Sámepolitihka birra

6.3 Nuortasámit/goltásámit

Norgga nuortasámit/goltásámit (nuortalaččat) ásset Njávdámis Mátta-Várjjaga gielddas Finnmárkkus. Njávdán lea dološ njávdánsámiid siidda (geavahanguovllu) namma mii Norgga ja Ruošša rádjageassima olis 1826 juhkkojuvvui guoktin. iega bealli álgovuolggalaš siiddas lea dál Suoma bealde rájá. Nuortasámiid/goltásámiid árbevirolaš eallinláhki lea vuođđuduvvan guovllu luondduvalljodatváriid geavaheapmái: Boazodollui, luossabivdui Njávdánjogas ja Uvddujogas, mearraguolásteapmái, fuođđobivdui, murjemii ja jeagelbardimii.

Nuortasámit/goltásámit leat dán áigái unnimus sámi joavku, seammás go sii leat unna veahádagaš iežaset álgovuolggalaš eanaguovllus. Nuortasámit/goltásámit sierranit sámi álbmotjoavkkus muđui giela ja oskkoldaga dáfus. —eavetjávrris Suomas ásset eambbo nuortasámit/goltásámit go Norggas. Eanaš dušše vuorraset olbmot hállet giela. Okta skuvla guovllus addá muhtun muddui oahpaheami nuortasámegillii/goltásámegillii.

Norggas ii gávdno dál makkárge oahpahanfálaldat nuortasámegillii/goltásámegillii, iige gávdno makkárge oahppaneavvogárgedeapmi. Sámediggi áigu boahtteáiggis nannet doaibmabijuid mat leat oaivvilduvvon nuortasámi/goltásámi servodaga mánáide ja nuoraide vai sin identitehtta nannejuvvo. Sámediggi oaidná dárbbu ovttasbargat Suomain giellaealáskahttima hárrái.

Sámi Instituhtta Guovdageainnus lea bargamin gielladutkamiin ja lea, oassin riikkaidgaskasaš barggus uhkiduvvon gielaid beales, álggahan giellalávgunprojeavtta mánáidgárdái —eavetjávrái Supmii nuortasámegiela/goltásámegiela ođđasisvirkkosmahttinulbmiliin 1 . Boarrásat geat máhttet giela leat mielde veahkeheamen oahpahusas, muhto eai dan meare go livčče sávvojuvvon. Gávdnojit maiddái uhccán nuortasámegiel/goltásámegiel girjjit, ja oahpahusávdnasiid váili lea stuoris. Sámi Instituhtta joatká projeavtta 2001/2002 EU-ruđaiguin.

Nuortasámit/goltásámit leat das rájes go dahkkojuvvojedje kristtalažžan 1500-logus, dovddastan ruošša-ortodoksalaš oskku. Dalle huksejuvvui ortodoksalaš kapealla Njávdámii mii lea Nuortalašgilis ja ain anus.

1970-logu loahpas ovddidedje nuortasámit/goltásámit gáibádusaid beassat álggahit boazodoallodoaimma iežaset dološ guvlui. Sihke Boazodoallohálddahus ja duopmostuolut nannejedje ahte guoskevaš nuortalaččain lei vuoigatvuohta boazodollui. Dál lea dilli dakkár ahte nuortalaččain lea vuoigatvuohta boazodollui, muhto sii eai leat geavadis beassan álgit boazodoaluin dasgo eai leat guoros doalloovttadagat guovllus. Nuortasámit/goltásámit doaimmahedje ovdal viiddisis riddo- ja vuotnaguolásteami Várjjagis. Dát guolásteapmi, oktan luossabivdduin ja boazodoaluin, ledje ealáhusvuđđosa válddahagat.

