6.4 Julevsámit
Nuor-Sállto, suohkanat Divtasvuodna, Hábmer
ja Oarjjelifuolldá, lea Norgga julevsámi guovddášguovlu.
Julevsámit hállet ovtta giela Norgga ja Ruoŧa
bealde rájá.
1700- ja 1800-logus šadde eallindilálašvuođat
váttisin julevsámiide geat ásse rádjaguovlluin
Ruoŧa vuostá. Sii bággehalle
fárret rittu guvlui. Sámit geat ásaiduvve
siskkit vuotnaguvlluide, seailluhedje giela ja árbevieruid
buorebut go sámit olggut guovlluin Sálltos ja
Ofuohtas, geat dáruiduhttojuvvojedje garrasit 1800-logu mielde.
Dušše muhtun sánit
ja máŋga báikenama gávdnojit álgovuolggalaš «mearrasámi» suopmanis.
Rehkenastojuvvojit gávdnot guokte-golbma duhát
julevsápmelačča Norggas ja Ruoŧas.
Sámit Nuor-Sálltos leat árbevirolaččat vuosttažettiin
leamaš guolásteaddjit. Boazodoalus
lea leamaš deaŧalaš rolla
julevsámi kultuvrii Ruoŧa bealde rájá.
Goddi luottahuhttojuvvui Luvlejueatnogáttis 1700–1800-logu
mielde, jáhku mielde garra vearuheami, guorbama, boraspiriid
dahje goavvejagiid (guhkilmas bievlabuollašiid
ja jiekŋumiid geažil mat hehttejedje
gottiid gávdnamis ealáha). Muhtun julevsámit
leat maiddái bargan eanadoaluin ja šibitdoaluin.
Julevsámegiella geavahuvvo Norgga bealde Bállagis,
Divtasvuonas, Hábmeris ja Fuolldás, ja Dálvadisas
(Johkamohkis) ja oarjjit oasis Vátsjiris (Jielleváris)
Ruoŧa bealde. Julevsámiin leat váilon oahppagirjjit
ja oahpaheaddjit geat máhttet giela. 1983 álggahii
Budejju oahpaheaddjeallaskuvla julevsámegiela oahpahusa.
Lassin oahpahit muhtun vuođđoskuvllat
ja Hábmera joatkkaskuvla julevsámegiela. Sámedikkis
lea sierra mielbargi gii bargá julevsámegielain Ájluovtas
Divtasvuonas.
6.4.1 Oarjjevuonaprojeakta
Earret eará danne go siskkit vuotnaguovllut Divtasvuonas
julggaštuvvojedje árrat 60-logus eretfárrenguovlun,
de lea dán áigái dušše
Mosskes bissovaš ássan Oarjjevuonas.
Oarjjevuonaprojeakta lea báikegárgedanprojeakta
Mosskes. Projeakta, mii lea oassi Oarjjevuona doaibmaplánas,
lea ráhkaduvvon báikkálašbirrasis
ovttasbarggus Divtasvuona suohkaniin. Gielda- ja guovlodepartemeanta
veahkehii sakka projeavtta go nannii Sámi ovddidanfoandda
1 milj. kruvnnuin jahkásaččat ereliiggánis
juolludussan jagiin 1997–1999.
Jagiin 1997–1998 juolludii Sámi ovddidanfoanda
doarjaga 3 riddoguolástanfatnasii Mosskái. Viessobáŋku
lea ođđasis addigoahtán
loanaid viessohuksemiid ruhtadeapmái báikái.
Báikki skuvllas mii guhkit áigge lea áitojuvvon
heaittihuvvot, lea ain vuollegis, muhto bissulis ohppiidlohku. Skuvlla
lanjat lea lassin geavahuvvon rávisolbmuid oahpaheapmái,
erenoamážit duojis. Almmatge váilot ain
ealáhusdoaimmaid álggaheamit mat sáhtášedje
addit báikái bissulet ealáhusvuđđosa.
Joatkevaš ássan Mosskes lea deaŧalaš julevsámi
kultuvrra seailluheapmái. Báikki geográfalaš sajádaga
geažil, lea guollebiebman adnojuvvon čuožžovaš ealáhussan
man sáhtášii nannet báikki
barggahusa vuođusin.
Oassin Divtasvuona-Vuodnabada gáhttenbarggus lea ráđđehus álggahan
barggu hábmet čuovusčielggadanprográmma,
mii earret eará galgá válddahit guovllu
veahkadatgárgedeami ja ássanminstara. Maiddái
galgá guovllu joatkevaš geavaheapmi čielggaduvvot.
Boksa 6.9 Árran julevsámij guovdásj
Árran julevsámij guovdásj Ájluovtas
Divtasvuona suohkanis ásahuvvon suoidnanánu 30.6.
1994, lea váldodahkamuššan
hálddahit julevsámi giela ja kulturárbbi. Árran
julevsámij guovdátsja álggaheapmi lea
dagahan positiiva oalgeváikkuhusaid guvlui. Guovddážis
lea girjerádju, giella- ja lohkanguovddáš,
dávvirvuorká ja mánáidgárdi. Sámediggi
ja Budejju allaskuvla láigohit lanjaid guovddážis.
Birrasiid 40 olbmo barget Árranis.
