Sámepolitihka birra

7.3 Guovttegielat gielddat ja fylkkagielddat

Mearrádusat mat dahkkojuvvojit gielddalaš ja fylkkagielddalaš dásis mearkkašit ollu sámi kultuvrra seailluhan- ja gárgedanvejolašvuođaide. Jearaldagas sajáiduvvetgo ja doibmetgo sávahahtti bevttolaččat 1 sámepolitihka guovddáš linját, lea gitta das ahte bajit juksanmearit čadnojuvvojit doarvái vuđolaččat báikkálaš ja guovlluguovdasaš politihkkahábmemii. Ovdamearkan dása leat sámelága giellanjuolggadusat ja oahpahusláhka mat geatnegahttet gielddaid sámi giellapolitihka riikkagottálaš standárddaid vuođul. Lea namalassii stuorra mearkkašupmi das mo gielda ieš vállje vuoruhit sámi giela ja kultuvrra nannema ja gárgedeami (geahča maiddái kapihttala 5).

Sámi giellaráđi guorahallamis boahtá ovdan (stobe 7.1) ahte sámegiella vuosttažettiin geavahuvvo lagasbirrasiin, ja unnán almmolaš institušuvnnaid oktavuođain. Sámelága § 3–3 vuođul lea sus gii váldá oktavuođa almmolaš kantuvrrain hálddahanguovllus, vuoigatvuohta oažžut vástádusa sámegillii. Dattege vástidit duššefal 40 pst. gielddalaš institušuvnnain ahte ožžojuvvo vástádus sámegillii čálalaš oktavuođas. Duššefal 11 pst. geavahit sámegiela go váldet oktavuođa dearvvašvuođabálvalusain. Lea vuosttažettiin dákko dáfus sámegielagat váillahit vejolašvuođa geavahit eambbo sámegiela. Sámegiella geavahuvvo gielddalaš institušuvnnain eambbo go fylkkagielddalaš ja stáhtalaš institušuvnnain.

Guovttegielatvuohta mielddisbuktá lassegoluid. Leat ásahuvvon iešguđetlágan doarjjaortnegat mat leat jurddašuvvon gokčat guovttegielatvuođa lassegoluid. Jagis 1985 ásahuvvui doarjjaortnet sámi dulkonbálvalussii ja guovttegielatvuhtii sámegiela hálddahanguovllu várás. Sámediggi lea ortnega hálddahan 1993 rájes. Maŋimuš jagiid leat gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa ruhtaohcamat lassánan measta beliin rámma ektui. Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta addá doarjaga mii galgá nannet gielddaid ekonomalaš návcca addit oahpahusa sámegielas ja sámegillii vuođđoskuvllas (gč. kap. 10). Addojuvvo sierra doarjja mánáidgárddiide mat njuolggadusaid bokte leat mearridan hukset sámi giela ja kultuvrra vuođul (gč. kap. 9). Sosiála-ja dearvvasvuođadepartemeanta/Sámediggi leat jagi 1997 rájes juogadan ruđaid čuovvolit NOU 1995: 6 Samisk helse- og sosialplan (Sámi dearvvasvuođa- ja sosiálplána) (gč. kap 11). Finnmárkku fylkkamánni lea 1995 rájes ávžžuhan addit doarjaga sámegiela hálddahanguovllu gielddaide main leat lassegolut guovttegielatvuhtii. Gáivuona suohkan oaččui dán doarjaga vuohččan jagis 2001. Gielddaide, mat eai ožžon gokčojuvvot guovttegielatvuođa duohtagoluid dábálaš ortnegiiguin, lasihuvvui árvvoštandoarjja 1,9 milj. kr jagis 2000 nu ahte dát lei 10,2 mil kr jagis 2001.

Gielddat ja fylkkagielddat oaivvildit dattege ahte sis eai leat doarvái ruđat dustet sámelága gáibádusaid, ja ahte ii leat vejolaš vuoruhit ovdamearkka dihtii doarvái oahpahusa virggehasaide (bargiide), dahje álbmogii addit doarvái diehtojuohkima. Albmaduvvui maiddái ahte eai leat vuođđoskuvllas návccat addit sávahahtti fálaldaga.