Luossabivdu Njávdámis vuođđuduvvá dán áigái turistaguolásteapmái, ja boađuid juogadit sii geat leat miellahttun «Njávdánjoga Guolástansearvevuođas». Ovddeš nuortasámi/goltásámi livjelak­guolásteami lea eanaš muddui váldán vuollásis eará sisafárren veahkadat, ja dat lea šaddan oktasašguolásteapmin sidjiide geat eaiggáduššet ja gilvet eatnamiid Njávdánleagis. Sisafárren, eren­oamážit Suomas, 1800-logu gaskkamuttu rájes, ja dat duohtadilli ahte nuortasámit/goltásámit dán áigái leat unna veahádagaš Mátta-Várjjaga gielddas, leat dagahan ahte nuortasámit/goltásámit leat massán olu boares vuoigatvuođaideaset ja leat šaddan hui váttes dillái, sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea nuppi oassečielggadusastis (NOU 1997: 4) gieđahallan máŋga evttohusa mat leat vuođustuvvon dárbbuin seailluhit ja gárgedit erenoamáš nuortasámi/goltásámi kultuvrra. Viidáset barggus ođđa lágain Finnmárkku eatnama hálddaheami birra árvvoštallojuvvojit lávdegotti evttohusat nuortasámiid/goltásámiid kultuvrra ja ealáhusvuđđosa ođđasisálggaheami birra.

Suopma lea maŋimuš vihtta jagi geahččalan láhčit dilálašvuođaid nu ahte nuortasámi/goltásámi veahkadagas galget leat vejolašvuođat seailluhit iežaset iešlági, eallinvuogi ja kultuvrra. Ođđa goltáláhka mearriduvvui 1995. Goltáláhka lea sierraláhka man ulbmilin lea buoridit nuortasámiid golttáid boahtovejolašvuođaid ja eallindilálaš-vuođaid oppalohkái, seammás go galgá seailluhit ja ovddidit nuortasámi/goltásámi kultuvrra. Láhka lea čadnojuvvon Suoma davit osiid luondduealáhusdoaimmaheddjiide.

Davviriikkalaš sámeministarat ja sámediggepresideanttat sohpe oktasaščoahkkimis skábmamánu 2. 2000 árvvoštallat rádjarasttideaddji doaibmabijuid ja ovttasbargoprojeavttaid mat veahkehit nannet ja gárgedit nuortasámiid/goltásámiid giela ja kulturvuđđosa.

Ráđđehus oaidná dárbbu ovttasbargui, eren­oamážit Suomain, seailluhan ja gárgedan dihtii nuortasámi/goltásámi kultuvrra. Nuortasámiid/goltásámiid lunddolaš ja historjjálaš searvevuohta sáhttá ođđasisvirkkosmahttojuvvot ja gárgeduvvot iešguđet lágan kultuvrralaš ja ealáhuslaš ovttasbarggu hámis daid riikkaid gaskkasjgos nuortasámit ásset.

Dan oktavuođas sáhttá namahuvvot ahte Sámi kulturmuitoráđđi lea 1–3 jagi ovttasbargan Suomain ja Ruoššain nuortasámi/goltásámi kultur­muittuid logahallamiin 2 .

Gielda- ja guovlodepartemeanta lea 2001 addán doarjaga guovtti nuortasámi/goltásámi projektii: Sámiid Vuorká-Dávviriid projektii «Nuortasámi áigegovat ođđa jahkeduháhis – kultuvrralaš dialogat» lea duođaštanprojeakta nuortasámiid/goltásámiid birra. Háhku lea oinnolažžan dahkat beliid nuortasámiid/goltásámiid dálá dilis dainna lágiin ahte nuortasámi/goltásámi identitehttaolggosbuktima máŋggadáfotvuohta ožžojuvvo ovdan. Pro­jeakta man Romssa musea lea álggahan, galgá duođaštit nuortasámiid/goltásámiid ássama, kultuvrra ja dálááiggehistorjjá Norggas, Suomas ja Ruoššas. Lassin galgá gaskkustit dárkilis informašuvnna Njávdán-sámiid dálá dilis; sin kultuvrralaš, sosiála, ealáhuslaš, oskkoldatlaš ja poli­tihkalaš dilis.

2000 mearriduvvui ráfáidahttit Nuortalašgili kulturmuitoguovlun Njávdámis. Váldojuksanmearrin lea ahte galgá lágidit dilálašvuođaid ja veahkehit nuortasámi/goltásámi kultuvrra gaskkusteapmái, máŧasdoallamii ja gárgedeapmái. Nuortasámit/goltásámit ieža, sin organisašuvnnat ja Sámediggi leat árjjálaččat mielde barggus.