1.2.3 Oahpahus ja duktan
Ođđajagimánu
1. b. 2000 loahpahuvvui Sámi oahpahusráđđi
Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementta ráđđeaddi
orgánan. Seamma beaivvi rájes rievddai čállingoddi
sierra ossodahkan Sámedikki váldohálddahusas.
Sámediggi lea álggahan čielggadanbarggu
man ulbmil lea kártet makkár oahpahusfálaldagat vuođđo-
ja joatkkaskuvlla ohppiin leat geat orrot sámegiela hálddašanguovllu
olggobealde. Lea stuora dárbu kártet sámegiel
oahpahusa dili, danne go čájehuvvo ahte ohppiide
geat orrot sámegiela hálddašanguovllu
olggobealde, lea váttis lágidit sámegiel
oahpahusa ee. danne go vuoigatvuohta sámegiel oahpahussii
lea čadnon Oahpahuslága «sámi
guovlluide». Seamma váttisvuohta lea 10-jagi vuođđoskuvlla
sámi oahppoplánaid (O97S) oahpahusa dáfus.
Sámediggi lea máŋggaid jagiid
bargan dan ovdii ahte sámi oahppit berrejit oažžut
vejolašvuođa válljet vuosttašgiela:
sámegiela ja dárogiela, sihke vuođđo-
ja joatkkaskuvllas. Dát berrešii nannejuvvot
Oahpahuslágas. Dálá dilli lea ahte olu oahppit
geain lea sámegiella vuosttašgiellan vuođđoskuvlla
dásis, válljejit sámegiela B/C-giellan
go ollejit joatkkaskuvlla dássái. Sámediggi lea
bivdán ahte sámegiella oažžu
stahtusa sierra giellan go ohcá alit ohppui, nu ahte oahppit
eai galgga dárbbašit hilgut sámegiela
vuosttašgiellan vai ožžot
dárbbašlaš lassipoeŋggaid
go galget alit ohppui álgit. Sámediggi lea digaštallan ášši
Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementta politihkalaš jođihangottiin.
Juovlamánus lea GOD mearridan ahte joatkkaskuvllaoahppit
galget sáhttit válljet sihke sámegiela
ja dárogiela vuosttašgiellan.
Norgga oahpahusa Diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija (IKT)
doaibmaplána lea digaštallojuvvon GOD
politihkalaš jođihangottiin,
gos Sámediggi deattuhii ahte sámi skuvla ferte
váldot mielde boahttevaš jagiid IKT-vuoruhemiide. Sámediggi
ii leat ožžon ávkki ruđain
mat juolluduvvojedje skuvlla IKT váste miehtá riikka.
Dán jagi leat deattuhan ahte Sámediggi beassá hálddašit
daid ruđaid maid Stuoradiggi lea juolludan skuvlla
IKT-doaimmaide.
Sámediggi lea ráhkadan strategalaš plána sámi
oahpponeavvuid ráhkadeapmái «Eallju vuoitá goavvelihku»,
maid Sámedikki dievasčoahkkin mearridii áššis
28/00 miessemánus 2000. Plánas čielggadit
dálá oahpponeavvodili ja boahttevaš dárbbuid,
ja maid berre deattuhit ja vuoruhit 2001–2005 áigodagas.
Oahpponeavvuid dohkkehanortnet loahpahuvvui borgemánu 1.
b. rájes, ja dát mielddisbuktá ahte Sámediggi
ii šat dohkket oahpponeavvuid mat leat álggahuvvon maŋŋel
dán beaivvi. Sámediggi lea gulaskuddancealkámušas
vuosttildan stáhtalaš oahppogirjjiid
dohkkehanortnega heaittiheami. Sihkkarastin dihte oahpponeavvuid
kvalitehta, ja vai čielgasit boahtá ovdan makkár
gáibádusat gárvves oahpponeavvuide biddjojit,
de lea Sámediggi ráhkadan eavttuid mat šaddet
ruhtajuolludemiid vuođđun.
Dasa lassin leat ráhkaduvvon ođđa
ohcanskovit vai oahpponeavvoráhkadeddjiide šaddá álkit
oaidnit mii ohcamis galgá boahtit ovdan. Oahpponeavvoprošeavttaid ruđat
almmuhuvvojedje golggotmánus 2000, ja dan oktavuođas
dollojuvvui diehtojuohkinčoahkkin lágádusaide
ja eará oahpponeavvobuvttadeddjiide.
Sámedikki ávžžuhusaid vuođul ásahii
Stáhta erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádat fágalaš guovddášdoaimma
erenoamášpedagogalaš suorggi
siskkobealde, mii šaddá sierra ovttadahkan
Sámi allaskuvlii Guovdageidnui. Sámi guovddášdoaibma
doaibmagoahtá 01.01.2001 rájes. Sámediggi
deattuhii ahte erenoamášpedagogalaš fálaldaga
nannen ja ovdánahttin sámi álbmoga ektui
ferte dáhpáhuvvat fierpmádatmodealla siskkobealde.
