Sámedikke doaimma birra 2001

2.3.4.1 Mánáidgárddit

Návccat miehtá riikka leat eanaš čohkkejuvvon buoridit sámi mánáidgárddiid kvalitehta ja ásahit fierpmádagaid daid várás. Jahkemolsumis hálddašisgođii Sámediggi sámi mánáidgárddiid earenoamáš doarjaga, ja 5 997 000 ru leat juhkkojuvvon 45 sámi mánáidgárdái dahje ossodahkii. Doarjja lea oaivvilduvvon daid goluide mat bohtet sámegiela ja kultuvrra gaskkusteamis mánáidgárddiin.

Sámediggi lea álggahan fierpmádaga sámi mánáidgárddiid bagadalliide sámegiela hálddašanguovllus, ja dasto fierpmádaga sámi mánáidgárddiid jođiheddjiide olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. Leat maiddái bivdán lullisámi giellaguovllu suohkaniid ráhkadit fierpmádaga.

Dán jagi leat vuoruhan oažžut oktavuođa mánáidgárddiiguin ja mánáidgárddiid eaiggádiiguin. Sámediggi lea fitnan 17 sámi mánáidgárddis sihke siskkobealde ja olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. Dain mátkkiin lea Sámediggi rávven ja bagadan bargiid pedagogalaš neavvuid birra ja sámi sisdoalu birra mánáidgárddiin. Dan seammás leat ožžon dieđuid ja jurdagiid makkár surggiid galggašii vuoruhišgoahtit. Fierpmádagaid ásaheami ja Sámedikki, mánáidgárdeeaiggádiid ja fágaolbmuid gaskasaš ovttasbarggu olis lea almmuhuvvon áigečála «Stullán». áigečállosis leat čállosat golmma sámegillii ja áigumuš lea almmuhit dan moddii jagis.

Sámi mánáidgárddiid strategalaš plánas áigodahkii 2002–2005 leat vuoruhuvvon dat suorggit ja oahpponeavvut, maiguin galggašii bargat. Sámi mánáidgárddiid earenoamáš doarjagii leat mearriduvvon ođđa njuolggadusat.

Jahkásaš Mánáidgárdekonferánsa sámi mánáidgárddiid várás dollojuvvui Guovdageainnus golggotmánus ja čohkkii sullii 130 oassálasti.

2.3.4.2 Oahpahus

Oahpahuslága áigumušat eai álohii ollašuva. Dan geažil lea ge Sámediggi guorahallan sámi oahpahusa olggobealde sámegiela hálddašanguovllu. Čielggadeamis leat kárten makkár váttisvuođat ohppiin vuođđo- ja joatkkaskuvllain leat oažžut sámegieloahpahusa nugo sis lea riekti oahpahuslága mielde. Čielggadeapmi lea sáddejuvvon gulaskuddamii ja galgá meannuduvvot 2002:s.

Go sámi oahppit buot heviid eai oaččo dan oahpahusa masa sis lea riekti, de váldojuvvo oktavuohta Sámedikkiin. Dávjjimusat váldet oktavuođa váhnemat, muhto maiddái suohkanat main lea jerrojuvvon fállat sámegiel oahpahusa. Earret eará lea Sámediggi geahččan iešguđetlágán vejolašvuođaid movt addit buori sámegiel oahpahusa sámi mánáide Oslo suohkanis. Leat fállan fágalaš ja ekonomalaš veahki ráhkadit modealla sihke mánáidgárdde- ja vuođđoskuvllaoahpahussii suohkanis. Go skuvllat álge čakčat 2001, de ii lean biddjon johtui sámegiel oahpahusfálaldat, nugo lei plánejuvvon. Sámediggi lea bivdán suohkana gávdnat čovdosa farggamusat ja ovdal go skuvllat fas álget 2002:s.

2001 čavčča bođii sávaldat oažžut lullisámegieloahpahusa vuosttašgiellan vuođđoskuvllas ohppiid ruovttusuohkanis. Ovttasráđiid guoskevaš suohkaniin, Gaska-Norgga sámeskuvllain, Stáhta oahpahuskantuvrrain Nordlánddas ja Sámedikkiin, leat gávdnan čovdosa movt oahppit sáhttet oažžut dan sámegieloahpahusa, masa sis lea riekti.

Sámediggi lea gárven lohkančehppodaga iskamiid ohppiid várás, geain lea sámegiella vuosttašgiellan. Dál gávdnojit iskamat 2., 3., 5., 7. ja 9. luohkkáide, ja rávagihppagat oahpaheaddjiide.

Joatkkaskuvlla oahpahusas lea Sámediggi ráhkadan ja mearridan fidnooahppiid várás oahppoplána boazodoallofágas. Leat álggahan fitnodagaid bagadallama.

Sullii 500 sámi nuora, geat leat válljen sámegiela fágan joatkkaskuvllas, leat ožžon stipeandda. Stipeanda galgá movttidahttit sámi ohppiid joatkkaskuvllain lohkat sámegiela, go lea leamaš nu ahte dát joavku ii láve válljet sámegiela fágan. Dát boahtá ovdan sámi joatkkaoahpahusa evalueremis maid NIBR, Sámi Instituhtta ja Agenda Utredning og Utvikling leat dahkan Girko-, oahpahus- ja dutkandepartementa gohččuma mielde. Evalueren buktá albmosii makkár fuones váikkuhusat Ođastusas-94:s leat sámi fágaide. Evaluerema čuovvoleapmi lea 2002:s sirdojuvvon Oahpahus- ja dutkandepartemeanttas Sámediggái.

