Sámepolitihka birra

14.3 Guolástus ja áhpedoallu

Guolástus, áinnas lotnolasat eará ealáhusaiguin, lea sámi kultuvrras guovdilis oassi. Sámi ássanguovlluin leat eambbogat čadnojuvvon guolástussii go boazodollui. árbevirolaš mearrasámi ássanguovllut álget riddo- ja vuotnaguovlluin davit Nordlánddas ja mannet gitta ruoššarájá duohkái nuortadavil. Guolástusas adnojuvvjoit sihke šárkkat ja rabas fatnasat.

Mearrasámi guolástanvuohki ii leat báljo earalágan go dáža riddo- ja vuotnabivdovuohki. Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid guolásteapmi lea sorjavaš báikkálaš, rittulagas valljodagain. Maiddái unnimus fanasjoavkkuid guollejohtovejolašvuođaide lea deaŧalaš dat ahte gávdnojit guollevuostáváldinfitnodagat ja buvttadanrusttegat.

Guolástuspolitihkka galgá láhčit guolástusealáhussii gánnáhahtti gárgedeami – ealáhussii mas leat stuorra vejolašvuođat. Bissovaš valljodathálddaheapmi lea ovdehussan dán olaheapmái. Dárbbašuvvojit rámmat ealáhusa bargui, ee. suodjalit valljodatváriid ja hehttet amas huksejuvvot badjelmearálaš bivdonákca. Ráđđehusa dáhtu mielde galget guolástusaid rámmaeavttut addit ceavzilis báikkálašservodagaid. Dát guoská maiddái sámi ássanguovlluid guolásteapmái.

14.3.1 Sámi guolástuslávdegotti barggu čuovvoleapmi

Guolástusdepartemeanta nammadii jagis 1993, ee. Sámedikki gáibádusa vuođul, lávdegotti mii galggai sámi beroštusaid geahčadit guolástusoktavuođas. Lávdegoddi galggai vuođđun atnit riikkaidgaskasaš ja sisrievttálaš riikkagottálaš geatnegasvuođaid sámiid ektui eamiálbmogin. Lávdegoddi geigii evttohusas cuoŋománus 1997. Sámi guolástuslávdegotti evttohus – dahje «Gregussenutvalget» – lea leamaš gulaskuddamis ja Guolástusdepartemeanta lea gieđahallamin ášši. Sámi guolástuslávdegoddi ságaškušša ee. mo galgá ráddjet iešguđege doaibmabijuid ulbmiljoavkkuid. Nubbi molssaeaktu lea atnit ovttaskas oktagasaid subjeaktan. Okta molssaeaktu lea ráddjet doaibmabijuid fátmmastanguovllu dihto geográfalaš guovlluide mat lagat meroštallamiin sáhttet daddjojuvvot guovlun gos eanetlohku lea sámi veahkadat. Sámediggi ja Guolástusdepartemeanta leat ovttaoaivilis das ahte ii leat ávkkálaš sisafievrridit oidi doaibmabijuid oktagasaid dásis.

Lávdegottis leat doaibmabidjoevttohusat mo sámi guovlluid guolástusa sáhttá buoridit. Dat mii guoská lávdegotti rávvagiidda regulerenpolitihka dáfus, de lea váldoevttohus dat ahte fatnasat vuollel 7 mehtara guhkimus sturrodagas galget friddja guolástit, lagabui mearriduvvon doaibmabidjoguovllus. Sámedikki evttohus doaibmabijuide ja rievdadusaide lea eanaš muddui seammalágan go lávdegotti evttohus. Dattege lea Sámedikki evttohus, dasa mii guoská friddja guolásteapmái, ahte friddjaguolástanrádji biddjojuvvo fatnasiidda vuollel 10,67 mehtara guhkimus sturrodagas.

Ráđđehusa oaivila mielde ii sáhte friddja guolástusa rahpat valljodatváriid geažil. Lea eanemus jahkehahtti ahte friddja guolásteapmi, leš dál rádji 7 dahje 10,67 mehtara guhkimus sturrodat, mielddisbuktá bivdofanaslogu lassáneami ja bivdonávcca lassáneami. Dát fas lasiha deattu guollemáddodahkii, ja eandalii dorskemáddodahkii. Vaikko vel gáibiduvvoge duššefal smávit fatnasiidda friddja guolásteapmi, ii leat goittotge gustomeahttun dat guollehivvodaga mearri, maid dát fatnasat bivdet. Joavku vuollel 10 mehtara guhkimus sturrodat, guolástedje jagis 1993 badjel 40 000 tonna dorski. Ja dát fanasjoavku doaibmá dađistaga bevttolaččabut dađi mielde go teknologiija gárgeduvvá.

