Sámedikki 2008 doaimma birra

Mariidna resurssat /guolásteapmi mearas

Stuorradiggi dagai čuovvovš mearrádusa finnmárkkulága dohkkeheami oktavuođas:

«Stortinget ber Regjeringen snarest mulig foreta en utredning av samer og andres rett til fiske i havet utenfor Finnmark, herunder minimumskvote for båter under ti meter, og fremme en oppfølgende sak om dette for Stortinget.»

(Stuorradiggi bivdá Ráđđehusa farggamusat čielggadit sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođa mearas Finnmárkku olggobealde, dás maiddái daid fatnasiid uhcimuseriid mat leat oanehat go 10 mehtera, ja čuovvolit dan áššin Stuorradiggái.)

Ráđđehus bivddii Guolástus- ja riddodepartemeantta fuolahit ahte Stuorradikki ávžžuhusmearrádus čuovvoluvvo. Sámedikki ja Stáhta eiseválddiid gaskasaš konsultašuvdnabargovugiid vuođul dollojuvvojedje ođđajagimánu rájes geassemánu rádjai 2006 golbma konsultašuvdnačoahkkima, main Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lei dárkojeaddjin, gaskal Sámedikki ja Guolástus- ja riddodepartemeantta. Fáddán lei dan áššedovdilávdegotti bargomearrádus, mii galggai čielggadit sápmelaččaid ja earáid guolástanvuoigatvuođa Finnmárkku olggobealde. Konsultašuvdna­oasehasat sohpe bargomearrádusa ja lávdegoddi nammaduvvui stáhtaráđis geassemánu 30. b. 2006. áššedovdilávdegoddi válljii nama Riddoguolástuslávdegoddi ja jođiheaddjin šattai ovddeš alimus­riektejustitiárius Carsten Smith.

Riddoguolástuslávdegotti iežas bargu válbmanii loahpageahčen juovlamánu 2007. Evttohus geigejuvvui guovvamánu 18. b. 2008 ja almmuhuvvui čielggadeapmin NOU 2008:5 Retten til fiske i havet utenfor Finnmark (guolástanvuoigatvuohta mearas Finnmárkku olggobealde). Evttohus sáddejuvvui gulaskuddamii cuoŋománu gaskkamuttus 2008.

Riddoguolástuslávdegoddi lea iežas barggu oktavuođas doallan rabas gulaskuddančoahkkimiid buot Finnmárkku riddogielddain. Gulaskuddančoahkkimiid ulbmil lei háhkat dieđuid báikkálaččat vai besse gullat báikkálaš guolástanárbevieruid ja virolašvuođaid, ja gullat ássiid oainnu gustojeaddji guolástusmuddemiidda ja dálá guolástusdoaimmaid birra. Lávdegoddi háliidii maiddái oažžut evttohusaid mo dáid muddemiid sáhtášii rievdadit.

Riddoguolástuslávdegotti evttohus ja eará stuorát áššit guolástussuorggis biddjojuvvojit ovdan sierra oassin raportta 10. kapihttalii mas erenoamážit čalmmustuhttojuvvojit Sámedikki ja Norgga eiseválddiid ILO-konvenšuvnna nr. 169 sierranas dulkomat.

Guolásteapmi Deanus ja Njávdámis

Finnmárkkulága § 28 čájeha ahte láhkaásahusa bokte sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid mo guolásteapmi Deanu ja Njávdáma čázádagain galgá hálddašuvvot báikkálaš vuoigatvuođaid vuođul. Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta leat konsultašuvnnaid bokte soahpan dan lávdegotti bargomearrádusa, mii galgá ođasmahttit Deanujoga guolásteami njuolggadusaid. Departemeanta lea konsultašuvdnaproseassas dovddahan ahte lávdegoddi ii galgga árvvoštallat vuoigatvuođaášši, juoga maid Sámediggi lea biehtadan čujuhettiin dasa ahte juohke evttohus ásahit ođđa njuolggadusaid dakkár guolástushálddašeapmái, mii lea vuođđuduvvon vuoigatvuođaide, ferte dahkkojuvvot dainna jáhkuin ahte vuoigatvuođat gávdnojit, amaset ođđa njuolggadusat hehttet vuoigatvuođadilálašvuođaid mat leat vuođus.

