Sámedikke doaimma birra 2005

2.4 Resursaláhkaaddin/vuoigatvuođat

Sámediggi oaivvilda ahte resursaláhkaaddima bajimuš prinsihpat galget dávistit Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide dan ektui go sámit lea eamiálbmot. Sámedikki oaidnu lea ahte Norga ferte ollašuhttit dáid geatnegasvuođaid dainna lágiin ahte heiveha njuolggadusaid maiguin sihkkarastojuvvo sámiid resursageavahanvejolašvuohta, ja duohta searvan ja mieldemearrideapmi resursahálddašeames, ja dasto heiveha áššemeannudannjuolggadusaid nu ahte sámi beroštumiid sihkkarastin gozihuvvo ja deattuhuvvo láhkaaddima mearrádusproseassain. Dasa lassin ferte resursahálddašeami vuođđudit lagašvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihppii vai sámi ávnnaslaš kulturvuođđu sihkkarastojuvvo.

Sámediggi lea 2005:s buktán gulaskuddancealkámuša guovtti stuorra láhkaguorahallamii. Dát leat čielggadus evttohusain ođđa luonddušláddjivuođaláhkii ja čielggadus evttohusain ođđa mearraresursaláhkii. Sámediggi vuordá ahte dát guorahallamat čuovvoluvvojit ráđđehusas ráđđádallamiid bokte Sámedikkiin. Dát guoská maiddái eará deaŧalaš resursalágaide nugo minerálaláhkii ja plána- ja huksenláhkii.

Bondevik II ráđđehus ovddidii giđđat 2005 Odeldikki prp. 99 (2004 – 2005) forslag til revisjon av reindriftsloven (boazodoallolága ođasmahttinevttohus). Láhkaevttohus ráhkaduvvui ráđđádalakeahttá Sámedikkiin, ja evttohusas ii lean ollislaččat árvvoštallojuvvon boazodoalu organiseren ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš ceavzilisvuođa ektui. Stuorradiggi maŋidii Odeldikki prp. 99 (2004 – 2005) meannudeami. Sámediggi ja Stoltenberg ráđđehus leat soahpan evttohit ođasmahttit boazodoallolága NAČ 2001:35 «Forslag til endring i reindriftsloven» (boazodoallolága ođasmahttinevttohusa) vuođul. Dát galgá dahkkojuvvot ráđđádallamiid bokte. Sámediggi áigu meannudit loahpalaš Odeldikki proposišuvdnaárvalusa ja geahččat ahte sáhttá go doarjut láhkaevttohusa. Sámediggi oaidná hirbmat deaŧalažžan ahte dát láhkabargu vuoruhuvvo ja ahte ođđa láhkaevttohus sáhttá ovddiduvvot lagaš boahtteáiggis. Sámediggi áigu čujuhit dasa ahte bargu mii dál lea ovddiduvvon lea bistán mearehis guhká. Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus ođđa boazodoallolága ektui ovddiduvvui juo 2001:s. Sámediggi oaivvilda ahte jos Sámediggi árat livččii váldojuvvon mielde láhkabargui de proseassa livččii mannan johtileappot.

Sámediggi oaivvilda ahte lassin láhkarievdadusaide nugo namuhuvvon bajábealde, ferte boazodoalloláhka jođáneamos lági mielde ollislaččat ođasmahttojuvvot. Dán barggus ferte earret eará areálaášši ja oktavuohta eará meahccegeavaheaddjiide leat mielde.

Sámi ealáhusaide ja servodateallimii lea váttisvuohtan go vuoigatvuođaid beassá oastit ja vuovdit kommersiála márkanis. Dakkár vuoigatvuođat leat ovdamearkka dihtii mielkeeriid vuovdin, bivdofatnasiid vuovdin oktan eriiguin ja guohtuneatnamiid geavahanvuoigatvuođaid vuovdin ovdamearkka dihtii bieggamillopárkkaide.

Sámediggi bivdá ahte vuhtiiválddidettiin boahttevaš servodatovdáneami, čielggaduvvojit vejolašvuođat gáržžidit dán vuoigatvuođamárkana, ja nu sihkkarastit sámi servodahkii dohkálaš ekonomalaš ja kultuvrralaš ovdáneami. Dálá dilli čájeha ahte fargga sáhttá geavvat nu ahte sámi servodat massá dáid vuoigatvuođaid.

