Boazodoallolága birra

8.3 Lága oppalaš vuolggasadji

Boazodoalloláhkalávdegoddi lea atnán earret eará dáid eavttuid iežas evttohusa vuođđun:

• Lága mearrádusat galget huksejuvvot boazodoalu kultuvrra ja árbevieruid ala.

• Lága mearrádusat galget addit vuođu siskkáldas iešstivrejupmái seammás go ovttaskas boazodoalli riektesihkarvuohta vuhtii váldojuvvo.

• Bisuhit dan vuogi ahte oallugat sáhttet eaiggáduššat bohccuid, ja nu doalahit gullevašvuođaset boazodollui.

• Lága mearrádusat galget leat mielde hukseme vuođu dasa ahte boazodoallu heivehuvvo luondduvuđđosii.

Gulaskuddanásahusat leat eanas mielas dasa ahte boazosámi kultuvra ja árbevierut deattuhuvvojit mearrádusain. Sámediggi deattuha deaŧalažžan ahte láhkaevttohus atná árbevirolaš boazosámi kultuvrra ja boazodoalu árbevirolaš organiserema guovddážis. Muhtun gulaskuddanásahusat ges atnet ahte lávdegoddi iežas árvvoštallamiin lea atnán davvisámi beali beare guovddážis, nu ahte oarjelsámi boazodoallu bázahallá dan dáfus. Davvi-Trøndelága fylkkamánni namuha dán. Davvi-Trøndelága guovllustivra lohká áddemeahttumin ahte lávdegoddi lea atnán davvisámegielsániid, ja seammás guođđán oarjelsámegielsániid, ja deattuha ahte dán ferte muittus atnit Boazodoalloláhkalávdegotti čielggadeami árvvoštallamis.

Departemeantaatná deaŧalažžan ja dárbbašlažžan ahte sámi kultuvra ja árbevierut leat guovddážis boazodoallolágas, go dat lea mielde deavdime mearriduvvon politihkalas mihttomeriid. «Eanetloguráđđehusa politihkalaš vuođustusas» daddjo čuovvovaš (dás jorgaluvvon):

Leat stuora erohusat boazodoalus iešguđet guovlluin Norggas. Ođđa láhka ferte vuhtii váldit dan nu ahte mearrádusat heivejit buot guovlluide. Departemeanta oaivvilda ahte dát evttohus dahká dan. Nugo namuhuvvon, de lea departemeanta árvvoštallan addit vejolašvuođa ráhkadit guovllulaš njuolggadusaid, muhto lea gávnnahan dán sihke dárbbašmeahttumin ja ulbmilmeahttumin. Láhkalávdegoddi lea muhtun paragráfain árvalan sámegielsániid bajilčállagiidda. Dat lei dalle go dát sánit adnojuvvojedje buoremusat čilget mearrádusa sisdoalu. Departemeanta oaivvilda baicca ahte almmolaš dárogielat láhkateavsttas ii berre atnit sámegielsániid eanet go áibbas dárbbašlaš. Deattuhuvvo maiddái ahte sihke láhkateaksta ja proposišuvdna galgá jorgaluvvot sámegillii. Dan vuođul lea departemeanta gávnnahan ahte dušše sámegielsátni siida adno láhkateavsttas.

Siskkáldas iešstivrejumi birra deattuha Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi deaŧalažžan ahte boazosápmelaččat ieža eanet fertejit beassat reguleret siskkáldas dilálašvuođaid ja organiseret beaivválaš doaimma boazosámi dábiid, árbevieruid ja riekteipmárdusaid mielde. Muhtun gulaskuddanásahusat oaivvildit ahte guovddáš eiseválddit fertejit atnit bajit ovddasvástádusa boazodoalu hárrái. Finnmárkku fylkkamánni cealká dán oktavuođas ahte ii leat iešalddis mihttun ahte stáhta galgá bienasta bitnii stivret boazodoalu. Stáhtas lea iežas politihkalaš eiseválddiid bokte liikká ovddasvástádus boazodoalu ovdáneami hárrái, ii ge sáhte beasadit geatnegasvuođas ja vejolašvuođas atnit bajimus stivrejumi. Fylkkamánni oaivila mielde lea okta stáhta deaŧaleamos doaimmain fuolahit ahte boazodoallu doaimmahuvvo ekologaš guoddevaš vugiin sihke boazodoalu iežas dihte, muhto maiddái luonddu ja eará geavaheddjiid dihte. Muhtumat deattuhit maiddái ahte eiseválddit muđui nai galget sáhttit juoidá dahkat dalle go iešstivrejupmi ii doaimma dahje eará servodatberoštumit dahket dan dárbbašlažžan. Ráđđehusadvokáhtta jearrá dán vuođul ii go livčče buoremus ásahit eanet almmolaš intervenšuvdnavejolašvuođaid dilálašvuođaide main priváhtarievttálaš orgánat eai daga dan maid láhka eaktuda dahje jus rihkkot bajit beroštumiid.

