Sámepolitihka birra

14.2.4.1 Rámmaeavttut

Boazodoallošiehtadusaid fáddán lea leamaš boazologu heiveheapmi guohtuneatnamiid ektui dalá rájes go st. dieđ. nr. 28 (1991–92) « Nana bissovaš boazodoallu » ilmmái ja gitta šiehtadusa 2000/2001 šiehtadallamiidda. Jagi 2000/2001 šiehtadusa šiehtadallamiin adnojuvvui vuođđun ahte dás rájes galgá guohtuneatnamiid heiveheapmi čađahuvvot láhkavuđđodaš váikkuhangaskaomiiguin, nu ahte buot doalloovttadagat geatnegahttojuvvojit geahpedit boazologu dain orohagain gos lea liiggás alla boazolohku. Lea čájehuvvon ahte ekonomalaš váikkuhangaskaoamit eai leat doarvái dasa ahte juksat boazologu heiveheami guohtuneatnamiid ektui. Boazodoallostivra galgá iešguđege boazoorohaga guohtuneatnamiid geavaheami juogadit Boazodoallolága § 2 vuođul, dan bokte ahte mearriduvvojit orohatráját, guohtunráját siskkáldasat orohagas, guohtunáigodagat ja alimus boazolohku juohke orohahkii. Dál bargojuvvo ođđa orohatjuohkimiiguin Nuorta-Finnmárkkus, Oarje-Finnmárkkus ja Romssas. Vuordimis gearggahuvvo orohatjuohkin Finnmárkkuguovlluin 1. jahkebealis jagis 2002, ja Romssa bargu lea fas ráddjojuvvon eret dan boddii go vuordá Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna ođasteami.

Boazodoallohálddahus lea bargamin vuođusbargguiguin, vai boazodoallostivra sáhttá mearridit alimus boazologu Finnmárkku orohagaide. Vuordimis gearggahuvvo bargu Oarje-Finnmárkkus loahpageahčen 2001, ja Nuorta-Finnmárkkus fas 1. jahkebeali jagis 2002. Dán barggu vuođul čielgá guohtuneatnamiid ollislaš rámma, ja váfista ekologalaš bissovašvuođa. Dán barggu olis mearriduvvojit maiddái ođđa guohtunáigodagat.

14.2.4.2 Ekonomiija

Maŋásmanni ekonomiija muhtun oasis ealáhusas lea sakka duođalaš. Dát dilli lea mielde raššudeamen ealáhusa kultuvrralaš bissovašvuođa, ee. danne go boazodoallobearrašat fertejit viežžat eanašoasi bearraša boađuin olggobealde ealáhusa. Danne lea áibbas mearrideaddji mearkkašupmi das ahte ekonomalaš vuođus ođđasisceggejuvvo.

Dilli gáibida ahte ealáhusa nuppástuhttimat čađahuvvojit. Ekonomalaš váikkuhangaskaoamit galget oažžut áigái alla vuovdinmeari, árranjuovvama ja oaččuhit gárgedan- ja investerendoaibmabijuid vuoruheami. Dát lea áibbas dárbbašlaš vai váfista bissovaš gárgedeami boazoealáhusas.

Lassáneaddji doalloovttadatlohku unnán bohccuiguin (<200), erenoamážit Kárášjogas ja Romssas, dahká váttisin olahit dohkkehahtti boađuid ja ieškapitála juohke doalloovttadaga nammii. áibbas nuppeláhkai go eará vuođđoealáhusain, leat boazoeálahusas ollu olbmot čadnojuvvon ealáhussii. Alla boazolohku guohtuneatnamiid ektui muhtun guovlluin, ii oro boahtimin das go leat ollu bohccot juohke ovttadagas, muhto liiggás ollu ovttadagat. Dáin guovlluin ii ábut ávžžuhit eambbo geahpedit boazologu ovttaskas doalloovttadagaid namas. Dát heajuda ekonomalaš vuđđosa velá eambbo. Danne ferte boazologu geahpedeapmi dahkkojuvvot doalloovttadatloguid geahpedemiin. Guohtuneatnamat eai atte ekonomalaš vuđđosa nu ollu olbmuide go ealáhusas leat dál.

14.2.4.3 Bohccuid massu

Maŋimuš jagiid lea boazomassin lassánan, ja dát dilli áitá sakka ealáhusa birgenlági. Danne lea áibbas dárbbašlaš geahpedit massimiid ealáhusa boahtteáiggi ekonomalaš ja kultuvrralaš bissovašvuođa dihtii. Erenoamážit lea lassánan dat oassi maid boraspiret váldet. Deaŧalaččamus ja bevttolaččamus doaibmabidju dán oktavuođas lea dakkár boraspirehálddaheapmi mii dahká boazodoalu vejolažžan almmá stuorra massimiidhaga. Eiseválddit leat juo bargan ollu dán beales. Boraspirehálddaheapmi lea gozihuvvon dettolaš láhkai maŋimuš jagiid. Dattege lea ain dárbu čavgadit čuovvut, ja eambbo oahppat, bohcco-boraspire gaskavuođa birra ja jávkadit vahátelliid doppe gos dárbbašuvvo dan dahkat. Ráđđehus ovddida stuorradiggedieđáhusa boraspirehálddaheamis jagis 2003.

Maiddái guohtundilálašvuođat Oarje-Finnmárkkus ja Nuorta-Finnmárkkus leat dettolaš sivvan massimiidda, dan bokte go eambbo bohccot leat jámadan. Danne leage boazologuheiveheapmi guovdilis oassin das ahte geahpedit boazojámu guohtuneatnamiin.