Nubbi eará evttohus lávdegottis, man maiddái Sámediggi doarju, lea ahte juogadanpolitihkka eriidjuohkimis galgá bodnjojuvvot smávit fatnasiidda ovdun, vai dáidda juogaduvvo stuorát oassi go dál ollislaš earis dán fanasjoavkku siskkabealde. Ráđđehus geahččala hábmet regulerendahkosa mii vuhtiiváldá buot fanasjoavkkuid.

Lávdegotti mandáhtta sisdoalai maiddái čilgehusa Sámi guolástusavádaga birra. Lávdegoddi juohkásii gažaldagas ahte berrego ávžžuhit ásahit sámi guolástusavádaga 1 . Eanetlohku gávnnahii ahte lávdegoddi ii ávžžut ásahit Sámi guolástusavádaga. ággan lea go dál vuosttain lea liiggás eahpečielggas mii dákkár avádagain oaivvilduvvo. Sámediggi lea dattege doalahan gáibádusas ahte eiseválddit galget ásahit dákkár avádaga.

14.3.2 Sámedikki doaibmaplána sámi riddo- ja vuotnaguovlluide

Sámediggi mearridii miessemánus 1996 Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána mas ealáhusat, giella ja infrastruktuvra leat refereansarámman. Plánas galgá leat bálddalasti funkšuvdna doaibmabijuid ja váikkuhangaskaomiid ektui maid Sámediggi áigu čađahit. Doaibmaplána geográfalaš guovlu juoksá Divttasvuonas Nordlánddas lulde gitta Vuorjánjohkii nuortadavvin. Plána ođastettiin 1998 čavčča lea váldofuomášupmi biddjojuvvon nissoniidda ja nissoniid sajádahkii sámi riddo- ja vuotnaguovlluid báikegottiin. Buorit eavttut vai nissonat ásaiduvvet leat guovdilis fáddán go dáid guovlluid gilážiid galgá gárgedit eambbo. Plána mearrida máŋga nannensuorggi, dasa lassin ahte das lea čielga nissonprofiila.

Maŋimuš jagiid leat Sámediggi ja guolástusministtar doallan dagalduslaš čoahkkimiid guovtte gearddi jagis. Dáin čoahkkimiin, ja eará oktavuođain, leat Sámedikki doaibmaplána doaibmabijut dovddusindahkkojuvvon ráđđehussii.

Nudaddjojuvvon «lahkaguovlu- ja sorjjasvuođaprinsihpa» sisafievrrideapmi hálddaheapmái ja vearuhussii, lea leamaš guovdilis fáddán doaibmaplánas. Dasa mii guoská lahkaguovlu- ja sorjjasvuođaprinsihppii, dan áddejumis ahte oassálastilohpi galgá juogaduvvot geográfalaš gullevašvuođa vuođul, de ii leat dálá dilis láhkavuođus Oassálastiláhka (Deltakerloven) bokte vuođđudit oassálastilohpejuohkima duššefal dáid eavttuid vuođul.

14.3.3 Báikkálaš hálddaheapmi

Sámedikki álgaga vuođul lea ráđđehus ja Sámediggi dialogas báikkálaš hálddaheami birra. Sámedikki bealis lea dán barggu ulbmilin geahččaladdat riikkagottálaš hálddahanortnegiid mat heivehuvvojit báikkálaččat, vai oažžu áigái positiiva ja dássedis ealáhusgárgedeami sámi riddo- ja vuotnaguovlluin.

Sámediggi lea hoahpuhan geahčaladdanprojeavtta oččodan dihtii čoahkkeeari ja dikkis lei ovddasteaddji bargojoavkkus mii čielggadii ášši. čoahkkeearri mearkkaša vuolggasajis ahte juohke fanas oažžu eari mii siskkilda dorski, divssu ja sáiddi, mas ovtta šlája rehkenastá ekvivaleanttalažžan, mii dasto fas rehkenastojuvvo oassin čoahkkeearrái. Dát ortnet boahtá ávkin vuotnaguolásteddjiide. Dán jagi dovddiidusat gártet deaŧalažžan go galgá árvvoštallat sáhtášiigo čoahkkeearri leat regulerenmolssaeaktin boahtte áiggis.