2.4.1 Finnmárkoláhka

Finnmárkoláhka lea leamaš okta dain deaŧaleamos áššiin Sámedikkis 2005:s. Bargu dáinna áššiin lea gáibidan hui ollu politihkalaš ja fágalaš resurssaid Sámedikkis. Stuorradikki ja Sámedikki gaskasaš ođđaolahusproseassa bokte justiisalávdegottiin ráđđádallamiin ja justiisalávdegotti árvalusa Sámedikki dievasčoahkkima meannudeami bokte, šattai láhka maid Sámediggi sáhtii doarjut. Stuorradiggi mearridii lága geassemánu 17. b. 2005. Gielda- ja guovlodepartemeanta lea oktavuođa bokte Sámedikkiin ráhkadan sirdináigenjuolggadusaid Finnmárkkuopmodahkii mat gustojit 01.01.06 rájes gitta dassážii go eanaareálat Stáhtavuvddiin sirdojuvvojit Finnmárkkuopmodahkii jagi 2006 nuppi jahkenjealljehasa loahpas.

Guolástus- ja riddodepartemeantta ja Sámedikki gaskka leamaš oktavuohta dainna áigumušain ahte čielggadit sámiid ja earáid guolástanvuoigatvuođaid mearas olggobealde Finnmárkku. Ovttamielalašvuohta lea das ahte ráđđádallat dákkár mandáhta. Sámediggi eaktuda ahte Guolástus- ja riddodepartemeanta vuoruha dán barggu vai dat ovdána nu mo Stuorradiggi lea eaktudan.

Diehtojuohkin lága birra lea maiddái deattuhuvvon 2005:s. Sámediggái lea leamaš deaŧalaš ahte diehtojuohkinbargu lea ollislaš. 2005:s álggahuvvui diehtojuohkinprošeakta ja prošektii nammaduvvui hálddahuslaš stivrenjoavku. Stivrenjoavkkus leat lahtut Sámedikkis, Finnmárkku fylkkagielddas, Gielda- ja guovlodepartemeanttas ja Justiisadepartemeanttas.

2.4.2 Areálasuodjaleapmi ja suodjalanplánat

Sámi guovlluin leat jođus ollu suodjalanproseassat. Sámediggi lea jearran Birasgáhttendepartemeanttas oaivila sámi guovlluid suodjalanproseassaid njuolggadusevttohussii. Birasgáhttendepartemeanta lei lohpidan vástidit johtilit. Dattetge dieđihii Birasgáhttendepartemeanta ahte vástádus ii boađe ovdal go bagadus oppalaš ráđđádallanprosedyraid čuovvoleami váste lea ráhkaduvvon. Beroškeahttá das de lea 2005:s dieđihuvvon ahte álggahuvvojit ođđa suodjalanplánat ja hálddašanplánaid ráhkadeapmi. Sámediggi lea cuiggodan dan garrasit ja lea bivdán birasgáhttenministtara fuolahit dan ahte eai álggahuvvo ođđa plánaproseassat ovdal go lea ásahuvvon ovttamielalašvuohta sámi guovlluid suodjalanproseassaid njuolggadusaid ektui.

Sámediggi lea dohkkehan dan ahte čađahuvvojit ráđđádallamat Birasgáhttendepartemeanttain čađahuvvon gulaskuddanproseassaid vuođul, daid suodjalanplánaid ektui mat álggahuvvojedje ovdal ráđđádallanprosedyraid ja ovdal go sámi guovlluid suodjalanproseassaid njuolggadusat mearriduvvojedje.