Sámediggi lea ohcalan ahte sullasaš barggu galggašii čađahit Njávdánčázádaga oktavuođas, juoga mii dán rádjai ii leat dáhpáhuvvan.

Nuortalaččat

Nuortalaččat (maiddái gohčoduvvon golttát) lea álbmotjoavku man árbevirolaš ássanguovllut leat leamaš Suoma, Ruošša ja Norgga rádjeguovlluin – ja vuosttažettiin Lotta, Duolláma, Notta, Beahcáma, Báhčaveaji ja Njávdáma johkagáttiin. Njávdáma nuortalaččat gullet árbevirolaččat Njávdáma siidii, guovlu maid riikkarájit dál juogadit. Nuortalaččaid guovlohálden ja -ávkkástallan dahkkojuvvui álgoálgosaš vuollásteami vuođul, ja rájit gránnjásiiddaide leat leamaš oalle bisovaččat.

Nuortalaččaid árbevirolaš eallinvuogi vuođđu lei guovllu resursaávkkástallan masa gulai luossabivdu Njávdánjogas ja Uvdojogas, mearraguolásteapmi, bivdu, jeagildeapmi ja boazodoallu. Ruošša-ortodoksa girku jorgalii nuortalaččaid risttalašvuhtii 1500-logus, ja uhca searvegottáš Njávdámis ain dovddasta iežas dán oskui. Nuortalaččaid giella lea okta sámi váldosuopmaniin, ja lea guhkkin eret davvisámegielas.

Nuortalaččaid kultuvra ja dilli lea uhkiduvvon. Oanehis áiggis sii šadde unnitlohkun iežaset guovlluin, main ovdal ledje eanetlogus, earret eará dan nationála politihkalaš mearkkašumi geažil mii rádjeguovlluin lei. Nuortalaččaid kultuvra lea garra oktiisuddadanpolitihka ja vealaheami geažil jávkamin. Dan dáfus leat nuortalaččat Norgga sápmelaččaid rašimus joavku, ja sin lohku lea dál hui uhcci. Dan geažil árvvoštalai Sámi vuoigatvuođalávdegotti máŋga sierradoaibmabiju nuortalaččaid várás. Sámediggi čujuha dasa ahte positiiva sierradoaibmabijuin lea nana doarjja álbmotrievttis ja nationála rievttis. Dán oktavuođas čujuhuvvo earret eará dasa ahte ovddeš alimusriektejustitiárius Carsten Smith lea čohkken sámerievttálaš dili 13 tesan nu mo son oaidná Norgga nationála ja riikkaidgaskasaš rievttálaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid ektui. 8. čuoggás dadjá:

«Om særtiltak. Samene har krav på positive særtiltak i forhold til den øvrige befolkning i landet, i den grad slike særtiltak er påkrevd for kultursikring og kulturutvikling.»

(Sierradoaibmabijuid birra. Sámiin lea vuoigatvuohta oažžut positiiva sierradoaibmabijuid riikka álbmoga ektui muđui, nu guhká go dakkár sierradoaibmbijut dárbbašuvvojit kultursihkkarastimii ja kulturovddideapmái.)

Sámediggi evttohii finnmárkkuláhkaproseassas čujuhettiin Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohussii ahte dat láhkamearrádusat maid vuođul sierradoaibmabijut čáđahuvvojit ja mat erenoamážit suodjalit nuortalaččaid kultuvrra, nuortalaččaid mearraluossabivdosajiid ja nuortalaččaid johkaguolásteami Njávdámis, galge váldojuvvot mielde Finnmárkkuláhkii (Finnmárkkuopmodaga várás) ja sámeláhkii (Norgga eiseválddiid várás). Ii Ráđđehus ii ge Stuorradiggi leat vástidan dáidda evttohusaide.

