Sámepolitihka birra

3.3 Riikkaidgaskasaš riektenjuolggadusat

Norga lea guorrasan máŋga riikkaidgaskasaš konvenšuvdnii, julggaštussii ja šiehtadussii main lea mearkkašupmi čearddalaš veahádagaid ja eamiálbmogiid riektedillái. Deaŧalaččamus neavvut 1 maidda Norga lea guorrasan dán oktavuođas leat:

• ON:a konvenšuvdna 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, erenoamážit artihkal 27

• ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain

• ON:a konvenšuvdna máná vuoigatvuođaid birra, vrd. kapihttaliin 9

• Eurohparáđi lihttu guovlo- dahje veahádatgielaid várás, vrd. kapihttaliin 7

• Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra

Eará áššegirji mii albmada riikkaidgaskasaš servodaga oainnu eamiálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, lea Agenda 21, kapihtal 26 eamiálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema birra deklarašuvnnas 2 mii addojuvvui Máilmmekonfereanssas birrasa ja gárgedeami várás 1992 (Rio-julggaštus), vrd. kapihttaliin 13.

Álbmotrievttálaččat lea erenoamážit artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra ja ILO-soahpamuš nr. 169 1989 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain mat bidjet rámmaid norgalaš sámepolitihkkii. Dát konvenšuvnnat máinnašuvvojit vuolábealde. Eurohparáđi rámmakonvenšuvnna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra maiddái máinnašuvvo oanehaččat vuolábealde. Duot earát máinnašuvvojit maŋŋelis kapihttaliin.

3.3.1 Artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas 1966 siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra

Artihkal 27 ON:a konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 lea veahádagaid suodjaleami guovdilis mearrádus riikkaidgaskasaš rievttis. Artihkal dadjá ahte daid stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, oskkoldatlaš dahje gielalaš veahádagat, ii galgga sis, geat gullet dákkáriidda, rihppojuvvot vuoigatvuohta, ovttas iežas joavkku nuppiid miellahtuiguin, dikšut iežaset kultuvrra, dovddastit ja geavahit iežaset oskkoldaga, dahje atnit iežaset giela.

Norgalaš eiseválddit dovddastit ahte sámiin leat vuoigatvuođat dán mearrádusa mielde. Artihkal suodjala veahádagaid nuppásteami 3 vuostá, ja addá vuđđosa árjjálaš doarjagii.

Sámelága ovdabargguin árvvoštallojuvvui artihkal 27 nana riektegáldun sámi vuoigatvuođaide, sihke politihkalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš vuoigatvuođaide. Dat lei maiddái oassin vuđđosis Stuorradikki mearrádussii Vuođđolága § 110a birra 1988. Dál lea dábálaš dulkojupmi ahte dat addá láhkavuđđosa gáibidit positiiva doaibmabijuid eiseválddiin vai geatnegasvuođat čuvvojuvvojit.