Sámediggi lea 2005:s fas bargagoahtán Meavkki ja Arvenjárgga áššiin maid Suodjalus áiggošii laktit oktii. Stuorradiggi bijai eaktun Meavkki ja Arvenjárgga báhčinguovlluid laktimis dan ahte bealit mat gusket boazodollui galge čovdojuvvot. Dát eavttut eai leat dán rádjai čovdojuvvon. Jos báhčinguovlu laktojuvvo oktii árvaluvvon plánaid mielde, de rihkkojuvvojit álbmotrievtti prinsihpat. Stáhtas lea ovddasvástádus sámi vuoigatvuođain areálasuodjaleami oktavuođas ja ealáhusbargit eai okto galgga dárbbašit guoddit ovddasvástádusa das rievttálaččat eaige politihkalaččat ge. Sámediggi oaidná ahte barggus sámi vuoigatvuođaid sihkkarastimiin sámi álbmoga váste lea Suodjalusa huksenplánaášši Meavkki ja Arvenjárgga guovllus hui deaŧalaš prinsihpalaš ášši. Sámediggi áigu ráđđádallamiid bokte Ráđđehusain bargat dan ala ahte ceavzilis boazodoalu vuođđu Meavkki ja Arvenjárgga guovllus sihkkarastojuvvo álbmotrievtti mearrádusaid siskkobealde boahtteáiggis. Suodjalusa doaibma ferte organiserejuvvot nu ahte sámi kultuvrra ja boazodoalu ávnnaslaš kulturvuođđu ii billistuvvo.

Sámediggi lea ovdal jearahan ja ain jearaha ollislaš váikkuhusčielggadeami ja fylkkaid plánaid ovdalgo dáid oktavuođas addojuvvojit konsešuvnnat hukset bieggamillopárkkaid ja vuođđostruktuvrra.

Dát ii leat dahkkojuvvon. Maid ii gávdno doarvái dutkanvuođđu oaidnit makkár váikkuhusat bieggamillopárkkain leat boazodollui. Sámediggi gáibida ahte eai álggahuvvo viiddis huksenprošeavttat ovdal go leat čađahuvvon ráđđádallamat Sámedikkiin.

2.4.3 Olju ja gássa

Sámi álbmot lea maid stáhtavuođđudeaddji álbmot Norggas. Dat go Norgga stáhta dál stivre Barentsábi čhcevulošresurssaid ferte áddejuvvot nu ahte dat lea boađus das go stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiid ala, sápmelaččaid ja norgalaččaid. Jos eai dohkkehuvvo sámi vuoigatvuođat ođđa resurssaid geavaheapmái guovlluin mat historjjálaččat leat bidjan njuolga vuođu ássamii ja eallinvuohkái, de dalle váldojuvvo sámiin eret maiddái vuoigatvuohta stivret sin iežaset eallinvuogi ja ekonomalaš ovdáneami ILO-konvenšuvnna nr 169 eamiálbmotrievtti mielde.

Oljo- ja gássaresurssat olggobealde sámi guovlluid buvttihit erenoamáš álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sámi álbmoga guovdu. Dát ja oljo- ja gássadoaimmat davveoarje Ruoššas bidjet erenoamáš gáibádusaid operáhtoriidda, fievrrideaddjiide ja stáhtaide. Sámediggi lea 2005:s bargan erenoamážit dan ala ahte oažžut gulahallama Statoil:in eamiálbmotvuoigatvuođaid ektui sihke Norggas ja eará riikkain.

Áiggiid čađa lea luondduriggodagaid ávkkástallan leamaš sámi ássama ja eallinvuogi vuođđun. Dáid vuoigatvuođaid ferte dohkkehit lágaid olis.Oljjuin ja gássain ávkkástallan lea oalle ođđa doaibma riikka davviguovlluin. Eiseválddit leat geatnegahttojuvvon ásahit eamiálbmotfoandda masa galgá biddjojuvvot oassi vuoittus buotlágan oljo-, gássa- ja minerálariggodagaiguin ávkkástallamis sámi guovlluin. Foanda galgá geavahuvvot sámi servodatovddideapmái olles Norggas iige galgga leat ráddjevuvvon geográfalaččat daidda sámi guovlluide gos dát luondduriggodagat leat. Eamiálbmotfoandda galgá maid sáhttit geavahit eamiálbmogiid servodatovddideapmái Barentsábi nuortta bealde.

Dasa lassin lea Sámediggi erenoamážit čájehan beroštumi ahte buot fanastrafihkka, offshoredoaibma ja buot industriija prošeavttat davvi mearraguovluin fertejit čuovvut daid čavgaseamos birasgáibádusaid, garra dálkkádatbeliid ja guovlluid raššivuođa geažil.