Departemeanta lea ovttaoaivilis das ahte berre eanet lágiduvvot vejolašvuohta ealáhuslaččat stivret ieš, muhto ahte dat ferte ovttastahttojuvvot njuolggadusaiguin mat addet eiseválddiide vejolašvuođa fuolahit iežaset ovddasvástádusa das ahte boazodoallu sáhttá ovdánit ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat guoddi ealáhussan. Dát lea maiddái dárbbašlaš riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid geažil. Ealáhuslaš iešstivrejumi ja eiseválddiid ovddasvástádusa gaskavuohta dan hárrái ahte boazodoallu šaddá guoddevaš, lea leamaš hástalussan politihka hábmemis dássožii, ja nu šaddá ain leat boahtteáiggis. Lea deaŧalaš bures fuolahit iešguđet deasttaid legitimitehta ja luohttámuša geažil sihke boazodoalu guovdu ja maiddái eará geavaheddjiid ektui. Dán oktavuođas ferte vuhtii váldit Riikkarevišuvnna konklušuvnnaid iskkadeamis «Bærekraftig bruk av reinbeiteressursene i Finnmark, dokument nr. 3:12 (2003 – 2004).» ( Finnmárkku boazoguohtumiid guoddevaš geavaheapmi, dokumenta 3:12 (2003 – 2004)). Dás čujuhuvvo earret eará ahte lea dárbbašlaš mearridit dárkilet rámmaeavttuid boazodollui, sihkkarastin dihte guoddevaš ovdáneami. Departemeanta deattuha ahte bistevaš rámmaeavttut leat guoddevaš boazodoalu dárbbašlaš eaktun. Guovddážis dán barggus lea mearridit rájiid boazodoalloguovlluid, orohagaid ja siiddaid gaskka. Dát bargu lea álggahuvvon, ja šaddá deaŧalažžan barggus heivehit boazologu guohtuneatnamiidda.

Boazodoalus lea ollu máhttu doaibma- ja guohtundilálašvuođaid birra, ja nu lea maiddái vuođđu árvvoštallat man ollu bohccuid eatnamat guddet. Almmotge leat soames bealit mat sáhttet muhtun dáfus váikkuhit ja seaguhit luondduvuđđosaš doaibmavugiid. Dán ferte ipmirdit oktasaš vuoigatvuođaid, eahpečielga rádjeáššiid, historjjálaččat eatnat boazodolliid, stuora álggahangilvvu ja ealáhusa gollovuogádaga kombinašuvdnan. Dasa lassin lea boazodoallu ođđaáigásaš ealáhus, mii ávkkástallá teknologiija mii áigges áigái lea gávdnamis ja man heive atnit boazodoalus. Dan dihte dárbbašuvvojit dihto bearráigeahččanortnegat, ja nu maiddái sihkarvuođanjuolggadusat lágas, dusten dihte dilálašvuođaid goas siskkáldas iešstivrejupmi ii doaimma nugo jurddašuvvon. Šaddá hástalussan gávnnahit rievttes dássedeattu siskkáldas ja almmolaš stivrema gaskka. Njuolggadusat fertejit maiddái hábmejuvvot dainna lágiin ahte ovttaskas olbmuid riektesihkarvuohta vuhtii váldojuvvo dohkálaččat.

Eavttu birra ahte oallugat galget sáhttit eaiggáduššat bohccuid, čujuheaba Finnmárkku fylkkamánni ja Boazodoallohoavda ahte dát sáhttá leat mielde lasiheame gilvvu resurssaid alde ja headjudeame ekologalaš ja ekonomalaš guoddi boazodoalu vuođu.

Departemeanta oaivvilda ahte álgovuođus berre boazodoallu dahkat oaivila diekkár struktuvrralaš áššiin. Vuođđoeavttuid gaskkas lea datte ahte dát ii galgga šaddat vuostálaga váldo mihttomeriin, mii lea ahte boazodoallu galgá leat ekologalaččat ja ekonomalaččat guoddevaš. Lea čabučielga vuolggasadjin ahte boazodoallu ferte heivehuvvot luondduvuđđosii. Departemeantta oaivila mielde galgá boazodoallu ain bissut ealáhussan. Boazodoallu ferte čájehit buvttadeami ja árvoháhkama. Jus ealáhussii gártet beare ollu boazodoallit, de hedjona gánnáheapmi. Sivvan dása lea vuosttažettiin ahte boazodoalu gollostruktuvra lea dakkár ahte doallu ferte leat vissis sturrodagas ovdal go lea gánnáhahtti. Almmá nana ekonomalaš vuođu haga massášii boazodoallu stuora oasi sisdoalus ja ulbmilis, ja livččii nu ieš mielde headjudeame dan erenoamáš vuođu mii addá boazodollui ja sámi kultuvrii suodjalusa. Departemeantta oainnu mielde gusket ollu dain beliin, mat dahket váttisin mearridit boazologu, maiddái boazodolliid lohkui. Dan dihte lea dárbbašlaš ásahit bearráigeahččanvuogádagaid mat sáhttet sihkkarastit ahte ealáhus ollislaččat ii heivehuvvo dainna lágiin ahte gánnáheapmi hedjona. Čujuhuvvo ságaskuššamii dás maŋŋelis.