Sámediggi nannii danne mieđáhusastis finnmárkkuláhkii miessemánus 2005 ahte sámi vuoigatvuođaid sihkkarastin, siskkáldas rievtti ja álbmotrievtti vuođul, nuortalaččaid guovlluin, lea boahtte lávki vuoigatvuođabarggus Finnmárkkus, ja deattuhii seammás ahte bargu dáid gažaldagaiguin ferte álggahuvvot fargga ja vuoruhuvvot.

Ráđđehus ii leat vel dán rádjai čuovvolan doaibmabijuid sihkkarastit ja nannet nuortalaččaid ávnnaslaš kulturvuđđosa, nu mo Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Sámediggi leat evttohan.

Ráđđehus lea mearridan ahte Nuortasámi musea galgá huksejuvvot. Musea lea dál huksejuvvomin ja doaibmaruđat leat sirdojuvvon ásahussii. Nubbi positiiva kultuvrralaš/vuoiŋŋalaš ovdáneapmi, gč. ILO art 5 b, lea ahte Oslo universitehta lea dohkkehan gáibádusa máhcahit 94 indiviidda dákteriggeosiid ođđasis hávdádeapmái nuortalaš ortodoksalaš hávdeeatnamii Njávdámii, Mátta-Várjjaga gildii. Sámediggi, geas maiddái lea váldi sámi dákteriggeosiid máhcahangažaldagain, doarjjui gáibádusa. Sámediggi lea dál luvvemin hávdesaji sekundára doaimmaide, mii gáibida ahte ferte oastit eatnama. Stáhta eiseválddiin dat ferte leat ovddasvástádus veahkehit ruhtadit dakkár oastima, gč. ILO 169 art 6 c.

Minerálat

Finnmárkkulága mearridemiin mearriduvvojedje muhtun nuppástusat minerálalágain mii rievtti mielde lei ráddjejuvvon Finnmárkui. Earret eará addojuvvojedje njuolggadusat dasa ahte lea vejolaš lasihit eanaeaiggátdivada Finnmárkkuopmodahkii ja njuolggadusat sámi deastagiid birra maid fertejedje vuhtiiváldit almmolašrievttálaš hálddašeamis. Finnmárkkuláhkaproseassa áiggi ii lean minerálalágaid ollislaš geahčadeapmi sierra fáddá, ja vaikko vel minerálalágaid nuppástuhttimat leat positiiva lávkkit, de lea Sámediggi čielgasit dovddahan ahte lea dárbu daid minerálalágaid ollislaččat geahčadit mat gustojit olles sámi guvlui ja mat ollašuhttet ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 15 nr. 2 njuolggadusaid.

Sámediggi lea ođđajagimánu 2007 rájes leamaš konsultašuvdnaproseassas ođđa minerálalága birra Ealáhus- ja gávpedepartemeanttain. áigodagas suoidnemánus 2007 cuoŋománnui 2008 ii leat dáhpáhuvvan dán áššis mihkkege. Dán raporttas gieđahallojuvvo dát ášši lagabut 11. kapihttalis.

Guovllut Finnmárkku lulábealde

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geigii skábmamánus 2007 iežas evttohusa Finnmárkku lulábeallásaš guovlluid birra. Evttohus lea sáddejuvvon dábálaš gulaskuddamii ja gulaskuddanáigi lea jagi. Sámediggi ii leat vel formálalaččat meannudan ášši, muhto atná vuođđun ahte lágaide guoski doaibmabijut Finnmárkku lulábealde fertejit čielgasit leat álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde ja dat ollislaš čoavddus mii válljejuvvo, ii galgga leat heajut go dat mii válljejuvvui Finnmárkui Finnmárkkulága geažil.

