10.3 Ekonomalaš, hálddahuslaš ja
pedagogalaš doaibmabijut
Sámiid oahpahanfálaldat hálddašuvvo
ja doibmiibiddjojuvvo dábálaš oahppovuogádaga
bokte. Muhtun duovdagiin lea dattetge dárbbašlaš bidjat
erenoamáš doaibmabijuid hálddahuslaš ovttadagaid,
institušuvnnaid, visttiid doallama ja doarjjaortnegiid
hámis.
Oahpaheami bajit juksanmearit bohtet ovdan vuođđoskuvlla,
joatkkaoahpahusa ja rávisolbmuid oahpahusa – oppalaš oasi – bokte.
Dás máinnašuvvo sámi
giella ja kultuvra oassin
«oktasaš árbbis
man Norggas ja Davviriikkain lea erenoamáš ovddasvástádus
várjalit. Dán árbái ferte addojuvvot
vejolašvuohta viidáseappot ovdánit
skuvllain main leat sámi oahppit, nu ahte dat nanne sámi
identitehta ja min oktasaš dieđu sámi
kultuvrra birra»
(O97, s 19).
Skuvla mas lea čatnašupmi sámi
gillii ja kultuvrii lea deaŧalaš váikkuhangaskaoapmi
sámi identitehta nannenbarggus. Sámiid ohppiid
oahpaheamis galgá leat sisdoallu ja kvalitehtta mii addá vuđolaš dieđuid
ja veahkeha dahkat eallin sámi kulturárbbi nu
ahte oahppit oaivaduvvojit oassálastit báikkálaš kultureallimii
sámi ja norgalaš servodaga doaibmevaš miellahttun.
Sámit leat oassi Norgga veahkadagas. Dieđuin
sámi historjjá ja kultuvrra birra lea stuorra
mearkkašupmi positiiva miellaguottuid gárgedeapmái
sámi álbmotjoavkku hárrái. 10-jagi vuođđoskuvlla
oahppaplánadagus (O97) deattuha ahte norgalaš skuvlla
buot oahppit galget leat dábuhan vuđolaš dieđuid iešguđet
beliid birra sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis.
10.3.1 Sámedikki oahpahusossodat
Addin dihtii Sámediggái hálddahuslaš cuokka
ja pedagogalaš gelbbolašvuođaid
ođđa dahkamušaide,
Oahpahuslága mielde, sirddii departemeanta ovddeš Sámi
oahpahusráđi čállingotti Sámediggái
ođđajagemánus 2000.
Dáinna sirdimiin válddii Sámediggi maiddái
badjelasas ovddasvástádusa čállingotti
dahkamušain sámi oahpu hárrái.
10.3.2 Sámi oahppaneavvuid gárgedeapmi
Sámi oahpahusráđđi
(dál Sámedikki oahpahusossodat) oaččui
mearkkašahtti nannejumi 98-budjeahta bokte oahppaneavvobuvttadeapmái.
Dát dássi lea dollojuvvon das rájes buohkanas
oahppaneavvogárgedeamis mánáidgárddiide, vuođđoskuvlii,
joatkkaoahpahussii ja erenoamášpedagogalaš ulbmiliidda.
Lea álggahuvvon davviriikkalaš ovttasbargu
oahppaneavvogárgedeami prográmmaid ráhkadeapmái,
ja viidát riikkaidgaskasaš ovttasbargu
gárgedanbarggu birra.
Oassin riikkagottálaš IKT-rahčamušas
oahpus nannejuvvo digitála oahppaneavvuid gárgedanbargu
maiddái sámegillii. Oahppaneavvoguovddáža
ruhtadeami veagas leat dál doaimmas sierra neahttavuođđuduvvan
gáiddusoahpahusa gárgedanprojeavttat davvisámegielas
ja oarjelsámegielas. Geahča kap. 10.6.3
seamma lágan rahčamušaid birra
julevsámegiela várás.
10.3.3 Ođđa erenoamášpedagogalaš doaibmabijut
Borgemánu rájes 2000 leat álggahuvvon
muhtun doaibmabijut sámi erenoamášpedagogihka
nannemii. Dát gusto Sámedikki oahpahusossodaga hálddahussii,
skuvlla gelbbolašvuođaloktemii ja
Sámi allaskuvlla nannemii.
Sámegiela lohkandáiddu kárteniskosiid
projeakta gárvvistuvvo 2001. Dalle gávdnojit iskosat oktan
nevvodanávdnasiiguin 2., 3., 5. ja 9. luohkkái.