Guovdilis gažaldahkan artihkkala 27 hárrái lea leamaš kulturdoahpaga dulkojupmi, ja dainna geatnegasvuođaid sisdoalus maid dat ásaha. Artihkal báhkkoda sániidis mielde suodjalusa jurddalaš 4 kultuvrii ja kultuvrralaš olggosbuktinvugiide nugo gillii ja oskkoldahkii. Sámiid hárrái eamiálbmogin lea dábálaš dulkojupmi ahte mearrádus maiddái siskkilda ávnnaslaš ovdehusaid 5 sámiid buohkanas kulturgeavaheapmái. Mearrádusa mearkkašupmi sámiid riektedillái lea vuđolaččat ságaškuššojuvvon NA— 1984: 18 Sámiid vuoigatvuođaid dili birra. Máŋga gažaldaga mat ledje eahpečielgasat 1984, leat maŋŋelis čielggaduvvon ON:a Olmmošvuoigatvuođakomitea geavada bokte, mii goziha konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Komitea mearrádusat ja cealkámušat nannejit doahpaga dulkojumi mii dahkkojuvvui NA—:s 1984: 18 artihkkala 27 duhkodaga hárrái. Dán čielggadusas gávnnahii Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ahte artihkal 27 ii dušše suodjal stáhtalaš sisabahkkemiid vuostá mat gáržžidit joavkku geavaheamis iežas kultuvrra, muhto ahte stáhtain maiddái lea dihto fertenvuohta váfistit ahte veahádagat ožžot árjjálaš doarjaga. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ákkastalai maiddái dan bealis ahte artihkal 27 siskkilda kultuvrra seailluheami ja joatkima ávnnaslaš ovdehusaid. ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea lea atnán dán ávnnaslaš kulturdoahpaga vuođđun eamiálbmogiid hárrái. Álbmotriekteekspearttat mat dahke NOU 1997: 5 Eamiálbmogiid eanavuoigatvuođat álbmotrievtti ja olgoriikkalaš rievtti mielde, oaivvildit ahte artihkkala 27 dulkojupmi eamiálbmogiid hárrái riikkaidgaskasaš geavadis lea mannan seamma guvlui go ILO-soahpamuš nr. 169. Olmmošvuoigatvuođa-láhka addá konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra stáhtusa norgalaš láhkan, vrd. máinnašumiin kapihttalis 3.4.3.

3.3.2 ILO-soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain

76. riikkaidgaskasaš bargokonfereansa 1989 mearridii soahpamuš nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain. Norgalaš nannemiin 1990 dagai Norga konvenšuvnna gustojeaddji sámiide.

ILO-soahpamuš nr. 169 lea ja ovdalaš ILO-soahpamuša nr. 107 (1958) lea vuos áidna guokte rievttálaš neavvu mat njuolga siskkildit eamiálbmogiid suodjalusa. ILO-soahpamuša nr. 169 váldopinsihppa lea eamiálbmogiid vuoigatvuohta seailluhit ja viidáseappot gárgedit iežaset kultuvrra, ja eiseválddiid geatnegasvuohta dahkat doaibmabijuid mat dorjot dán barggu.

Konvenšuvnnas lea mearrádusat eamiálbmogiid vuoigatvuođa birra ieža mearridit kultuvrralaš gárgedeamiset badjel, oahppat geavahit gielaset ja vuođđudit alcceset institušuvnnaid mat ovddastit sin eiseválddiid buohta. Konvenšuvdna dohkkeha maiddái eamiálbmogiid sávaldagaid ja dárbbu ráđđet institušuvnnaideaset, eallinvuogiset ja ekonomalaš gárgedeamiset badjel. Dát mearkkaša ahte dohkkehuvvo eamiálbmogiid sávaldat seailluhit ja viidáseappot gárgedit iežaset identitehta, giela ja oskkoldaga, stáhtaid rámmaid siskkabealde gos sii ellet. Konvenšuvnnas leat velá mearrádusat earret eará eanavuoigatvuođaid, barggahusa ja bargoeallima, oahpaheami, oaju ja dearvvasvuođa birra. Konvenšuvdna válddaha stáhta geatnegasvuođaid dábálaš njuolggadusaid.

Váldoprinsihpat bohtet ovdan artihkkalis 2 mas daddjojuvvo ahte «ráđđehusain galgá leat ovddasvástádus – guoskevaš álbmoga oassálastimiin – álggahit bálddalastojuvvon ja vuogádatlaš doaimma suodjalit dáid álbmogiid vuoigatvuođaid ja dáhkidit ahte sin iehčanasvuohta árvvusadnojuvvo».

Diekkár doaibma galgá váfistit ahte guoskevaš álbmoga miellahtut návddašit vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid ovtta dásis veahkadaga eará miellahtuiguin. Maiddái galget doaibmabijut ovddidit ahte dáid álbmogiid sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollásit ollašuhttojuvvojit, árvvusanedettiin sin sosiála ja kultuvrralaš identitehta, árbevieruid ja institušuvnnaid.