Hástalus Sámi vuoigatvuođalávdegotti 2 loahppajurdagiid ektui orru leamen iehčanas geatnegasvuođa dohkkeheapmi mii čuovvu ILO-konvenšuvnna nr.169 artihkkalis 14 nr., guktuin molssaeavttuiguin, go lea áigumuš válljet eanastivrenmálle daidda guovlluide mat galget dovdáhuvvot artihkkala 14 nr. 2 vuođul. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi evttoha stivrenmálliid mat galget dovdáhuvvot artihkkala 14 nr. 2 vuođul, main sámit álot leat unnitlogus. Dasto orru leamen hástalus ollašuhttit vuoigatvuođa searvat almmolašrievttálaš hálddašeapmái artihkkala 17 ja artihkkala 15 nr. 1 vuođul dain guovlluin main sámiid ovddasteaddji orgánain ii leat vuoigatvuohta nammadit stivraovddasteaddjiid. Raporta gieđahallá dan lagabut 17. kapihttalis.

Sámediggi atná dehálažžan ahte dál čađahuvvo vuđolaš ja ulbmillaš bargu man áigumuš lea lágain sihkkarastit sámi oamastan-, geavahan- ja oassálastinvoigatvuođaid eatnamiidda ja resurssaide.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi 2 lea evttohan golbma ođđa lága. Dát leat kárten- ja dohkkehanláhka, hålogalánddaálmennetlága (daid guovlluid eanastivren mat galget dovdáhuvvot Romssa fylkkas ja Nordlándda fylkkas) ja áššemeannudan- ja konsultašuvdnaláhka. Dan lassin evttoha Sámi vuoigatvuođalávdegoddi rievdadusaid meahcceláhkii (allmennetgeavaheami vuogatvuhtii Lulli-Norggas), bákteláhkii, luonddugáhttenláhkii, plána- ja huksenláhkii, boazodoalloláhkii ja olggustallanláhkii. Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea maiddái árvvoštallan dárbbu mearridit láhkanuppástusaid rittu ja vuotnabivddu várás, muhto diktá riddoguolástuslávdegotti evttohit konkrehta doaibmabijuid dán suorggis.

Iešguđet láhkaproseassaid buohkanas boađus bálddastahttojuvvon Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaiguin dat mearridit fuolahuvvojit go sámi vuoigatvuođat doarvái bures. Danne atná Sámediggi dehálažžan ahte iešguđet láhkaevttohusat gieđahallojuvvojit ollisvuohtan, ja ahte sámevuoigatvuođalaš bealit ollásit fuolahuvvojit olles árbevirolaš sámi guovllu várás dain mearridanproseassain mat leat jođus.

Eanavuoigatvuođaid dováheapmi ja dohkkeheapmi

Finnmárkkulága § 29 vuođul galgá ásahuvvot sierra Finnmárkkukommišuvdna mii galgá dovdáhit ja dohkkehit oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid Finnmárkkus.

Sámediggi lea čađahan konsultašuvnnaid Justiisa- ja politiijadeparetemeanttain ja soahpan láhkaásahusa Finnmárkkukommišuvnna birra ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu birra. Láhkaásahus ollista njuolggadusaid mat leat finnmárkkulága kapihttalis dálá vuoigatvuođaid kártema ja dohkkeheami birra. Lága 5. kapihttala doibmiibidjan mii gieđahallá dálá vuoigatvuođaid kártema ja dohkkeheami, lea dattetge maŋŋonan. Finnmárkkukommišuvdna ásahuvvui formálalaččat njukčamánu 14. b. 2008. Finnmárkkuduopmostuollu ii leat vel ásahuvvon.

Sámediggi deattuha ahte Finnmárkkukommišuvdna ja sierraduopmostuollu galget dahkat iežaset mearrádusaid dálá rievtti vuođul, ja atná buorrin ahte sámi virolašvuođat ja riekteáddejumit ja álbmotriekti dohkkehuvvojit dehálaš riektegáldun finnmárkkuláhkii. Dološ virolaš geavaheami dohkkeheapmi váikkuha dasa ahte sámiid boahttevaš buolvvaide sihkkarastojuvvo oadjebas boahtteáigi sin máddariid árbevirolaš guovlluid geavaheami vuođul. Sámediggi atná vuođđun ahte dát berre váikkuhit eará duopmostuoluid dábálaš riektegeavaheapmái.

