Sámedikke doaimma birra 2005

2.5.4.1 Davveguovlu

Ráđđehusa Stuorradiggedieđáhus nr 30 (2004 – 2005) Muligheter og utfordringer i nord (Vejolašvuođaid ja hástalusaid birra davvin) ovddiduvvui Stuorradiggái cuoŋománus 2005. Dieđáhusas daddjojuvvo earret eará ahte eamiálbmotdimenšuvdna lea deaŧalaš oassi Norgga davveguovlopolitihkas, ja ahte ráđđehusa mihttomearrin lea sihkkarastit eamiálbmogiidda davviguovlluin duohta searvanvejolašvuođa mearrádusproseassain. Dieđáhusa meannudeames Stuorradikkis lei nana ovttamielalašvuohta áŋgiruššamiid hárrái, ja Stuorradikki eanetlohku čujuha ahte dálkkádatrievdamiin Arktisasis leat váikkuhusat eamiálbmogiidda. Maiddái dat go gálvofievrrideapmi ja gávppálašvuohta lassánit čuohcá sakka luondduresurssaide davvin. Sámediggi oaivvilda ahte davveguovlopolitihka hábmen addá buori vejolašvuođa geahčadit sihke sámepolitihka Davvikalohtas ja muđui eamiálbmotáššiid sirkumpolára guovllus, ollislaččat ja ollislaš perspektiivvas. Sámedikkis ferte leat aktiivvalaš rolla Norggas davveguovlopolitihka viidáset barggus.

Go beroštupmi davveguovlluid resurssaide ja boahttevaš vejolašvuođaide stuorru, de dát áiggi vuollái sáhttá buvttihit stuorát deattu ekonomiijii, resurssaide, máhttui ja birrasii. Sámediggi ferte oassálastit aktivvalaččat davveguovlopolitihka viidáset barggus sihkkarastin dihtii eamiálbmogiid ealáhusvuođu, sihke vuoigatvuođaid, ekonomalaš rámmaid, gelbbolašvuođahuksema ja bajásdoallanvejolašvuođaid.

Dieđáhusas evttohuvvojit ollu konkrehta doaibmabijut maiguin nannet Norgga davveguovlopolitihka, sihke iešguđet politihkkasurggiin ja doaibmabijut maiguin oktiiortnet davveguovloáššiid. Sámediggi áigu erenoamážit čujuhit ahte dat doaibmabijut mat leat mielde sihkkarastimin eamiálbmotvuoigatvuođaid guovllus leat deaŧalaččat. Sámediggi ii leat duhtavaš dainna go ráđđehus lea nammadan davveguovlolávdegotti almmá searvatkeahttá Sámedikki.

Davviriikkalaš sámedikkiid presideanttaid ja sámeministtariid gaskasaš jahkásaš čoahkkin dollojuvvui Helssegis 2005:s. Dan čoahkkimis lei earret eará sáhka davviriikkalaš sámekonvenšuvnna evttohusa geigemis ja dan viidáset meannudeames. Dát galgá jorgaluvvot suomagillii ja sámegillii ja dan maŋŋá sáddejuvvot gulaskuddamii guoskevaš riikkaide 2006:s.

Áššedovdijoavkku ovdaolmmoš Carsten Smith, geigii ovttajienalaš evttohusa ministtariidda ja sámedikkiid presideanttaide. Áššedovdijoavkku evttohus lea hui vuđolaš ja bures dahkkojuvvon dokumeanta mas čujuhuvvojit sámiid unnimus vuoigatvuođat davviriikkain. Sámediggi áigu deattuhit ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdnaevttohusa lea deaŧalaš čuovvolit dainna lágiin ahte sámedikkit dohkálaččat leat mielde barggus. Sámedikki ollislašoaidnu dán rádjai lea dat ahte livččii lean sávahahtti ahte áššedovdijoavkku eavttohus livččii lean čiekŋaleappot muhtun surggiin, muhto ahte dál oaidnit evttohusa ollislaččat positiivvalažžan.

Sámi parlamentáralaš ráđđi searvá bissovaš oasálastin Árktalaš parlamentáralaš komiteas. Sámedikki presideanta Norgga bealde lea ovddastan sámiid komiteas áigodagas 2002 ja 2005.

Sámediggi lea leamaš mielde čađaheamen Barentsovttasbarggu Eamiálbmotjagi 2005 dainna lágiin ahte lea juolludan ekonomalaš doarjaga Barentsovttasbarggu eamiálbmotbargojovkui oktiiortnet eamiálbmotjagi barggu. Sámediggi lea 2005:s lea leamaš mielde čađaheamen: Nuoraid Barents-kulturfestivála miessemánus 2005 ja Barents Youth Conference maid lágidii The Intergovernmental Working Group on Youth Policy ja The Regional Working Group on Youth Issues čakčamánus 2005. Sámediggi juolluda jahkásaččat doarjaga eamiálbmotkantuvrra doibmii Murmánskkas. Doarjja addojuvvui Barentsčállingoddái, mas ovttasráđiid eamiálbmotbargojoavkkuin lea ovddasvástádus kantuvrra doaimmas. Sámediggi oaivvilda ahte dát kantuvra nanne Barents eamiálbmogiid searvama. Danne šállošit go Sámediggi okto ferte ruhtadit dán doaimma.

