14.3.3 Báikkálaš hálddaheapmi
Sámedikki álgaga vuođul
lea ráđđehus ja Sámediggi
dialogas báikkálaš hálddaheami birra.
Sámedikki bealis lea dán barggu ulbmilin geahččaladdat
riikkagottálaš hálddahanortnegiid
mat heivehuvvojit báikkálaččat,
vai oažžu áigái positiiva ja
dássedis ealáhusgárgedeami sámi riddo-
ja vuotnaguovlluin.
Sámediggi lea hoahpuhan geahčaladdanprojeavtta
oččodan dihtii čoahkkeeari ja dikkis
lei ovddasteaddji bargojoavkkus mii čielggadii ášši. čoahkkeearri
mearkkaša vuolggasajis ahte juohke fanas oažžu
eari mii siskkilda dorski, divssu ja sáiddi, mas ovtta šlája
rehkenastá ekvivaleanttalažžan, mii dasto
fas rehkenastojuvvo oassin čoahkkeearrái. Dát
ortnet boahtá ávkin vuotnaguolásteddjiide.
Dán jagi dovddiidusat gártet deaŧalažžan
go galgá árvvoštallat sáhtášiigo čoahkkeearri
leat regulerenmolssaeaktin boahtte áiggis.
—oahkkeearreprojeakta lea dakkár projeakta mas
smávvamahtosaš
1
dahje
báikkálaš perspektiivvas geahččaladdá regulerendahkosa
mii vuolggasajis lei riikkagottálaš regulerendagus.
Sámediggi lea iskkadeamen sáhtášiigo álggahit
iešguđetlágan ortnegiid
main hálddaheapmi heivehuvvo buorebut báikkálaččat.
Riddo- ja vuotnaguovlluid valljodatvárit váikkuhuvvojit
sihke iežaset guovllu guolásteamis ja eará guovlluid áhpeguolástemiin.
Mearačázi ekovuogádaga váikkuhit
sihke guollemáddodaga lunddolaš rievddadeamit
ja nuoskkideamit ja máilmmeviidosaš birasrievdamat.
Bajit riikkagottálaš guollevalljodathálddaheapmi
lea dárbbašlaš vuođusin
go galgá váfistit ollislaš valljodatvárrehálddaheami.
Muhto ii dan dihtii leat ráđđehus
vuostemielas geahččaladdat riikkagottálaš reguleremiid
báikkálaččat, ovdamearkka dihtii čoahkkeearreprojeavtta.
