5.2.4 Sámedikki váldi ja gielddalaš iešstivrejupmi
Gielddaláhka addá nana suoji stáhtalaš bajilstivrema
vuostá gielddalaš dahkamuščoavdima hárrai.
Riidu gielddalaš iešstivrejumi
prinsihpa ja Sámedikki válddi lasihanjuksanmeari
gaskkas sáhttá bohciidit go dahkamušat
mat gusket sámiide erenoamážit, evttohuvvojit
biddjojuvvot Sámediggái, dahje juos gielddaide
skihkkejuvvojit dahkamušat doibmiibidjat stáhta
sámepolitihka.
Stáhta ovddasvástádus das ahte sámiid
vuoigatvuođat eamiálbmogin áimmahuššojuvvojit duhtadahtti
vuogi mielde ii sáhte delegerejuvvot vuolit hálddahusdásiide
nugo gielddaide ja fylkkagielddaide. Stáhta ovddasvástádus
han lea atnit doarvái váikkuhangaskaomiid váfistit
ahte geatnegasvuođat dollojuvvojit. Gažaldagain
mat gusket vuđolaš vuoigatvuođaide
sáhttet dihto stáhtalaš stivremat
dárbbašuvvot vái stáhta sámepolitihkalaš geatnegasvuođat
váfistuvvojit buot hálddahusdásiin.
Gielddalaš iešstivrejupmi
ferte vihkkedallojuvvot vuoigatvuođaid vuostá maid
stáhta addá boargáriidda – lei
dal vuoigatvuohta dearvvasvuođaveahkkái,
vuoigatvuohta oahpaheapmái, dahje veahádatsuodjalus
ja eamiálbmogiid sajádaga suodjalus seailluheami
ja viidáset gárgedeami dihtii identitehta ja oami
kultuvrra. Váttis lea albmadit guđe
muddui vuoigatvuođat berrejit bajilstivret gielddalaš iešstivrejumi.
Viiddis vuoigatvuođanannen addá unnán
lihkadanmuni báikkálaš árvvoštussii
ja politihkkahábmemii. Juos dahkamušat
vuos biddjojuvvojit gielddaide, de vuorrástuhttá dat
go stáhta stivre dahkamuščoavdima,
go juo vuođustus bidjat dahkamušaid
gielddaide vuolggasajis čatnašuvvá aiddo
fal vejolašvuhtii ja háliidussii báikkálaččat heivehit čovdosiid.
Go biddjojuvvojit dahkamušačoavdimat
gielddaide ja fylkkagielddaide, de arvvosmahttojuvvo báikkálaš demokratiija
nu ahte gieldda ja fylkkagieldda álbmotválljejuvvon
ovddasteddjiide addojuvvo vejolašvuohta ieža
gávdnat čovdosiid dahkamušaide.
Diekkár váikkuhangaskaoamit čalmmustahttet
ja čielggasmahttet báikkálaš ovddasvástádusa.
Eanet bienalaš
1
ásahallamat čalmmustahttet
stáhtalaš riikkagottálaš ovddasvástádusa,
muhto sáhttet leat mielde geahpedeamen báikkálaš ovddasvástádusa.
Gievrras stáhtalaš stivren muhtun duovdaga
siskkabealde sáhttá dainna mielddisbuktit ahte
gielddasuorgi guhki vuollái massá álggadahkkirolla
2
duovdagis, nu
ahte báikkálaš indu nohká.
Gielddat berrejit danne ávžžuhuvvot
atnit deastta sámi beršotusain iežaset álgaga
vuođul. Gielddat fertejit oažžut
doarvái informašuvnna virggálaš sámepolitihka
birra ja rievttálaš standárddaid
birra mat leat ásahuvvon. Stáhta geatnegasvuohta
lea fuolahit ahte dárbbašlaš informašuvdna
addojuvvo almmolaš virgeolbmuide buot dásiin.
Ráđđehusa ulbmil
lea lasihit dieđu sámepolitihka birra
hálddahusas – sihke báikkálaččat,
guvlluguovdasaččat ja guovddášlaččat.
