Sámepolitihka birra

14.2.3.1 Boazodoalloláhka

St.dieđáhusas nr. 28 (1991–92) Nana bissovaš boazodoallu gessojuvvojedje boazodoallolága nuppástusat ovdehussan dasa vai boazodoallopolitihkas sáhttá čađahit dárbbašlaš nuppástusaid. Boazodoalloláhka, nu mo dohkkehuvvui jagis 1978, čájehii máŋgga dáfus váilevažžan ealáhuspolitihkalaš váikkuhangaskaoapmin.

Stuorradiggi dohkkehii ođđajagemánu 30. 1996 boazodoallolága nuppástusaid. Nuppástusat dahke vejolažžan čatnat ekonomalaš ja láhkavuđđosaš váikkuhangaskaomiid buorebut ollislaš váikkuhangaskaoapmevuogádahkii heivehan várás guohtundeaddaga, ja dan seammás geahpedit guohtunguorbadeami birasváttisvuođaid, gč. ot.prop. nr 28 (1994–95) ja Innst. S. nr. 233 (1995–96).

Go boazodoalloláhka dárkkistuvvui jagis 1996, giddejuvvui unnán fuomášupmi mearrádusaide mat siskkildit boazodoalu stivrema ja hálddaheami, ja ealáhusa siskkáldas dilálašvuođaid ásahallama. Dán dárkkisteamis giddejuvvui fuomášupmi ovddemusat dasa ahte Finnmárkkus ledje olbmot badjelis dárbbašlaš logu, oarjelsámiid vuoigatvuođadiliide ja sámepolitihkalaš gárgedeapmái mas čájehii ahte Sámediggi beasai nammadit Boazodoallostivrra ja guovllustivrraid miellahtuid. Dálá boazodoallolága mearrádusat mat gusket stivremii, hálddaheapmái ja siskkáldas dilálašvuođaide muđui, leat eanaš sajiin ideanttalaččat álgovuolggalaš láhkateavsttain 1978 rájes.

Namahuvvon dilálašvuođaid dáfus, nammadii Eanadoallodepartemeanta 1998 čavčča lávdegotti man mandáhttan lei guorahallat boazodoallolága, dainna ulbmiliin ahte divodit mearrádusaid mat gusket boazodoalu stivremii ja hálddaheapmái ja ealáhusa siskkáldas dilálašvuođaid ásahallamii. Lávdegoddi geigii evttohusas eanadoalloministarii njukčamánu 15. 2001. Lávdegoddi čujuha evttohusastis dárbbu ráhkadit njuolggadusaid maid vuođul šaddá vejolašvuohta einnostit ovddasguvlui, ja buoret riektesihkarvuohta ovttaskas boazoeaiggádii. Danne evttohuvvojedje njuolggadusat mat čilgejit buorebut go dál makkár vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat ovttaskas olbmos leat. Lea deattuhuvvon boazodoalu sorjavašvuohta biologalaš valljodatváriin, ja ahte guohtungeavaheapmi galgá leat bissovaš guhkitáiggi perspektiivvas.

Lávdegoddi ovdanbuktá maiddái ahte boazodoallu lea nannosit čadnon árbevirolašvuhtii, ja siida , namalassii sosiála oktavuođat ja bargoservvolašvuohta, lea deaŧalaš saji ožžon láhkaevttohusas. Siiddas lea eallu man boazodoallit guođohit ja bearráigehččet, ja das barget okta dahje eambbo boazodoallobearrašat ovtta siiddas. Lávdegotti hástalussan lei ráhkadit njuolggadusaid mat heivejit iešguđege siidaortnegiidda mat gávdnojit, ja dan seammás eai berren njuolggadusat gártat nu loažžadin ahte geavadis masset rievttálaš mearkkašumi.

Lávdegotti evttohus sáddejuvvo govdadis gulaskuddamii.

14.2.3.2 Boazodoallošiehtadus

Boazodoallošiehtadus, lassin boazodoalloláhkii, lea deatalaččamus doaibmi reaidu mainna boazodoallopolitihka juksanmeriid ja njuolggadusaid čuovvola. Boazodoallošiehtadusa šiehtadallamiin Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ja Stáhta gaskkas Eanadoallodepartemeantta bokte, ságaškuššet šiehtadallit guovdilis ekonomalaš gažaldagaid mat čatnasit boazodoalu gárgedeapmái. Ekonomalaš váikkuhangaskaoamit mearriduvvojit, ee. boazodoallolága ulbmiliid ja mearrádusaid vuođul.

Erenoamážit boazologu heiveheapmi Finnmárkkus, muhto maiddái boazolohko- ja boahtojuogadeapmi, leat leamaš guovdilis áššiin go leat ságaškuššan ekonomalaš váikkuhangaskaomiid láhčima Boazodoallolága bokte maŋimuš jagiid. Nu leage maiddái buvttadeami optimáliseren leamaš guovdilis oassejuksanmearri.

Rámmaeavttuid mearrideapmi lea, ja galgá leat, stáhta bargu ealáhusaid ektui, nu maiddái boazodoalu ektui. Dás čujuhuvvo stáhta rollii oažžut boazologu heivehuvvot valljodatváriide muhtun eananosiin Finnmárkku boazoguohtunguovlluin. Dasa lassin galgá stáhta Boazodoallošiehtadusain láhčit dili vai servodaga valljodatvárit geavahuvvojit buoremus vugiin siskkabealde addojuvvojuvvon rámmaid ja seammás váikkuhit vai boahtojeavdadašuhttin dahkkojuvvo. Doalloovttadagaid heiveheapmi lea deaŧalaš ovdehussan oažžut beaktilis valljodatvárreávkkástallama. Lea ealáhusa ovddasvástádus bargat boazodoaluin nu ahte addá doarvái mávssu barggu ja ieškapitála ovddas siskkabealde addojuvvojuvvon rámmaeavttuid ja gávpemárkanvejolašvuođaid.