket mearrádusaid áššiin dikki bargoduovdagis.

Sámeláhka oaččui juovlamánu 21. 1990 lasáhusa sámegiela geavaheami birra, sámelága giellanjuolggadusaid. Sámegiella ja sámelága giellanjuolggadusat máinnašuvvojit kapihttalis 7.

3.4.3 Olmmošvuoigatvuođaláhka

Lágas miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili nannema birra norgalaš rievttis (olmmošvuoigatvuođaláhka) addojuvvui earret eará ON-konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 stáhtus norgalaš láhkan, vrd. olmmošvuoigatvuođalága §:in 2. Dat máksá ahte artihkal 27 veahádagaid vuoigatvuođaid birra lea sajádat norgalaš láhkan. Konvenšuvnna mearrádusat galget vuostálasvuođadilis mannat ovddabeallái eará norgalaš lága, vrd. §:in 3. Olmmošvuoigatvuođalágas čuovvu ahte juos norgalaš duopmostuollu gávnnaheš ahte norgalaš láhka lea vuostálaga artihkkaliin 27, de ferte láhka čáhkket. Ráđđehus atná almmatge ahte galgá olu ovdal go diekkár dilli sáhttá šaddat, earret eará dasgo artihkal 27 sakka lea leamaš oaivadusgáldun sihke Vuođđolága §:i 110a ja sámeláhkii, ja ahte dát deasttat leat áimmahuššojuvvon maŋŋelaš láhkamearrádusain.

Olmmošvuoigatvuođalága ulbmilin lea nannet olmmošvuoigatvuođaid dili norgalaš rievttis, vrd. §:in 1. Dát hámuhus deattasta ahte olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain mat eai inkorporerejuvvo 11 , galget adnojuvvot hui dettolaš riektegáldun. Dát gusto earret eará ILO-soahpamuššii nr. 169. Stuorradikki justiisakomitea čujuhii ahte vuđolaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid láhkanannemiin váfistuvvojit olmmošvuoigatvuođat ollásit adnojuvvojit vuođđun norgalaš duopmostuoluin, vrd. Innst. O. nr. 51 (1998–99).

3.5 Sámi riektadilálašvuođat – viidáset gárgedeapmi

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi, mii nammaduvvui 1980, attii 1997 iežas nuppi oasseárvalusa, NOU 1997: 4 Naturgrunnlaget for samisk kultur (Sámi kultuvrra luondduvuođus). Árvalus siskkilda máŋggalágan vuoigatvuođadilálašvuođaid, Finnmárkku hálddaheami ja areálasuodjaleami, ja evttohusaid riikka olles árbevirolaš sámi guovllu areálasuodjaleami birra. Lávdegoddi lea ovddidan láhkaevttohusaid mat siskkildit dáid fáttáid.

Evttohusas man Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ovddidii, lei deaŧalaš ulbmilin addit Sámediggái, fylkkadiggái ja gielddastivrraide váikkuhanfámu ja mieldeovddasvástádusa Finnmárkku areálageavaheami ja hálddaheami hárrái.

—ielggadus lea leamaš viiddis gulaskuddamis 1997 rájes 1999 rádjai, mas Sámediggi, Finnmárkku fylkkadiggi ja departemeanttat čađahedje iežaset gieđahallama maŋŋil go gulaskuddan lei loahpahuvvon. Gulaskuddanmateriála lea hui viiddis, ja addá deaŧalaš vuđđosa bargui ovddasguvlui. Dat čájeha maiddái ahte guovdilis fáttát ja evttohusat leat riidduvuložat. Sihke áigi man Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geavahii ja gulaskuddancealkámušat čájehit ahte dás lea sáhka seagášgažaldagain, mat gáibidit sihke áiggi ja čiekŋudeami vai oažžu vánhurskkis čovdosiid mat sáhttet čohkket govdes guorraseami.

Loahpahuvvon gulaskuddama ja materiála analysa maŋŋil bargá Justiisadepartemeanta čuovvolemiin láhkaevttohusa hámis, ovttasbarggus guoskevaš departemeanttaiguin. Oassin politihkalaš gieđahallamis ovddasguvlui šaddá leat dialoga Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkagielddain mas čielggaduvvo vuođus vejolaš čovdosiidda. Vuos lea árrat dadjat makkár čovdosat šaddet evttohuvvot.

Nuppi oassečielggadusa addimiin lei Sámi vuoigatvuođalávdegoddi deavdán mearkkašahtti osiid mandáhtastis. Báhcán lei almmatge čielggadit vuođu ja luondduburiid geavaheami ja hálddaheami sámi geavahanguovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka.

Ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui stáhtaráđis geassemánu 1. 2001 ja das lea áigemearrin suoidnemánu 1. 2005 rádjai ollistit maŋimuš oasi mandáhtas. Muhtun unnit nuppástusat dahkkojuvvojedje mandáhttii vai dahkkojuvvo oinnolažžan riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš gárgedeapmi mii lea leamaš dán duovdagis das rájes go lávdegoddi vuosttas geardde vuođđuduvvui 1980.

Lávdegotti čoakkádusas lea deattuhuvvon ahte guoskevaš beroštusat galget leat ovddastuvvon ja ahte lávdegottis galgá leat gokčavaš gelbbolašvuohta gažaldagain maid galgá čielggadit. Maiddái lea deattuhuvvon váfistit buori sohkabealálaš ja geográfalaš ovddastusa. Vai váfistuvvo ahte lávdegoddi sáhttá bargat bevttolaččat, de deattuhuvvo velá ahte lávdegoddi ii galgga šaddat menddo stuorisin.

Justiisadepartemeanttas lea leamaš buorre ja mávssolaš dialoga Sámedikkiin, sihke mandáhta hábmema ja lávdegotti čoakkádusa birra.

3.6 Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš

Evttohus álggahit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža Davvi-Norgii almmuhuvvui st.meld. nr. 21 (1999–2000) Menneskeverd i sentrum – handlingsplan for menneskerettigheter (Olmmošárvu guovddážis – olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána). Stuorradikki olgoriikkakomitea guorrasii evttohussii, vrd. Innst. S. nr. 23 (2000–2001). Evttohusa duogážin lei ahte máŋgga guovllus máilmmis lea váilevaš áddejupmi eamiálbmogiid sajádaga ja vuoigatvuođaid hárrái, ja ahte danne dárbbašuvvo eanet diehtu dáid birra.

Ráđđehus lea plánegoahtán guovddáža álggaheami, mii galgá biddjojuvvot Guovdageidnui. Áigumuššan lea ahte guovddáš galgá leat doaimmas jahkemolsuma 2001/2002 rájes. Háhkun lea vuođđudit gelbbolašvuođaguovddáža eamiálbmogiid vuoigatvuođaid várás vai lasihuvvo diehtu diekkár vuoigatvuođaid birra, sihke Davvi-Norggas ja muđui riikkas. Sávahahtti lea ahte guovddáš galgá ráhkadit fágalaš fierpmádaga eará institušuvnnaide mat barget eamiálbmotgažaldagaiguin riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat. Duođašteapmi, gaskkusteapmi, dieđiheapmi ja fierpmádathuksen šaddet guovddáža guovdilis bargodahkamuššan. Guovddáš sáhttá maiddái čujuhit dárbbu ođđa dutkamii, muhto ii galgga leat dutkaninstitušuvdna.

3.7 Duopmostuolu ásaheapmi Sis-Finnmárkui

Sámelágas nannejuvvo ahte sámegiella ja dárogiella galget leat dássálaga sámegiela hálddahanguovllu siskkabealde.

Duopmostuollokommišuvnna (Domstolskommisjonen) (NOU 1999: 19) ja Strukturlávdegotti (Strukturutvalget) čielggadusain evttohuvvui ahte galggai ásahuvvot duopmostuollu Sis-Finnmárkui. Duopmostuolu ásaheami vuođustussan lei sávaldat lasihit sámiid luohttámuša duopmostuoluide.

Dieđáhusas st.meld. nr. 23 (2000–2001) Førsteinstansdomstolene i fremtiden (Vuosttainstánsaduopmostuolut boahtteáiggis) ovddidii ráđđehus evttohusa ásahit duopmostuolu sámegiela hálddahanguovllu siskkabeallái. Stuorradiggi doarjjui ráđđehusa evttohusa miessemánu 21. 2001, vrd. Innst. S. nr. 242 (2000–2001).

Ođđa duopmostuolu namma galgá leat Sis-Finnmárkku diggegoddi/Indre Finnmark tingsrett ja dat galgá biddjojuvvot Detnui. Duopmostuolu duopmováldeguovlu siskkilda Kárášjoga, Guovdageainnu, Unjárgga, Porsáŋggu ja Deanu gieldda Finnmárkku fylkkas.

3.8 Doaibmabijut

• Ráđđehus áigu bargat Finnmárkku fylkka eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođa ja hálddaheami ođđa láhkamearrádusevttohusain, Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa vuođul NOU 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuođus .

• Ráđđehus áigu, Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu olis guovlluid hárrái máddelis Finnmárkku fylkka, fuolahit ahte dáid guovlluid sámi virolašvuođat ja riekteoainnut čielggaduvvojit.