14.2.4.4 Areálasuodjaleapmi

Boazoguohtunguovlluin leat sisabahkkemat ja muosehuhttimat johtilit viidánan maŋimuš logijagiin. Dát lea mielddisbuktán bistevaš areálagáržžidemiid dain eatnamiin maid boazodoallu lea ráđđen, ja ealuid muosehuhttimat leat lassánan. Sisabahkkemiid ja muosehuhtti doaimmaid njuolggo váikkuhusat manahahttet bistevaččat guohtuneatnamiid go huksejuvvojit ja gilvojuvvojit, ja nu maiddái bohtet hehttehusat bohccuid ruvgalan- ja johtingeainnuide. Eahpenjuolggo váikkuhusat leat gaskaboddosaš vahágat dahje heajuduvvon lagas duovdagiid geavaheapmi, boazodolliide gártá eambbo bargu ja bohccot šaddet irrasat. Dávjá gártá ollu smávva sisabahkkemiid ja muosehuhtti doaimmaid ollislašbeaktu stuorábun go iešalddis ovttaskas sisabahkkemat sierralagaid dahket. Sivvan lea go guohtuneatnamiidda báhcet gaskkat maid bohccot eai guođo, danne go boazu luonddustis gáibida «eatnamiid ovtta olis» ja johtalangeainnuid. Go guohtuneatnamat ná botkejuvvojit, de navdimis dát lea okta dain duođalaččamus áitagiin boazodoalu areálavuđđosii. Nuppi bealis leat boazodoalu iežas sisabahkkemat ja johtolat mielde váikkuheamen areálaberoštusaid, ja erenoamážit bivdo- ja olgodaddanberoštusaid. Guhkes gaskaáiddit, ollu bievlavuodjimat ja eatnamiid guorbadeapmi vahágahttá eanavuođu šattuid ja elliid, heajuda luonddubirrasa ja eará geavaheddjiid luonddumuosáhusaid. Boazodoallu jáhkkimis olaha buoret áddejumi dasa ahte guohtuneatnamiid sisabahkkemiid dárbbaša ráddjet, juos boazodoallu maiddái ieš čájeha áddejumi eará areálaberoštusaide iežas sisabahkkemiiguin ja areála geavahemiin.

Lea deaŧalaš boazodoalu areálageavaheami buorebut oktiiheivehit eará beroštusaiguin. Dán oktavuođas lea plána- ja huksenláhka guovdilis váikkuhangaskaoapmi. Dálá plána- ja huksenlága mielde lea boazodoallu gulaskuddanásahus ja vuostecealkineiseváldi gielddaid areálaplánaide, ásahallanplánaide ja eará areálaáššiide.

Ii leat eahpedábálaš boazodollui geavahit eatnamiid rastá gielddaid rájáid. Dan dihtii dávjá ii leatge boazodolliin gullevašvuohta gielddaide gos areálariiddut bohciidit. Vásihusat čájehit ahte muhtun gielddat eai dovdda iežaset bargun fuolahit boazodoalu mii doaibmá siskkabealde sin gieldarájáid. Danne dárbbašuvvo čielggasmahttit juohke dásis plánejeddjiid ovddasvástádusa sámi beroštusaid fuolaheamis, nu maiddái boazodoalu.

14.2.4.5 Oarjelsámi boazodoalu váfisteapmi

Mátta-Trøndelága/Hedmárkku boazoguovllu boazodoallu lea máddin ja ravddamusas sámi boazodoalloguovllus. Máŋggaid jagiid leat leamaš riiddut eananoamasteddjiiguin boazodoalu vuoigatvuođas geavahit priváhta eatnamiid boazoorohagaid siskkabealde. Ráđđehusa oaivila mielde lea deaŧalaš hukset luohttámuša ja oažžut áddejumi ja dovddiidusa dasa ahte boazodoallu sáhttá doaimmahuvvot almmá riidalemiidhaga eará árbevirolaš ealáhusaiguin. Riidoeastadeaddji doaibmabidjoortnet, nappo doarjja áidut gilvojuvvon eatnamiid, lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi čoavdin várás ealáhusriidduid boazodoalu ja eanadoalu gaskkas. Dán guovllu boazodoalu boahtteáigái lea mearrideaddjin ahte guohtuneatnamat áittarduvvojit ja suodjaluvvojit vahágahtti ja billisteaddji areálagáržžidemiid vuostá.

14.2.4.6 Nissoniid oassálastin boazodollui

Lea stuorra kultuvrralaš ja sosiála mearkkašupmi nissoniid oassálastimis boazodollui. Danne berre nissoniid oassálastinvejolašvuohta ealáhussii buoriduvvot. Dan oktavuođas go virgáiduvvui nisson- ja bearašoaivadeaddji boazoealáhussii, juolludii Gielda- ja guovlodepartemeanta 900 000 kr ja 1 milj. kr jagiide 1999 ja 2000 nissonguvllot doaibmabijuide. Ulbmilin lei erenoamážit fuomášuhttit nissoniid ja bearrašiid dili boazoealáhusas ja nissoniid mearkkašumi sámi kultuvrii.

Doaibmabijut nissoniid ja nuoraid hárrái boazoealáhusas galget biddjojuvvot oktavuhtii doaibmabijuiguin mat leat erenoamážit sámi guovlluin nissoniid ja nuoraid hárrái, ja oppalaččat distrikta- ja regiovdnapolitihkas.