Sámediggi searvvai Norgga delegašuvdnii šiehtadallamiin Seahkalis Norgga-Ruošša guolástuskomišuvnna 34. sešuvdnii Kaliningradas Ruoššas. Sámediggi oaččui doarjaga gáibádussii ahte dat geat guolástit Barentsábis fertejit gávnnahit ortnegiid maiguin jávkadit registrerekeahtes bivddu Barentsábis. Dasto oaččui Sámediggi doarjaga evttohussii ahte eanet beassat bivdit gonagasreappáid Norggas, ja sihkkut 100-mehterráji gonagasreabbábivddus.

2.5.4.2 EU

Sámedikki bargu eurohpapolitihkalaš áššiiguin dáhpáhuvvá SPR bokte ja Sámedikki oktavuođa bokte guovddáš, guovllulaš ja báikkálaš eiseváldiiguin Norggas. Sámediggi lea mielde Eurohpapolitihkalaš forumas guovddáš, guovllulaš ja báikkálaš eiseválddiid ovddas. Sámediggi lea mielde maiddái dan hálddahuslaš oktavuohtajoavkkus. Sámediggái lea deaŧalaš boahtteáiggis deattuhit sihke politihkalaš ja hálddahuslaš proseassaid EU vuogádaga siskkabealde, muhto dasa dárbbašuvvojit dalle eanet resurssat.

Interreghálddašeapmi gáibida stuorra ekonomalaš ja hálddahuslaš resurssaid go sulastahttá stáhtalaš ruđaid jahkásaš juolludemiin, ja danne mearridii ge Sámediggi ahte ii vuorut dán barggu 2005:s. Interregprográmmat leat jođus njealját áigodaga (2007 – 2011). Sámedikki mielas lea deaŧalaš ahte bargu dán áigodagas jotkojuvvo, muhto ahte biddjojuvvo sámi prográmma mii guoská olles Sápmái. Go prográmma ekonomalaš hálddašanrámmat leat unnit, de ii leat Sámedikkis vejolašvuohta váldit badjelasas čállingoddebarggu, muhto háliida dattetge čuovvolit prográmmabarggu ovttasráđiid Sámedikkiin Ruoŧa bealde.

2.5.4.3 ON

Sámediggi searvá aktiivvalaččat bargui mii guoská eamiálbmotjulggaštusa ráhkadeapmái ON olis. Sámediggi lea 2005:s searvan Norgga delegašuvdnii bargojoavkku (IWSGDD) 11. sešuvnna vuosttas oassái. Sešuvnna maŋimuš oassi dollojuvvo 2006:s. Bargojoavku galggai válmmaštit barggus 2004:s dego oassin ON eamiálbmotlogijagis. Mandáhta guhkeduvvui dattetge ovttain jagiin, dan sivas go ii lean šaddan ovttamielalašvuohta das logát sešuvnna maŋŋá.

Eamiálbmotáššiid bissovaš forum doalai njealját sešuvnna miessemánus. Sámediggi atná foruma barggu hui deaŧalažžan, ja juolluda danne ekonomalaš doarjaga jođiheaddjái.

Sámediggi čuovvola oktilačat riikkaidgaskasaš barggu Biologalaš šladdjivuođa konvenšuvnnain (CBD), ja oaidná stuorra hástalusaid mat čatnasit konvenšuvnna heiveheapmái našunálaččat. Stáhta lea CBD artihkkala 8 (j) mielde geatnegahttojuvvon árvvus atnit, suodjalit ja doalahit sámiid árbevirolaš máhtolašvuođaid Norggas. Sámediggi čujuha ahte geavahusas lea dahkkojuvvon hui unnán Norggas dan oasis mii guoská CBD:ii 8 (j). Ieš vuođđu dasa ahte sáhttit dohkálaččat ja ulbmillaččat suodjalit sámiid árbevirolaš máhtolašvuođaid, ii leat ovdamearkka dihte sajis, ja danne lea Sámedikkis hui stuorra beroštupmi ahte systemáhtalaččat ja viidát duođaštit (registreret jna.) dán lágan máhtolašvuođaid. Dán lágan prošeakta lea maiddái mielde oainnusin dahkamin ja duođašteamen árbevirolaš máhtolašvuođaid biologalaš šláddjivuođa hárrái deaŧalaš gáldun luonddu- ja birasgáhttenbarggus, omd. doaibmat indikáhtorin dálkkádatrievdamiin.