Gielda- ja guovlodepartemeanta attii dihtosii st.meld. nr 1 (2000–2001) bokte ahte guovttegielatvuhtii čatnasan čuolbmabidjamat lassegoluid dáfus čuovvoluvvojit ovttasbarggus gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin. Ođđajagimánus 2001 nammaduvvui bargojoavku dán čuovvoleapmái. Sámegiela hálddahanguovllu gielddat, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielda, Sámediggi, Stáhta oahppokantuvra Finnmárkkus ja Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta leat oassálastán bargojovkui.

Bargojoavku lea guorahallan gielddaid ja fylkkagielddaid dilálašvuođaid guovttegielatvuođabarggu ektui, ja čohkke fuomášumi gielddaid/fylkkagielddaid čuovvovaš gažaldagaide a) ožžotgo guovttegielatvuođagoluid gokčojuvvot dálá dilis, b) leatgo návccalaččat deavdit láhkamearrádusaid mat máinnašit guovttegielatvuođa, ja c) maid dárbbašit vai olahit gielaid gaskka ovttadássásašvuođa juksanmeari. Bargojoavku loahpaha barggus jagi 2001 mielde. NIBR čađahii jagis 1995 projeavtta Finnmárkku Oahpahusdirektora olis, mas vuosttažettiin geahččalii duođaštit sámi/dáru skuvllaid goluid (NIBR-raporta 1995: 11). NIBR válddii ovdan visot guovttegielat skuvlavuogádaga – mánáidgárddis allaskuvlii – sámegiela hálddahanguovllus. NIBR čájehii viidáseappot ahte goluid šládja mii gielddain lei guovttegielatvuhtii, ja man stuorra golut ledje, rievddadii dan mielde makkár sajádat sámi gielas lei gielddas. Maiddái dát boahtá čielgasit ovdan bargojoavkku raporttas. Ráđđehus lea ádden dan láhkái ahte guovttegielatvuođa lassegolut lea bistevaš dilli gielddain ja fylkkagielddain main lea guovttegielat fálaldat. Ráđđehus lea ovttaoaivilis bargojoavkkuin das ahte ii leat bistevaš vuohkin árvvoštusruđaiguin ruhtadit goluid mat čatnasit guovttegielatvuhtii. Dát vuohki ii áimmahuša dárbbašlaš ovdadeami ovddasguvlui maid gielddat dárbbašit sin ekonomiijaplánemii.

Danne attii ráđđehus dihtosii gieldaproposišuvnnas 2000 (st. prp. nr. 82 (2000–2001)) ahte dat 10,2 milj. kr mii juolluduvvui árvvoštusdoarjjan, sirdojuvvo Sámediggái mii juogada ruđaid gielddaide ja fylkkagielddaide. Dán čuovvolii Stuorra­diggi. Gielda- ja guovlodepartemeanta dáhttu čuovvolit čuolbmabidjama váfistan dihtii dan ahte addojuvvo buhtadus gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielatvuođa goluide.

Gonagas Stáhtaráđis lea mearridan guovttegielat namaid (sámegielat ja dárogielat) viđa dan guđa sámegiela hálddahanguovllu gildii. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea gieđahallamin sullasaš ohcama dan maŋimuš gielddas (Porsáŋggus), mas lassin lea kvenalaš nammahápmi.

Finnmárkku fylkkadikki dáhttuma vuođul lea Bargo- ja hálddahusdepartemeanta evttohan guovttegielat nama Finnmárkku fylkii (dárogiela ja sámegiela). Ášši lea juste dál gulaskuddamis ja vejolaččat ovdandivvojuvvo Stuorradiggái jagi 2001 čavčča mielde rievdadanevttohusa hámis nu ahte rievdaduvvo juohkinnammaláhka (inndelingsnavneloven).