Sámedikki doaibma 2004

2.4 Oahpahus ja dutkan

Oahpahuslága vuođul lea sámi ohppiin individuálalaš riekti sámegiel oahpahussii sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas. Dán rievtti ferte viiddidit nu ahte oahpahus sámegillii šaddá individuálalaš riektin sámi mánáide. Deaŧalaš lea maiddái ahte Oahpahus- ja dutkandepartemeanta ovttas Sámedikkiin ovdánahttá sámi oahppoplánaid mat čuvvot oppa vuođđooahpahusa, ja plánaid áigeguovdilis sámi fágain ja oahppofágain.

Gáiddusoahpahus lea áidna molssaeaktu sámi mánáide ja nuoraide ollu osiin riikkas. Dát lea ođđa oahpahusmálle mii gáibida ođđa oahpponeavvuid. Lea dárbbašlaš čielggadit gáiddusoahpahusa dili ja molssaevttolaš oahpu ekonomalaš eavttuid. Sámediggi bivdá Ráđđehusa veahkehit ahte ásahuvvo bissovaš ortnet sihke davvi-, julev- ja oarjelsámegiel gáiddusoahpahusfálaldahkii.

Bargu ođastit vuođđooahpahusa oahppoplánaid lea jođus. Leat nammaduvvon ovcci oahppoplánajoavkku, mas leat mielde oahpaheaddjit ja eará fágaolbmot davvi-, julev- ja oarjelsámi guovlluin. Oahppoplánajoavkkut galget geargat iežaset evttohusaiguin ođđajagimánus 2005:s Dasto sáddejuvvojit oahppoplánaevttohusat gulaskuddamii. Plána mielde galgá ođđa oahppoplánaid ráhkadeapmi joatkkaoahpahusa nuppi ceahkkái álggahuvvot miessemánus 2005:s ja joatkkaoahpahusa 3. ceahkkái ja fitnodaga oahpahussii álggahuvvot ođđajagimánus 2006:s.

2.4.1 Oahpponeavvoráhkadeapmi

Vai vuoigatvuođat sámegiel oahpahussii galget šaddat duohtan, de ferte earret eará oahpponeavvodilli buorránit mealgat. Oahpponeavvuid ráhkadeami ovddasvástádus gullá lágádusaide ja eará oahpponeavvobuvttadeddjiide, Sámedikki rolla fas lea plánet, stivret prošeavtta bajitdási ja juohkit ruđaid. Ruđaid leat juohkán Sámi oahpponeavvuid ráhkadeami strategalaš plána 2001–2005 vuođul, muhto Sámediggi lea ožžon unnit ekonomalaš resurssaid jahkásaččat go maid plána eaktuda.

Oahpponeavvut davvisámegielas ja davvisámegillii leat leamaš eanemusat vuoruhuvvon. Lea deaŧalaš lasihit oahpponeavvobuvttadeami maiddái oarjel- ja julevsámi skuvllaid ja mánáidgárddiid váste. Danin berre lágádusaid ja eará oahpponeavvoráhkadeddjiid ávžžuhit bidjat návccaid oarjel-ja julevsámi prošeavttaide. Galgá maiddái dihtomielalaččat láhčit sámi digitála oahpporesurssaid nannema ovdánahttima maid sáhttá geavahit davvi-, julev- ja oarjelsámi gáiddusoahpahusas.

Sámedikki stipeandaortnet sámi studeanttaide geat váldet oahpponeavvopedagogihka joatkkaoahpu, lea lasihan gelbbolaš oahpponeavvobuvttadeddjiid. Dán sámediggeáigodagas leat gárvvistuvvon 149 oahpponeavvu mat leat juohkásan čuovvovaččat: mánáidgárdi 13 oahpponeavvu, vuođđoskuvla davvisámegiella 62, vuođđoskuvla julevsámegiella 20, vuođđoskuvla oarjelsámigiella 9, joatkkaoahpahus 10, DGT 14 ja erenoamášpedagogihkka 21 oahpponeavvu. Sámedikkis leat 14 miljon ruvnno várrejuvvon foanddas álggahuvvon oahpponeavvuid gárvvisteapmái. Sámi oahpponeavvuid 2002–2005 strategalaš plána geahčadeami oktavuođas áigu Sámediggi álggahit doaibmabijuid hoahpuhan dihte oahpponeavvoprošeavttaid gárvvisteami.

2.4.2 Erenoamášpedagogihkka

Ain lea stuora dárbu erenoamážit láhččojuvvon oahpponeavvuide sámegillii, ja erenoamážit galgá bidjat návccaid ovdánahttit oahpponeavvuid joatkkaoahpahussii ja matematihkas buot cehkiin. Ferte maiddái leat ulbmilin oažžut ovdánahttojuvvot multidoaimmalaš oahpponeavvuid, muhto eaktun jus dan galgá sáhttit čađahit, lea ahte ekonomalaš rámmat lasihuvvojit.