Konvenšuvnna nannema geažil lea ráđđehus geatnegahttán iežas ráđđádallat guoskevaš álbmogiin, ulbmillaš ortnegiid ja erenoamážit sin ovddasteaddji institušuvnnaid bokte, go vihkkedallojuvvo bidjat doibmii láhkamearrádusaid dahje hálddahuslaš doaibmabijuid main sáhttá leat njuolga mearkkašupmi guoskevaš álbmogii, min oktavuođas sámiide.

Norgga guovdu ovdeha ráđđehus ahte láhkamearrádusat, oppalaččat gehččojuvvon, oktiivástidit konvenšuvnna prinsihpaiguin. ILO-soahpamuš nr. 169 ásaha unnimusstandárddaid eamiálbmogiid rievttálaš suodjalussii. Norgalaš sámepolitihka hárrai ii ane ráđđehus standárddaid ii ollislažžan iige gáržžideaddjin. Muhtun lágat, nugo sámeláhka, mannet máŋgga dáfus guhkkelii go geatnegasvuođat maid Norga lea badjelasas váldán ILO-soahpamuša bokte. Maŋŋil go lea fápmui boahtán, de lea Norga raporteren ILO:i soahpamuša nr. 169 birra organisašuvnna njuolggadusaid mielde. Sámediggi lea ovddidan oainnuidis njuolga ILO:i ráđđehusa raporterema mildosiin.

ILO-soahpamuša nr. 169 nannema oktavuođas celkkii Sámediggi ahte lea «eahpidahtti duhtaditgo norgalaš láhkamearrádusat ja geavat gáibádusaid mat leat boahtán ovdan K-169:s.» (vrd. st. prp. nr. 102 (1989–90), s 12). Sámediggi čujuhii seammás čielggademiide Sámi vuoigatvuođalávdegotti olis maid ulbmilin lea oažžut vejolaš ođđa láhkamearrádusaid, ja neavvui soahpamuša nannet dainna vuođustusain ahte ratifikašuvdna bidjá gáibádusaid riektečilgemii ja jáhkkimis láhkaearáhuhttimiidda dihto čuoggáin maŋŋelis.

Sámediggi lea maŋŋelis báhkkodan eará dulkojumi muhtun mearrádusain eana- ja čáhcevuoigatvuođaid birra go dat maid ráđđehus lea bidjan vuođđun. ILO orgánat eai leat njuolga dahkan oaivila dása, muhto leat duhtan dovddahit vuordagiid čielggadeami hárrái maid Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa gieđahallan mielddisbuktá.

Nannedettiin ILO-konvenšuvnna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešstivrejeaddji stáhtain anii ráđđehus vuođđun ahte eai gávdnon hehttehusat konvenšuvnna norgalaš rátifikašuvdnii. Almmatge lea ráđđehusa politihkka viidáseappot gárgedit sihke álbmotrievtti ja norgalaš rievtti dán duovdagis.

3.3.3 Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna riikkagottálaš veahádagaid suodjalusa birra

Rámmakonvenšuvnna mearridii Eurohparáđi ministtarkomitea 1994. Norga lei 21 stáhta searvvis mat vuolláičálle konvenšuvnna dalle go dat rahppojuvvui vuolláičállimii 1995. Norga nannii konvenšuvnna njukčamánu 17. 1999.

Rámmakonvenšuvdna lea vuosttas jurdihkalaččat čadni multilaterála šiehtadus riikkagottálaš veahádagaid dábálaš suodjalusa birra. Nannema oktavuođas nannejuvvui ee. ahte sámit devdet konvenšuvnna eavttuid meroštallojuvvot riikkagottálaš veahádahkan, ja dainna konvenšuvnna mearrádusat gustojit sámiide. Sámediggi lea almmatge cealkán ahte sámit eai hálit fátmmastuvvojit Norgga politihkas riikkagottálaš veahádagaid buohta, dasgo sámiid vuoigatvuođat ILO-soahpamuša nr. 169 mielde mannet guhkkelii go vuoigatvuođat mat čuvvot rámmakonvenšuvnnas, vrd. st. prp. nr. 80 (1997–1998) ja st.meld. nr. 15 (2000–2001).