16.2.4 Barentsovttasbargu
Barentsovttasbarggu siskkabealde lea eamiálbmotgažaldagain
deaŧalaš sadji. Barentsguovllus
ellet golbma eamiálbmoga – sámit, njenecat
ja vepsalaččat. Hárve sajis máilmmis
lea ná lagas ovttasbargu eamiálbmogiid gaskkas
riikkarájáid rastá. Lea maiddái
lagas oktavuohta ráđđehusdásis
oassálastiriikkaid Norgga, Ruoŧa, Suoma
ja Ruošša gaskkas. Eamiálbmogiid
ovddasteaddjit oassálastet buot Barentsovttasbarggu surggiin.
Lea vuođđuduvvon guovlluguovdasaš ovttasbargoorgána
eamiálbmogiid gaskii. 1999 ráhkadii eamiálbmotjoavku
Barentsguovllu eamiálbmogiid doaibmaplána. Vuoruhuvvon
dahkamušat leat doaibmabijut mat galget nannet
ja seailluhit eamiálbmogiid giela, kultuvrra, árbevirolaš ealáhus-
ja duodjedoaimma, ja bargat ekonomalaš gárgedeami
beales. Ruošša beali eamiálbmogiid
eallineavttuid ja dearvvasvuođa buorideapmi
lea eará deaŧalaš dahkamuš.
Barentsguovllu eamiálbmotovttasbargu lea guovlluguovdasaš ovttasbargu
mii dáhpáhuvvá eamiálbmogiid
iežaset eavttuid mielde. Norgga beali Sámediggi
ja norgalaš gielddat gos lea sámi veahkadat
leat árjjáláččat mielde.
Stáhta doarju barggu doaibmabijuid ja projeavttaid ruhtademiin, ja
nu ahte eamiálbmogat guldaluvvojit buot deaŧalaš ovttasbargogažaldagain.
Barentsráđđi
mearridii čoahkkimistis njukča-mánus
1999 váldit mielde nuoraidpolitihka oktan gárgedansuorginis.
Geassemánu 1999 álggahuvvui bargojoavku mas leat
departemeanttaid ovddasteaddjit Suomas, Ruoššas,
Ruoŧas, Danmárkkus, Islánddas
ja Norggas geain lea ovddasvástádus nuoraidpolitihkalaš gažaldagain. Maiddái
lea álggahuvvon guovllu nuoraidorganisašuvnnaid
ja joavkkuid ovttasbargofierpmádat (Barents Regional Youth
Forum). Eamiálbmotnuorain leat sierra ovddasteaddjit
fierpmádagas.
Doaibmaplána mearriduvvui Nuoraidministtarkonfereanssas
Romssas miessemánus 2001. Doaibmaplána bokte galget
ovttasbargoprojeavttat arvvosmahttojuvvot Barentsguovllus, erenoamážit eamiálbmotnuoraid
ovttasbargu. Projeavttat mat ovddidit eamiálbmogiid kultuvrra,
vuoruhuvvojit. Nuoraid informašuvnna gárgedeapmi
deattuhuvvo. Riikkaid ovttasbarggu bokte galget eallineavttut kártejuvvot
ja dutkanovttasbargu nannejuvvot.
Davviriikkalaš ovttasbargu kultursuorggis lea,
Barentsovttasbarggu rámma siskkabealde, viiddiduvvon siskkildit
maiddái Guoládaga sámi veahkadaga. Báttit
mat čatnet sámi veahkadaga oktii dahket ahte dát
ovttasbargu berre jotkojuvvot. Dát čájeha
maiddái lagas ránnjávuođa
davvin mii lea Norgga ja Ruošša
gaskkas. Ovttasbargu Guoládaga eará eamiálbmotjoavkkuiguin
berre jotkojuvvot.