Sámediggi lea dohkkehan ođđa plána erenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođaloktemii. Ođđa plánaáigodat lea 2004–2006, ja plána čalmmustahttá lohkan- ja čállinváttuid ja guovttegielalašvuođa julev- ja oarjelsámi guovlluin ja Lulli-Romssa ja davit Nordlándda guovlluin. Gelbbolašvuođalokten galgá leat prošeaktahámis ja leat báikái gullevaš báikkálaš ovdáneami ja báikkálaš dárbbuid vuođul. Prošeaktaovttasteaddji lea virgáibiddjon prošektii. Sámedikkis lea leamaš álggahanseminára Bådåddjos gelbbolašvuođaloktenplána čađaheami birra.

2.4.3 Prošeavttat

Sámediggi oassálastá muhtin našuvnnalaš prošeavttain skuvlaovdáneami dáfus. Sámedikki rolla dain lea váldit vuhtii sámi mánáid ja nuoraid beroštumiid ja váikkuhit sin geat dahket mearrádusaid skuvlasuorggis váldit ovddasvástádusa maiddái sámi mánáid skuvlaárgabeaivvis. Prošeavttaid ferte joatkit ja dat fertejit buktit bissovaš rievdadusaid nu ahte skuvla nagoda váldit vuhtii sámi mánáid dárbbuid. Suohkaniid ja skuvllaid ferte movttiidahttit váldit vuhtii ja viidáset fievrridit gelbbolašvuođa maid sii leat háhkan prošeavttaid bokte.

5-jagi lohkan- ja čállinprošektii mii loahpahuvvo 2005 giđa, oassálastet gávcci skuvlla viđa suohkanis mat gullet sámegiela hálddašanguvlui. Movttiidahttin dihte sámi servodaga, sámi mánáid ja nuoraid lohkat, de lea áibbas dárbbašlaš ahte sámi girjjálašvuohta lea gávdnomis ja lea hui deaŧalaš ahte sámegielat almmuhemiid lea álki gávdnat. Lea maid jođus reálafágalaš prošeakta. Ulbmilin sámi servodahkii lea nannet oppalaččat reálafágaid gelbbolašvuođa, muhto erenoamážit ohppiin/studeanttain ja oahpaheddjiin ja eambbogiid oččodit váldit reálafága oahpuid. Árvoprošeavtta bokte leat juhkkojuvvon ruđat «sámi árvodoaibmabijuide» sihke Finnmárkku, Romssa, Nordlándda, Davvi-Trøndelága ja Lulli- Trøndelága skuvllaide.

Dárbu lea farggamusat válljet maiddái muhtin sámi vuođđo- ja joatkkaskuvllaid ovdamearkaskuvlan mat sáhttet čájehit movt sii systemáhtalaččat leat bargan ovddidit kvalitehta skuvllas ja mat sáhttet iežaset vásihusaiguin veahkehit eará skuvllaid iešguđet bargomálliiguin. Ávžžuhit Stáhtalaš oahppohálddahusa válljet maiddái muhtin sámi skuvllaid ovdamearkaskuvlan.

2.4.4 Joatkkaoahpahus

Joatkkaoahpu barggut čađahuvvojit ovttasbarggu bokte joatkkaskuvllaiguin ja fylkkagielddaiguin. Finnmárkku fylkkagielddas lea áigumuššiehtadus sámi joatkkaskuvllaiguin sámegieloahpahusa dáfus, fievrridit gelbbolašvuođa DGT bokte. Dát addá vejolašvuođa sámi ohppiide buot joatkkaskuvllain riikkas oažžut sámegieloahpu. 433 oahppi joatkkaskuvllain geain lea sámegiella fágan, leat ožžon giellamovttiidahttinstipeandda.

Sámediggi lea dohkkehan Duodji ja design oahppoplána guovttejagaš geahččaleapmin 2004 čavčča rajes Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas. Ovttas Finnmarkku ja Romssa fylkkagielddaiguin leat almmuhan bálkádoarjaga 10 duodjefidnooahppái. Áššeoasálaččat leat álggahan prošeavtta heivehit fidnoohppiide oahpahusa duodjefitnodagain ja oažžun dihte eambbo oahpahalliid.

Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas lea ohcan Sámedikkis ahte Sámi mátkeealáhusa geahččalanplána dohkkehuvvo oahpposuorgin.