—oahkkeearreprojeakta lea dakkár projeakta mas smávvamahtosaš 2 dahje báikkálaš perspektiivvas geahččaladdá regulerendahkosa mii vuolggasajis lei riikkagottálaš regulerendagus.

Sámediggi lea iskkadeamen sáhtášiigo álggahit iešguđetlágan ortnegiid main hálddaheapmi heivehuvvo buorebut báikkálaččat. Riddo- ja vuotnaguovlluid valljodatvárit váikkuhuvvojit sihke iežaset guovllu guolásteamis ja eará guovlluid áhpeguolástemiin. Mearačázi ekovuogádaga váikkuhit sihke guollemáddodaga lunddolaš rievddadeamit ja nuoskkideamit ja máilmmeviidosaš birasrievdamat. Bajit riikkagottálaš guollevalljodathálddaheapmi lea dárbbašlaš vuođusin go galgá váfistit ollislaš valljodatvárrehálddaheami. Muhto ii dan dihtii leat ráđđehus vuostemielas geahččaladdat riikkagottálaš reguleremiid báikkálaččat, ovdamearkka dihtii čoahkkeearreprojeavtta.

14.3.4 Njuolggadusaid sisafievrrideapmi dáhkiduvvon eriid birra fatnasiidda vuollel 11 mehtara stuorámus guhkkodat dorskebivddu joavkkus I

Dát fatnasat ožžot vejolašvuođa bivdit osiid iežaset eriin vaikko joavkoearri dahje áigodatearri leage bivdojuvvon. Dát buvttii álggahettiin rievdadusa regulerenvuogádahkii mii boahtá ávkin dorskesorjavaš smávvafatnasiidda Finnmárkkus, vaikko vel gustoge buot fatnasiidda davvelis 62^o  N. Oassálastiide joavkkus II, dat mearkkaša fatnasat main ii leat lohpi oassálastit jovkus I, gustojit dáhkiduvvon eriid mearrádusat fatnasiidda vuollel 10 mehtara guhkimus sturrodat, mat leat ruktuigullevaččat Finnmárkui dahje Davvi-Romsii.

Sihke Sámediggi ja Sámi guolástuslávdegoddi evttohit sisafievrridit gildosa vuovdit fatnasiid olggos Davvi-Norggas. Oassálastiláhkaásahusas (deltakerforskriften) dorskiid várás jagis 2001 lea oppalaš gielddus vuovdit fatnasiid, main lea lohpi oassálastit jovkui I, olggos Finnmárkkus ja Davvi-Romssas. Dát váikkuha nu ahte fatnasat bissot dán riikkaoasis. Vástideaddji mearrádus lea maŋimuš jagiid leamaš láhkaásahusas.

Sámediggi lea čuoččuhan ahte sáhttá leat váttis sidjiide, geat guolástit lotnolasat eará ealáhusain, deavdit eavttuid mat gáibiduvvojit vai beassá čálihuvvat guolásteddjiid veahkadatlohkui. Sámi guovlluin Finnmárkkus lea hui dábálaš bargat riddoguolástemiin ja vustnabivdduin lotnolasat eará ealáhusain. Guolástusdepartemeanta lea dohkkehan dán álgaga ja buoridan vejolašvuođaid bargat lotnolasealáhusain. Ráđđehus loktii rájá maid sáhttá dinet eará ealáhusas almmá sihkohalakeahttá eret guolásteddjiid veahkadatlogus. Gielddain maidda Sámi ovddidanfoanda gusto, sáhttet olbmot geat guolástit, oažžut eará ealáhusas boađu mii vástida 5G, eaige masse rievtti leat čálihuvvan guolásteddjiid veahkadatlohkui bláđđái A, muhto eará guovlluin lea rádji 4G. Dás oaivvilduvvo G:in álbmotoaju gustojeaddji vuođđosupmi iešguđege áigái. Guolástusdepartemeantta olis lea maiddái nammaduvvon bargojoavku, mii guorahallá guolásteddjiid veahkadatlogu njuolggadusaid. Bargojoavku lea mearridan válbmet barggu jagi 2001 mielde.