Fierpmádat ferte leat čadnon dakkár birrasii
mii maid bargá gelbbolašvuođa
loktemiin dán fágasuorggis. Das fertejit leat
mielde sihke julev-, davvi- ja lullisámi giellaguovllut,
ja ferte sihkkarastit ovttasteami Pedagogalaš Psykologalaš bálvalusain
(PP-bálvalus) ja muđui báikkálaš ja
regiovnnalaš doarjjadoaimma gaskka. Sámediggi
oaivvilda ahte guovddášdoibmii galgá ásahuvvot
referánsajoavku.
Sámi mánáidgárddiid erenoamáš stáhtadoarjaga
hálddašeapmi sirdojuvvo Mánáid-
ja bearašdepartementtas Sámediggái
ođđajagimánu 1.
b. 2001 rájes. Sámi mánáidgárddiid
erenoamáš stáhtadoarjaga ulbmil
lea buhtadit daid eambbogoluid maid sámi mánáidgárdefálaldat mielddisbuktá,
ja dainnalágiin sihkkarastit ahte sámi mánáidgárdemánát
besset ovddidit ja nannet iežaset sámegiela ja
sámi kulturduogáža. Sámediggi
lea ožžon raportta Mánáid- ja bearašdepartementtas
sirdima birra, ja lea dan oktavuođas mearridan
ahte jagi 2001 mielde galgá dálá ortnet
evaluerejuvvot, ja ahte galget ráhkaduvvot njuolggadusat
gos sámi mánáidgárddiid doarjaga
juolludeami eavttut mearriduvvojit.
Sámediggi lea áššis
47/00 buktán gulaskuddancealkámuša
NOU 14:2000 Frihet med ansvar – om høgere utdanning
og forskning i Norge. Sámediggi válljii ieš buktit
cealkámuša vaikko Sámediggi
ii lean gulaskuddanásahus. Sámediggi lea buktán
mearkkašumiid sámi oahpahusa, dutkama
ja gaskkusteami birra, ja maiddái universitehtasektuvrra
stivrenstruktuvrra birra.
Sámediggeráđđi
lea reivves b. 12.07.00 bivdán Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementta vuoruhit
hukset sámi dieđalašvistti
Guovdageidnui mas leat vihtta iešguđetlágán
fágabirrasa vuođđun.
Sámediggi lea áššis
R 16/00 buktán mearkkašumiid
departementta evttohussii lága bokte nannet rávisolbmuid
vuođđo- ja joatkkaoahpahusa,
heaittihit oahppogirjjiid stáhtalaš dohkkeheami
ja evttohussii rievdadit priváhtaskuvlalága. Sámedikki
mielas lea buorre go rávisolbmuid vuoigatvuohta vuođđoskuvla-
ja joatkkaoahpahussii nannejuvvo lága bokte, ja go čielggaduvvo
makkár juohku stáhta, fylkka ja gielddaid ovddasvástádusas
galgá leat. Rávis sápmelaččat galget
maid oažžut vejolašvuođa
váldit oahpu sámegielas vuosttaš-
dahje nubbingiellan O97S mielde. Sámediggi oaidná dárbbašlažžan
ráhkadit čielggadeami mii čilge makkár
dárbbut boahttevaš sámi servodagas
leat, ja makkár doaimmat gáibiduvvojit go galgá álggahit
ja doahttalit servodaga ja ovttaskas olbmo dárbbuid.
Sámediggi vuosttálasttii sámi oahppogirjjiid stáhtalaš dohkkehanortnega
heaittiheami. —ujuhuvvo dasa ahte sámi oahppogirjjiid
ráhkadeami ii sáhte buohtastahttit sullasaš gilvaleaddji girjemárkaniin
mii Norgga oahppogirjjiin lea. Sámediggi deattuhii iežas
gulaskuddancealkámušas ahte dál
leat nu unnán lágádusat mat ráhkadit
sámi oahppogirjjiid, danne ii ráhkaduvvo eará go
okta oahpponeavvu guđege fágii/dássái. Juohke
skuvla ja oahpaheaddjit fertejit geavahit dan ovtta oahpponeavvu – vaikko
makkár kvalitehta livččii. Maiddái
sámegiela dili dáfus ferte dohkkehanortnet bisuhuvvot.
Julev- ja lullisámi oahppogirjjiid dáfus leat
ain álggahandásis, ja lea stuora ballu ahte dát
sáhttá mielddisbuktit ahte gielalaš kvalitehta
hedjona sámi oahppogirjjiin.
Priváhta skuvllaid dáfus lea Sámedikki
mielas buorre ahte priváhta skuvllain galget leat seamma rámmaeavttut
ja njuolggadusat go almmolaš skuvllain. Dát
lea mielde sihkkarastime ovttaskas oahppi vuoigatvuođaid.
Sámedikki oainnut eai doahttaluvvon. Dohkkehanortnet
heaittihuvvui 01.08.2000, ja maiddái sámi oahpponeavvuid
ektui.