3-jagáš prošeavttas «Sámi kulturmáhttu Romssa joatkkaskuvllain» lea ulbmil ahte «ii oktage oahppi galgga geargat joatkkaskuvllas nu ahte ii leat vuđolaš máhttu sámi dilálašvuođaid birra». Prošeakta čađahuvvo Ráissa joatkkaskuvllas, Skániid joatkkaskuvllas ja Sjøvegan joatkkaskuvllas.

Julevsámi ohppiid joatkkaoahpahusas ii leat dál oahpahusfálaldat mii lea heivehuvvon julevsámi ohppiid giela, duogáža ja eavttuid ektui. Dát sáhttá máŋgga dilis dagahit ahte skuvlamokta unnu ja ahte guovllu sámi oahppit heitet gaskan skuvllas. Dát dagaha negatiiva váikkuhusaid sidjiide geaidda dát gullá ja julevsámi servodahkii mii dárbbaša gelbbolaš olbmuid iešguđet oktavuođain. Seammás eksaminerejuvvojit oahppit vuođđoskuvllas geain lea leamaš julevsámegiel oahpahus ja buot oahpahus julevsámegillii ja geain lea julevsámegiella eatnigiellan/vuosttašgiellan. Go sii bohtet joatkkaskuvlii de eai leat ásahuvvon dohkálaš joatkkaoahpahusfálaldagat mat váldet vuhtii julevsámi ohppiid dárbbuid oažžut sámegiel ja sámegillii oahpahusa vuosttašgiellan. Deaŧalaš lea ahte Nordlándda fylkkagielda ásaha julevsámi joatkkaoahpahusfálaldaga mii sisttisdoallá sihke dábálašfágalaš ja fidnofágalaš oahpposuorgefálaldagaid main julevsámi giella ja eará sámigullevaš fágat ja fálaldagat galget ovttaiduvvon oassin goappašiid surggiid oahpahusfálaldagain.

2.4.5 Gelbbolašvuođaovdáneapmi

Sámediggi juohká stipeanddaid mat galget váikkuhit gelbbolašvuođaloktema muhtin fágasurggiin. 2004:s lea Sámediggi juohkán 7 stipeandda erenoamášpedagogihkkii, 9 stipeandda oahpponeavvopedagogihkkii, 9 erenoamáš láhččojuvvon oahpponeavvoprošeavttaide, ja ruđaid erenoamášpedagogalaš suorggi 3 geahččalan- ja ovdánahttinprošektii.

2.4.6 Sámi alit oahppu ja dutkan

Sámediggi lea leamaš fárus proseassas sirdit Sámi Instituhta (SI) Davviriikkalaš Ministarráđis Norgga Oahpahus- ja duktandepartementii. SI šattai sierra fágalaš ovttadahkan Sámi allaskuvllas 2005 rájes. Šiehtadallamiid maŋŋil gaskal Davviriikkalaš Ministarráđi ja Norgga, Suoma ja Ruoŧa beale sámedikkiid, leat bealálaččat vuolláičállán áigumuššiehtadusa SI boahttevaš organiseremis. Stuoradiggi berre bargat dan ala ahte Sámi allaskuvla bajásdássejuvvo dieđalaš allaskuvlan dál go ožžot mihá viidábut fágaprofiilla dan sivas go Sámi Instituhtta šaddá oassin allaskuvllas. Sámediggi lea deattuhan Ráđđehusa guovdu Oahpahus- ja dutkandepartemeantta bokte ahte ođđa dieđavistti huksenálggaheapmi Guovdageainnus ferte álggahuvvot maŋimustá Statsbygg dieđihan áigemearrái 2007:s, áinnas ovddiduvvo 2006:ii jos lea vejolaš.

Sámediggi lea ávžžuhan ahte Sámi dutkanprográmma galgá jotkojuvvot eanet go dan vihtta jagi mii álggos lei jurddašuvvon, ja lea ávžžuhan ahte galgá lasihit dutkanruđaid maid prográmma hálddaša. Áiggi mielde berre ásahit davviriikkalaš sámi dutkanráđi mii sáhttá sihkkarastit sámi dutkama boahtteáiggis. Sámediggi lea Ráđđehusa ektui ovddidan ahte berre ásahuvvot sierra sámi dutkanehtalaš komitea.

Ráđđehus berre láhčit dili nu ahte sáhttá bidjat eanet návccaid oarjelsámi dutkamii, erenoamážit giela dáfus, sihkkarastin dihte oarjelsámegiela boahtteáiggi. Sámi oahppoásahusain galgá dutkan- ja ovdánahttinbarggu vuoruhit mii váikkuha sámi mánáid oahpahussii, sámi oahpaheaddjiohppui ja joatkkaoahpahusfálaldahkii.