3.8.4 Sámi dutkan ja statistihkka
Čujuhuvvo Sámedikki
jahkedieđáhusa
2.8.4 kap.
Dutkanráđđi
doaimmaha dutkanpolitihka ja –hálddašeami stáhta
eiseválddiid ovddas. Dát
guoská sámi dutkamii
ge. Dehálaš rámmaeavttut
leat addon Vuođđolágas
110a §, ILO-konvenšuvnnas nr.
169, erenomážit
6 ja 7 artihkkaliin, ja šiehtadusas ráđđádallat Sámedikkiin.
Norgga Dutkanráđi «Sámi
dutkama prográmmas» (2001 – 2005)
ledje 8,2 milj. ruvnno 2005 atnui. Prográmma čoahkkáigessui
konferánssas Romssas guovvamánus
2006 earret eará prográmmastivrra prográmma
iežas árvvoštallama
vuođul.
Dasa lassin lea Dearvvasvuođa- ja fuolahusdepartemeanta
ruhtadan Sámi dearvvasvuođadutkama
guovddáža mii ovttasbargá Tromssa
Universitehtain, ja mas hálddahus lea Kárášjogas. Guovddážis
dutkojuvvo sámeálbmoga
dearvvasvuođa, dávddaid
ja eallindili dilálašvuođain. Guovddáš oaččui
2006:s liiguduvvot 4,6 milj. kr Dearvvasvuođa-
ja fuolahusdepartemeantta bušeahtas.
Dutkanráđđi
lea ásahan oktavuođa
ja dialoga Sámedikkiin das makkár
profiila ja hápmi prográmmas
galgá leat boahttevaš jagiid.
Sámi fága- ja dutkanbirrasiin
ge lea váldon oktavuohta ja bovden sin
buktit árvalusaid. Ráđđehus
lea deattuhan ahte Dutkanráđđi
ii galgga ráddjet sámi čuolmmaid
dutkama dušše
sierra sámi prográmmabidjosii.
Dutkanráđđi
lea geatnegas árvvoštallat
lea go sámi čuolmmat áigeguovdilat
dutkat, ja ruhtadit, Dutkanráđi
eará bidjosiid ja prográmmaid
meriid siskkobealde.
Norgga dutkanráđđi áigu
ovttas Sámedikkiin álggahit čielggadeami
mii galgá árvvoštallat ásahit oktasaš sámi
dutkanlávdegotti Norgga, Ruoŧa
ja Suoma várás, vrd.
Sd. dieđ. nr. 20 (2004 – 2005)
Vilje til forskning (geahča Árvalusa
S. nr. 92 (2005 – 2006) ja Sd. dieđ.
nr. 44 (2004 – 2005). Oktasaš sámi
dutkanlávdegoddi sáhtášii
bidjat strategiijaid sámi dutkamii ja leat
veahkkin buoridit resursageavaheami go davviriikkain oktiiheiveha dutkandoaimmaid.
Dán oktavuođas galgá árvvoštallat dárbbašuvvo
go ásahit sierra sámi
etihkkalávdegotti.
Gielda- ja guovlodepartemeanta lea 2003 – 2005 jagiin
liigudan oktiibuot 2,850 milj. kr Sámedikki
ovddidanbargui áigumuššii čohkket
ja systematiseret sámiguoski dieđuid statistihkka-
ja dutkanulbmiliidda. Ovddidanbargu lea ovttas Sámi
instituhtain ja Statistisk Sentralbyråain. 2006 álggus
almmuhuvvui sámi statistihkalaš jahkegirji.
Dutkanráđis lea
jođus dutkanprográmma – (KUNSTI) – mas
okta ulbmilin lea oažžut
ovdan giellateknologalaš resurssaid ja
reaidduid – ii dušše njálmmálaš ja čálalaš dárogillii, muhto
sámegillii ge. Mihttomearrin lea ahte dutkiide
galget leat fidnemis elektrovnnalaš reaiddut
dárbbašlaš dieđuin
beaktilis vuogi mielde ja IT-teknologalaš gielas
mii áimmahuššá sámegiela
ge.
