2.4.4 Joatkkaoahpahus
Joatkkaoahpu barggut čađahuvvojit
ovttasbarggu bokte joatkkaskuvllaiguin ja fylkkagielddaiguin. Finnmárkku
fylkkagielddas lea áigumuššiehtadus
sámi joatkkaskuvllaiguin sámegieloahpahusa
dáfus, fievrridit gelbbolašvuođa
DGT bokte. Dát addá vejolašvuođa
sámi ohppiide buot joatkkaskuvllain riikkas oažžut sámegieloahpu.
433 oahppi joatkkaskuvllain geain lea sámegiella
fágan, leat ožžon
giellamovttiidahttinstipeandda.
Sámediggi lea dohkkehan
Duodji
ja design
oahppoplána guovttejagaš geahččaleapmin
2004 čavčča rajes
Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvllas. Ovttas Finnmarkku
ja Romssa fylkkagielddaiguin leat almmuhan bálkádoarjaga
10 duodjefidnooahppái. Áššeoasálaččat
leat álggahan prošeavtta heivehit
fidnoohppiide oahpahusa duodjefitnodagain ja oažžun
dihte eambbo oahpahalliid.
Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas
lea ohcan Sámedikkis ahte
Sámi mátkeealáhusa
geahččalanplána
dohkkehuvvo oahpposuorgin.
3-jagáš prošeavttas «Sámi
kulturmáhttu Romssa joatkkaskuvllain» lea
ulbmil ahte «ii oktage oahppi galgga geargat joatkkaskuvllas
nu ahte ii leat vuđolaš máhttu sámi
dilálašvuođaid birra».
Prošeakta čađahuvvo
Ráissa joatkkaskuvllas, Skániid
joatkkaskuvllas ja Sjøvegan joatkkaskuvllas.
Julevsámi ohppiid joatkkaoahpahusas ii leat dál
oahpahusfálaldat mii lea heivehuvvon julevsámi
ohppiid giela, duogáža ja eavttuid
ektui. Dát sáhttá máŋgga
dilis dagahit ahte skuvlamokta unnu ja ahte guovllu sámi
oahppit heitet gaskan skuvllas. Dát dagaha negatiiva váikkuhusaid
sidjiide geaidda dát gullá ja julevsámi
servodahkii mii dárbbaša gelbbolaš
olbmuid iešguđet oktavuođain. Seammás
eksaminerejuvvojit oahppit vuođđoskuvllas
geain lea leamaš julevsámegiel oahpahus
ja buot oahpahus julevsámegillii ja geain lea julevsámegiella
eatnigiellan/vuosttašgiellan. Go sii bohtet
joatkkaskuvlii de eai leat ásahuvvon dohkálaš
joatkkaoahpahusfálaldagat mat váldet
vuhtii julevsámi ohppiid dárbbuid oažžut
sámegiel ja sámegillii oahpahusa
vuosttašgiellan. Deaŧalaš
lea ahte Nordlándda fylkkagielda ásaha julevsámi
joatkkaoahpahusfálaldaga mii sisttisdoallá
sihke dábálašfágalaš
ja fidnofágalaš oahpposuorgefálaldagaid
main julevsámi giella ja eará sámigullevaš fágat
ja fálaldagat galget ovttaiduvvon oassin goappašiid
surggiid oahpahusfálaldagain.