14.3.5 Reaidokollišuvnnat riddo- ja vuotnaguovlluin

Sámediggi lea doaibmaplánastis evttohan ráfáiduhttit vuotnaguovlluid ahcilis bivdoreaidduid vuostá, nu maiddái autoliinnaid ja snoranuhtiid geavaheami vuostá. Rádjegeassinlávdegoddi lea addán cealkámuša autoliinna birra, ja Guolástusdepartemeanta lea mearridan láhkaásahusa borgemánu 17. 2000, mii gieldá dihtolágan liidnafatnasiid badjel 21,35 mehtara sturrodagas bidjamis liinna siskkabeallái 4 nautalaš miilla Norgga riddogátti vuođđolinjás eret. Rádjegeassinlávdegoddi lea dál geigen snoranuhtiide guoski evttohusa. Evttohus lea sáddejuvvon gulaskuddamii.

14.3.6 Ovttadatearit ja sierra earreortnegat

Guolástusdepartemeanta sisafievrridii geassemánus 2000 ovttadateari čuovvovaš fatnasiid várás: snoranuohtte-, dorskenuohtte- ja ruonáeatnanreahkafatnasiidda. Suoidnemánus 2000 sisafievrriduvvui maiddái ovttadatearreortnet dábálaš (konvenšuvnnalaš) fatnasiidda mat leat 28 mehtara dahje badjel.

Ovttadatearreortnega ulbmil lea geahpedit guolásteapmái oassálasti fanaslogu vai buorrána sin doaibmavuođus geat báhcet.

Deaŧalaš vuolggasadjin lea ahte ovttaskas váikkuhangaskaoamit galget heivehuvvot dan iešguđege fanasvehkii man birra lea sáhka. Dat mii muhtun fanasvehkii heive, ii dáidde álohii heivet seamma bures nubbái. Ovttadatearrevuohki man áhpefanasveahka geavaha, ii dáidde heivvolaš buot riddofatnasiidda. Danne bargojuvvo dál dili láhčimiin vai riddofatnasiidda sáhttet fállojuvvot hámádahttingaskaoamit, nudaddjojuvvon sierra earreortnegat.

Stuorradiggi bivddii ráđđehusa čielggadit vejolašvuođa sisafievrridit sierra earreortnegiid maiddái fatnasiidda vuollel 28 mehtara. Vai galgá sáhttit sierra earreortnegiid sisafievrridit dán fanasveaga várás, ferte Stuorradiggi addit ráđđehussii ođđa láhkavuđđosa. Riddofatnasat gilvalit áhpeguolástusfatnasiiguin ee. bargiid dáfus ja fállamis buoremus vuođđoávnnaskvalitehta. Riddofatnasat berrejit oažžut hámádahttingaskaomiid vai besset gilvalit ovttadássásáš eavttuid alde. Guolástusdepartemeanta lea sádden proposišuvnna Stuorradiggái vai oažžu sadjái dakkár láhkavuđđosa maid fatnasat vuollel 28 mehtara sáhttet geavahit. Stuorradiggi dohkkehii láhkaevttohusa miessemánu 3. 2001 ja dat nannejuvvui Gonagasas Stáhtaráđis geassemánu 1. 2001.

14.3.7 Gonagasreabbá

Gonagasreabbábivdu lea otná meari mielde mearriduvvon dutkanbivdun. Ráđđehus lea guolástusšiehtadallamiin olahan ovttamielalašvuođa Ruoššain dan birra ahte gonagasreabbá gávpebivdu sáhttá álggahuvvot jagi 2002 rájes.

Dássážii ii leat vuođus dadjat ahte gonagasreabbái leat dađi eambbo dávddat njommon go eará skálžoelliide, iige sáhte dadjat dat eretduvdá dahje vahágahttá eará šlájaid ekovuogádagas. Dáid gažaldagaid leat muhtun muddui dutkagoahtán, ja eambbo dutkamat leat boađi boađi. Dan seammás go váruhuvvo ahte gonagasreabbá sáhttá duddjot negatiivvalaččat ekovuogádaga eará heakkalaččaide mearas, ja ollugat vásihit stuorra váttisvuođaid oalgebivdduin, sáhttá gonagasreabbá maiddái adnojuvvot árvvolaš valljodahkan, mas sáhttá šaddat árvoloktenvejolašvuohta, ja mii sáhttá doaibmat dienaslaš lassin árbevirolaš guolásteapmái.

Ollu fierbmeguolásteaddjit erenoamážit Nuorta-Finnmárkkus leat gártan stuorra bárttiide go gonagasreabbá lea darvánan guollefirpmiide. Lea nammaduvvon bargojoavku, mas Sámediggi lea fárus, man bargun lea čielggadit gonagasreappá boahttevaš hálddahanhámádatevttohusa. Guolástusdepartemeanta jođiha joavkku ja dan bargu galgá válmmaštuvvot borgemánu lohppii jagis 2001.