Sámediggái juolluduvvojedje liigeruđat pedagogalaš ovddidanbargui. Dán geažil jotkkiimetge ovddidanbarggu O97S oktavuođas, earret eará bargat viidáseappot prošeavttaiguin «kvalitehta matematihkkaoahpahusas (KIM)» ovttasbargguin Sámi allaskuvllain, ja sámi álgooahpahusain. Sámediggi lea maiddái dorjon giellamovttiidahttinprošeavtta mánáidgárdedásis lullisámi guovlluin.

Sámediggi lea ovttasbargan Voksenopplæringsinstituhtain ja Oahpahus- ja dutkandepartemeanttain dainna ulbmilin ahte ásahit ovttasbarggu rávisolbmuidoahpahusa ja oahpponeavvoráhkadeami ektui rávisolbmuide. Sámediggi lea maiddái álggahan ovddidanprošeavtta ovttas Stáhta oahppokantuvrrain Finnmarkkus ja Sámi allaskuvllain, ja lea dorjon julev- ja lullisámegiel oahpponeavvoprošeavttaid ollesolbmuide.

2.3.4.3 Erenoamášpedgogalaš bargu

Lea ráhkaduvvon plána movt buoredit earenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođa, ja dat doaibmá 2003 geasi rádjái. Bargovuohki lea lasseoahppoprošeakta man vuođđun leat dat váttisvuođat, maiguin ovdaskuvlaoahpaheaddjit ja oahpaheaddjit beaivválaččat rahčet. Lasseoahppoprošeavttat sáhttet jotkojuvvot earenoamášpedagogihka joatkkaoahpahussan. Dákko ovttasbargat Sámi earenoamášpedagogalaš doarjagiin ja Sámi allaskuvllain. 5 skuvlla ja 2 mánáidgárddi leat álggahan lasseoahppoprošeavttaid. Lea ráhkaduvvon bagadalliid fágalaš fierpmádat, muhto dán barggus orru leamen dárbu nannoseappot bargat gelbbolašvuođa ovddidemiin prošeaktaovddideamis ja innovašuvnnas.

Sámediggi lea 2001:s juohkán joatkkaoahppostipeandda earenoamášpedagogihkas ja rehabiliterenfágas ja almmuhan FoU-ruđaid earenoamášpedagogalaš ovvdidanprošeavttaide. Leat ráhkadan juolludannjuolggadusaid daidda ruđaide.

Sámediggi lea leamaš mielde Samtak fágajoavkkus, mii lea našuvnnalaš pedagogalaš psykologalaš fálaldaga gelbbolašvuođaloktenprográmma. Fágajoavkku bargun lea leamaš rávvet Stáhta oahppokantuvrra čoakkalmasprográmmaid ráhkadeamis. Dainna lágiin lea Sámediggi šaddan earenoamášpedagogalaš fierpmádaga oassin sihke báikkálaččat, guovlulalaččat ja nášuvnnalaččat.

2.3.4.4 IKT, oahpponeavvut ja girjebuvttadeapmi

Leat bargan hui olu dainna ahte oažžut Oahpahus- ja dutkandepartemeantta giddet fuomášumi IKT:ii sámi oahpahusas. Našuvnnalaš dásis gal lea IKT vuoruhuvvon skuvllain, muhto sámi skuvllat leat bázahallan sihke digitála oahpponeavvuid ektui ja eará ovddidanbargguin diehtojuohkinteknologiijas. Dán jagi lea okta interneahttaoahpponeavvu gárvánan ja 4 IKT-oahpponeavvoprošeavtta leat álggahuvvon.

Sámediggi lea ovttasráđiid Læringssenteriin álggahan barggu ásahit sámi oahpponeahta (ILH). Oahpponeahtta galgá leat dakkár deaivvadanbáiki, mas lea skuvlafágalaš sisdoallu sámi mánáidgárddiide, skuvllaide ja váhnemiidda.

Sámi oahpponeavvobuvttadeapmái juhkkojuvvui 14 000 000 ru ohcamiid vuođul maŋŋel go ruđat ledje almmuhuvvon. Ohcamat bohte badjelaš 60 000 000 ru ovddas. Go stáhtabušeahta kap 26 poasta 50 meannuduvvui Stuoradikkis, de unniduvvui bušeahttaevttohus 2 000 000 ruvnnuin dan ektui maid Oahpahus- ja dutkandepartemeanta lei evttohan. Juolludusreivves addojuvvui juolludusfápmudus geavahit gitta 3 000 000 ru 2002-bušeahtas šiehtadit lágádusaiguin buvttadandoarjaga. Oktiibuot biddjojuvvojedje johtui sullii 50 ođđa oahpponeavvoprošeavtta, ja sullii 40 oahpponeavvu davvi-, julev- ja lullisámegillii leat gárvvistuvvon.

Sámediggi álggahii 2000:s sámi girjebuvttadeami oppalaš evaluerema. Evaluerema ulbmilin lei iskat leatgo njuolggadusat, mat ráhkaduvvojedje 1997:s, buoridan girjebuvttadeami, earenoamážit sámi oahpponeavvuid almmuheami, ja dasto evttohit vejolaš rievdadusaid dáláš ortnegii. Sámi girjebuvttadeapmi lea geahčaduvvon ollislaččat, maiddái dat mii lea Sámedikki ovddasvástádus, sadji ja barggut.