2.4.4 Boazoguohtunkonvenšuvdna

1997 norgga-ruoŧa boazoguohtonkonvenšuvdnaárvalus, mii galgá boahtit 1972 konvenšuvnna sadjái ovddiduvvui 2001:s. Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat nammadedje goabbáge šiehtadallandelegašuvnna, ja šiehtadallamat ođđa rájárastá boazodoallokonvenšuvnna hárrái álggahuvvojedje 2003:s. Šiehtadallandelegašuvdna lei váldoáššis ovttaoaivilis ollu prinsihpaid ja ortnegiid ektui ođđa konvenšuvnnas, muhto eai lean ovttaoaivilis rájárastá boazodoalu geografalaš muddemis. Šiehtadallandelegašuvdna heaittihuvvui giđđat 2005. Ovttamielalašvuođa váiluma geažil lea Ruoŧŧa dieđihan ahte dat miessemánu 1. b. 2005 rájes bidjá 1751 mannosaš Lappekodicilla vuođđun muddemiidda. Norga lea mearridan ođđa lága, mii doaibmá dassážii go ođđa konvenšuvdna gárvvistuvvo, ja dat galgá gaskaboddosaččat muddet Ruoŧa beale bohccuid guođohemiid Norggas.

Norga ja Ruoŧŧa bođiiga ovttaoaivilii suoidnemánus 2005 mandáhtaevttohusa hárrái ahte álggahit fas ođđasis šiehtadallat boazoguohtonkonvenšuvnna. Ođđa šiehtadallanlávdegotti mandáhta siskkilda sámedikkiid ja boazodoalloorganisašuvnnaid goappašiin riikkain. Juovlamánus 2005 álggahuvvojedje fas šiehtadallamat ođđa norgga-ruoŧa boazoguohtonkonvenšuvnna hárrái. Juovlamánus 2005 jotkojuvvojedje fas Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna šiehtadallamat. Sámedikkis leat vuordámušat dasa ahte barggu boađusin šaddet dohkálaš ja johtilis čovdosat.

2.4.5 Boraspiret

Sámediggi lea ožžon nammadanválddi guovllulaš boraspirelávdegottiide dakkár guovlluin gos leat sámi ealáhusberoštumit.

Sámediggi lea dovddahan eahpádusa daidda alla boraspiremáddodatmihtuide sámi ássanguovlluin, gos leat sihke birrajagi guohtumat bohccuide ja geasseguohtun sávzzaide. Massinlogut leat dássidat ja hui stuorrát, ja muhtun guovlluin maiddái stuorrumin. Jus galggaš leat vejolaš Stuorradikki eavttuid ollašuhttit, de ferte geavahit ollu ruđaid registremiidda ja vuogádatovddideapmái stuorra boraspiriid riikkalaš gozihanprográmmas (Det nasjonal overvåkningsprogrammet for store rovdyr). Viidáseappot ferte geavahit ollu ruđaid eastadandoaimmaide, ja ferte hukset vuogádaga das mo ja man ollu boraspiriid bivdit. Stuorát massin borapiriid geažil mieddisbuktá ahte sihke eanadoalu ja boazodoalu ceavzinvejolašvuohta hedjona. Dát ealáhusat leat hui rašit daid iešguđet biologalaš ja ekonomalaš rievdamiid ektui maid massin boraspiriid geažil dagaha. Lea ágga jearrat ii go riikkalaš boraspirepolitihkka rihko álbmotrievtti.

Ovddit ráđđehus (Bondevik II ráđđehus) álggahii láhkaásahusrievdadanproseassaid mat buvttihit stuorra negatiivvalaš rievdadusaid dáláš buhtadusnjuolggadusaide. Sámediggi lea addán cealkámuša ođđa boraspirebuhtadusa láhkaásahusevttohussii mii guoská šibihiidda ja bohccuide. Sámediggi ii hálit fuonidit dáláš buhtadusortnega ii ge leat ovttaoaivilis váldosiskiluša ektui mii evttohuvvo láhkaásahusas. Sámediggi lea ilus go ođđa ráđđehus Soria-Moria julggaštusa bokte hilgu ođđa buhtadanortnetevttohusa.

Sámediggi ferte oažžut váikkuhanfámu bajimuš dási boraspirepolitihkkii mii guoská sámi guovlluide. Nugo ortnet dál lea, de ii dávis dat stáhta geatnegasvuođaide ahte ráđđádallat eamiálbmogiin áššiin mat gusket sidjiide ILO-konvenšuvnna nr 169 mielde, eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain, ii ge dat dávis ráđđádallanšiehtadussii ge.