Sámepolitihka birra

2.4 Lappekodisilla 1800-logus

Davviriikkaid stáhtarievttálaš dilli rievddai ollu 1800-logu álggogeahčen, Napoleonsođiid oktavuođas. Suopma sirrejuvvui Ruoŧas jagis 1809, ja šattai de Ruošša cára vuollásaš stuorraoaivugasvuohtan. Jagi maŋŋil gessojuvvui ođđa rádjá gaskal Ruoŧa ja Suoma. Norga beasai eret Danmárkku vuollásašvuođas jagis 1814, ja bággejuvvui Ruoŧa vuollásažžan.

Stáhtapolitihkalaš nuppástuvvamat mat dáhpáhuvve, eai almmatge oro váikkuhan sámi luondduvalljodagaid geavaheapmái, riikarájáid rastá. Dát guoskkai earret eará Suoma beallái ja Norgga beallái čáláhallan boazosápmelaččaid johtimii vuotnaguovlluide ja Romssa ja Finnmárkku riddoguovlluide geasset, ja davvisuoma vuovdeeatnamiidda dálvet. Oktasaš sámi luossabivdoortnegat Deanu čázádagas, ja eará oktasaš valljodatgeavaheapmi – geasseorohagat, šibihiid guohtuneatnamat, murren- ja láddjenvuoigatvuođat – eaige rievdaduvvon. Davimus guovllu Suoma beali sámit jotke maiddái mearrabivdduineaset lagamus vuonain Norgga bealde, erenoamážit Várjavuonas.

Dát rájáidrasttideaddji valljodatgeavaheapmi lei nu nanus ahte 1820-logu loahpas mearriduvvojedje seammalágan njuolggadusat Norggas ja Suomas, mat gustojedje sámiid girkolaš bálvalusaide go sii ledje ránnjáriikkas.

Dallege, go Norgga stáhtarievttálaš dilli rievd­dai jagis 1814, eai bohciidan jearaldagat Lappekodisilla mearrádusaide Norgga ja Ruoŧa gaskavuođaid hárrái. Boazosápmelaččat johte ain guovtti riikka rájá rastá, nugo sii álo ledje dahkan, ja nu mo Lappekodisilla dan sihkkarasttii.

Smávit báikkálaš soahpameahttunvuođat Norgga ja Suoma rájá alde mielddisbukte ahte lappekodisilla hámolaš stáhtus šattai áigeguovdilis gažaldahkan gaskal Norgga (Ruoŧa) ja Suoma (Ruošša) birrasiid jagi 1830. Boađus šattai negatiivvalažžan.

Máŋggaid šiehtadallamiid maŋŋá gilddii Ruošša-Suopma jagis 1852 rájáidrasttideaddji boazodoallojohtimiid. Ruoŧŧa-Norga čuovvolii dakkaviđe dán mearrádusa, ja gilddii seammas olgoriikkalaččaid (suoma riikkavulosaččaid) mearrabivddu ja fuođđobivddu Norgga eatnamiin. Muhto – ii oktage áššeoasálaš loahpahan hámolaččat lappekodisilla soahpamuššan.

Rádjagiddejumi oktavuođas 1852s vásihedje guovllu sápmelaččat ahte duođas gávdnui riikkarádjá. Ii lean šat vejolaš heivehit ealáhusaid, doaimmahit boazodoalu, nugo livččii ekologalaččat rievttamus masa ekologiija lei bidjan vuđđosa.

Rádjágiddejupmi čuozai qarrasit olles Dav­vikalohta boazodoallovuogádagaide, ja mielddisbuvttii stuorra rievdamiid, doaluid heaittihemiid ja johtingeainnuid rievdademiid guhkes áiggid čađa ja viiddis guovllus. —albmáičuohcci dán govas lei go stuorra boazosámi joavku fárrii Guovda­geainnus Ruoŧabeale Gárasavvonii 1850-logus.