Sámepolitihka birra

3.4 Norgalaš riektenjuolggadusat

Gárgedeapmi Norggas sámiid rievttálaš dili hárrái lea eanaš válganan čielggadusaid geažil maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja Sámi kulturlávdegoddi adde 1980-jagiid mielde. Gárgedeapmi lea maiddái váikkuhan eamiálbmotrievttálaš duovdaga riikkaidgaskasaš gárgedeapmái. Sámi vuoigatvuođalávdegotti ja Sámi kulturlávdegotti čielggadusat atne vuođđun sámepolitihkalaš oainnu mii dovddastii ahte norgalaš eiseválddiin lea ovddasvástádus váfistit sámi servodateallima ja kultuvrra láhkamearrádusaid ja eará doaibmabijuid veagas. Maiddái adnojuvvui vuođđun ahte dákkár positiiva doaibmabijut leat dárbbašlaččat váfistit ahte sámit galget sáhttit seailluhit kultuvrralaš iešlágiset ja bissut sierra álbmogin maiddái boahtteáiggis. Ráđđehus ja Stuorradiggi guorrasedje dán vuođđooidnui. Láhkamearrádusat main lea erenoamáš mearkkašupmi norgalaš sámepolitihkkii leat:

• Vuođđolága § 110 a

• Sámeláhka (Láhka geassemánu 12. 1987 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid hárrái birra)

• Olmmošvuoigatvuođaláhka (Láhka miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili birra norgalaš rievttis)

• Oahpahusláhka (Láhka geassemánu 17. 1998 nr. 61 vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpahusa birra), vrd. máinnašumiin kapihttalis 10

• Boazodoalloláhka (Láhka geassemánu 9. 1978 nr. 49 boazodoalu birra), vrd. máinnašumiin kapihttalis 14

3.4.1 Vuođđolága paragráfa 110a

Vuođđolága paragráfa 110a lohká:

Vuođđolága §:s 110a lea sullasaš sisdoallu go artihkkalis 27 ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra. Vuođđoláhkapragráfa lea bajit riektenjuolggadus mii ásaha prinsihpalaš njuolggadusaid norgalaš sámepolitihkkii beroškeahttá lonuheaddji ráđđehusaid oainnus. Paragráfa ii leat dušše «gudnemearrádus», muhto bajit njuolggadus mas lea beroštupmi ja mearkkašupmi juohke áidna hálddahusorgánii mii oažžu sámi čuolbmabidjamiid gieđahallamii (vrd. maiddái st. dieđ. nr. 41 (1996–97) Norgga sámepolitihka birra, s 12).

Vuođđoláhkamearrádusa ovdabargguid oktavuođas (Innst. S. nr. 147 (1987–88)) deattastii Stuorradikki olgoriikka- ja konstitušuvdnakomitea maid dat mearkkaša go eiseválddit «eanemus allaáiggálaš ja geatnegahtti hámis maid min riekteortnet dovdá», leat dohkkehan ja geassán čuvvosiid dan duohta dilálašvuođas ahte Norgga historjjá čađa lea gávdnon sierra sámi álbmotjoavku min riikkas. Seamma oaidnoguottut geardduhuvvojedje stuorradiggedigaštallamis vuođđoláhkaparagráfa birra (St. tid. 1987–88, s 3026).

Dáinna paragráfain leat norgalaš eiseválddit mearridan rievttálaš, politihkalaš ja morálalaš geatnegašvuođa láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámit ieža galget sáhttit váfistit ja váikkuhit sámi servodaga gárgedeami. Paragráfa addá sámiide alcceset árjjálaš rolla beroštusaideaset áimmahuššama hárrái. Vuođđoláhkaparagráfa lea hábmejuvvon sihke suodjalusa ja gárgedeami dihtii.

3.4.2 Sámeláhka

Sámeláhka addá eanet konkrehta sisdoalu bajit prinsihpaide maid Vuođđolága § 110a ásaha. Láhka addá mearrádusaid Sámedikki birra, dán vuolde maiddái Sámedikki bargoduovdaga ja válddi, Sámedikki válggaid ja Sámedikki hálddahusa birra. Sámedikki bargoduovdda lea buot áššit maid diggi ieš atná deaŧalažžan sámi álbmotjovkui. Sámelága ovdabargguin deattuhuvvui sakka ahte Sámedikki váldi galggai gárgeduvvot dikki iežas áddejumi mielde ja oppalaš servodatoainnu mielde sámiid sajádaga hárrái Norggas. Láhka dadjá dasa lassin ahte eará almmolaš orgánat berrejit addit Sámediggái vejolašvuođa buktit cealkámuša ovdal go dahket mearrádusaid áššiin dikki bargoduovdagis.

Sámeláhka oaččui juovlamánu 21. 1990 lasáhusa sámegiela geavaheami birra, sámelága giellanjuolggadusaid. Sámegiella ja sámelága giellanjuolggadusat máinnašuvvojit kapihttalis 7.

3.4.3 Olmmošvuoigatvuođaláhka

Lágas miessemánu 21. 1999 nr. 30 olmmošvuoigatvuođaid dili nannema birra norgalaš rievttis (olmmošvuoigatvuođaláhka) addojuvvui earret eará ON-konvenšuvdnii siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra 1966 stáhtus norgalaš láhkan, vrd. olmmošvuoigatvuođalága §:in 2. Dat máksá ahte artihkal 27 veahádagaid vuoigatvuođaid birra lea sajádat norgalaš láhkan. Konvenšuvnna mearrádusat galget vuostálasvuođadilis mannat ovddabeallái eará norgalaš lága, vrd. §:in 3. Olmmošvuoigatvuođalágas čuovvu ahte juos norgalaš duopmostuollu gávnnaheš ahte norgalaš láhka lea vuostálaga artihkkaliin 27, de ferte láhka čáhkket. Ráđđehus atná almmatge ahte galgá olu ovdal go diekkár dilli sáhttá šaddat, earret eará dasgo artihkal 27 sakka lea leamaš oaivadusgáldun sihke Vuođđolága §:i 110a ja sámeláhkii, ja ahte dát deasttat leat áimmahuššojuvvon maŋŋelaš láhkamearrádusain.

Olmmošvuoigatvuođalága ulbmilin lea nannet olmmošvuoigatvuođaid dili norgalaš rievttis, vrd. §:in 1. Dát hámuhus deattasta ahte olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain mat eai inkorporerejuvvo 1 , galget adnojuvvot hui dettolaš riektegáldun. Dát gusto earret eará ILO-soahpamuššii nr. 169. Stuorradikki justiisakomitea čujuhii ahte vuđolaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnaid láhkanannemiin váfistuvvojit olmmošvuoigatvuođat ollásit adnojuvvojit vuođđun norgalaš duopmostuoluin, vrd. Innst. O. nr. 51 (1998–99).