Ođđa plánaláhka

Sámi kultuvrra, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima ala geavvá Norgga stuorraservodat máŋgga láhkai. Danne dárbbašuvvojit njuolggadusat mat sihkkarastet ja fuolahit sámi kultuvrra, ealáhuseallima ja servodateallima gielddaid ja fylkkaid plánemis.

Areálavuođđu lea dehálaš sámi ealáhusaide ja ássamii, kultuvrralaš gullevašvuhtii, ja servodateallima bisuheapmái ja ovddideapmái. árbevirolaš sámi ealáhusvuogit eaktudit stuorra eanaviidodagaid viiddis geavaheami. Guokte ášši mearridit birrasa ja areálaid hálddašeami ja ávkkástallama. Nubbi lea vuoigatvuohta eatnamii, ja nubbi lea biras- ja resursahálddašeami lágat.

Biras- ja resursahálddašeapmi stivre viehka muddui guovlluid geavaheami. Danne lea Sámediggi bidjan ollu návccaid oaččohan dihtii eiseválddiid sihkkarastit sámi beroštumiid ođđa plána- ja huksenlágas. Sámediggi lea soahpan Birasgáhttendepartemeanttain ahte ráhkaduvvo ođđa plánaoassi plána- ja huksenláhkii. Das galgá areálaplánema ulbmil sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima luondduvuođu. Sámediggi oažžu vuosteákkastanválddi áššiin mat eai soaba ulbmilii. Dát láhkarievdadus lea sámi meahcceealáhusaid dehálaš dohkkeheapmi.

Ráđđehus ovddidii guovvamánus 2008 ođđa plána- ja huksenláhkii evttohusa man gohčodii Plánemii ja huksenáššiide guoski meannudeami (plána- ja huksenláhka) (plánaoasi).

Mearriduvvon lea ahte lea vejolaš ovddidit vuosteákkaid jus plána váikkuha:

«mearkkašahtti láhkai sámi kultuvrii ja ealáhusdoaimmaheapmái».

Eiseválddit leat maiddái vuhtiiváldán Sámi áššiid vuđolaš deasttan lága geavaheamis, mii mielddisbuktá ahte lága plánamearrádusat galget dulkojuvvot dan ektui. Láhka ásaha buori vuođu sihkkarastit sámi ávnnaslaš vuođu areálaplánemii. Jus láhka galggaš mielddisbuktit beaktilis čuovvoleami masa sámit duođas servet, ferte Sámediggi maiddái oažžut dasa doaibmagaskaomiid ja resurssaid ILO-konvenšuvnna nr. 169 artihkkala 6 1 b ja 1 c mielde. Ráđđehus ii leat iežas láhkaovddideamis čájehan áigumuša dan dahkat.

Sámedikki njuolggadusat meahci rievdan geavaheami birra

Finnmárkkulága § 4 vuođul lea Sámedikkis vuoigatvuohta ráhkadit njuolggadusaid Finnmárkku fylkka mehciid nuppástuvvan geavaheami várás. Departemeanta áigu formálalaččat dohkkehit dáid árvvoštaladettiin lobálašvuođadárkkistemiin ahte sohpet go dat finnmárkkuláhkii.

Sámediggi mearridii njuolggadusaid miessemánus 2007 Finnmárkku fylkka mehciid nuppástuvvan geavaheami várás. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta dohkkehii njuolggadusaid geassemánu 11. beaivvi 2007. Sámediggeráđđi hábmii njuolggadusaid dan prinsihpa vuođul mii dál boahtá ovdan ONa álgoálbmotjulggaštusas go dat cealká ahte nuppástusat dahje sisabahkkemat sáhttet čađahuvvot dušše bures čuvgejuvvon eaktodáhtolaš miehtama vuođul ja sohppojuvvon eavttuid vuođul.