14.3.8 Biebmanealáhus

áhpedoallu lea maŋimuš jagiid assosierejuvvon riggodagain, ovdánemiin ja Norgga boahtteáiggiin. Das leat eahpitkeahttá buorit vejolašvuođat, sihke biebmat luosa ja eará šlájaid, nu mo dorski, báldá jna. Ráđđehus dáhttu joatkit dán suorggi dutkamiin. Maiddái Finnmárkkus ja sámi ássanguovlluin galget ássit oažžut ávkki áhpedoalu vejolašvuođain.

Ráđđehusa juksanmearrin lea ahte luosa ja dápmoha biebmoguollešaddadeami ođđa konsešuvnnat galget váikkuhit nu ahte riddu váldojuvvo atnui miehtá. Danne bargáge ráđđehus dan guvlui ahte konsešuvnnat mat addojuvvojit jagis 2001, galget sajustuvvot 3 báikkiide gos leat buorit ovdamunit biebmamii, muhto gos leat unnán dahje eai leat konsešuvnnat ovdalaččas. Konsešuvnnaid geográfalaš juohkimiin áigu departemeanta maiddái deattuhit leago gielda láhčán áhpedoalu viidáset gárgedeami vejolašvuođaid.

áigumuššan lea juohkit guokte konsešuvnna, mat mannet Oarjjevudnii Divtasvuona suohkanii, vai nannejuvvo julevsámi servodat Mosskes. Dáidda konsešuvnnaide čadnojuvvojit velá sierra lasseeavttut.

14.3.9 Luossabivdu

Sámi kultuvrii ja servodateallimii leat luonddu luossamáddodagat hui mávssolaččat eatnat guovlluide. Dát guoská vuosttamuččat Finnmárkui, mii lea dat guovlu, oktanis Guoládagain, gos gávdnojit atlánttalaš luondduluosaid eallinnávccalaččamus máddodagat mat oppalohkái leat šlája viidánusguovllus. Dás leage maiddái Deatnu, gos árbevirolaš sámi luossabivdu lea hui deaŧalaš kulturguoddi.

Ráđđehus lea dál bargagoahtán váldit dettolaš loktema váfistan dihtii luonddu luossamáttdodagaid, veardit st.meld. nr. 33 (1999–2000) Om regjeringens miljøvernpolitikk (st. dieđ. nr. 33 (1999–2000) Ráđđehusa birasgáhttenpolitihka birra) ja st.meld. nr. 24 (2000–2001) Om rikets miljøtilstand (st. dieđ. nr. 24 (2000–2001) Riikka birasdili birra). Dán oktavuođas deattuhuvvo hirbmosit luondduluosaid mearkkašupmi áiggiloaktin-, ealáhus- ja kulturvuođusin sámi guovlluin. Oassin dán barggus ožžot vuoigatvuođalaččat ja báikkálašservodagat stuorát hálddahanovddasvástádusa luossabivddus, ja dan seammás gessojuvvo Sámediggi mielde luossahálddaheapmái dain sámi guovlluin gos luossabivdu dahká deaŧalaš ávnnaslaš vuđđosa.

14.3.10 Doaibmabijut – guolástus

• Ráđđehus áigu guorahallat čuolbmabidjamiid mat gusket infrastruktuvrii ja guollevuostáváldinrusttegiidda ja árvvoštallat heivvolaš váikkuhangaskaomiid.

• Ráđđehus árvvoštallá dál Rádjegeassinlávdegotti snoranuohttenjuolggadusaide guoski evtto-husa.

• Ráđđehus áigu láhčit dili vai gonagasreappá hálddaheapmi šaddá dohkkehahttin ja dan oktavuođas áigu árvvoštallat evttohusaid, mat bohtet Guolástusdepartemeantta nammadan bargolávdegottis.

• Lea áigumuššan juohkit guokte biebmankonsešuvnna, main leat sierra lasseeavttut, ja báiki lea Oarjjevuodna Divtasvuona suohkanis

• Vuoigatvuođalaččaide ja báikkálašservodagaide addojuvvojuvvo stuorát ovddasvástádus luossabivddu hálddaheamis, dan seammás go Sámediggi gessojuvvo mielde luossahálddaheapmái dain guovlluin gos ásset sámit.