Sámepolitihka birra

1.2.4.1 Guolástus

Sámedikki ulbmil lea nannet sámi álbmoga guolástanvuoigatvuođaid nu ahte sáhttá seailluhit ja ovddidit sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid. Sámediggi áigu bargat dan ovdii ahte hálddahusa ja maritiima resurssaid seailluheami lagasvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihpat dahkkojit duohtan. Sihke Norgga arktálaš dorskkebivdu, diksobivdu davábealde 620 N, Norgga vuotnadorskkebivdu ja šákšabivdu lea leamaš hui garas jagi 2000:s, ja sáhttá guhkit áiggu vuollái dagahit sihke Finnmárkku vuonaid ja rittuid, ja Barentsábi ekologiija ovdii. Sámedikki mielas lea vahát go Norgga vuotnadorskki lea nálihuvvan, danne go dát šládja han lea lagas riddo- ja vuotnabivddu vuođđun.

Sámediggi lea ráhkadeame prošeavtta «Nana ovdáneapmi dihto vuonain». Prošeakta lea sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána čuovvoleapmi, ja LA-21 prošeakta. Prošeakta galgá vuosttažettiin guorahallat dáid guovlluid; Divttasvuotna Nordlánddas, Ivguvuotna Tromssas ja Deanuvuotna Finnmárkkus. Ovdabargguid ja prošeavtta čađaheami oktavuođas lea ásahuvvon hálddahuslaš referánsajoavku mas leat mielde Gieldda- ja guovlludepartementa, Guolástusdeparatementa, Birasgáhttendepartementa ja Sámediggi. Váldoprošeakta biddjo johtui 2001 vuosttaš jahkebealis. Sámediggi lea «Nana ovdáneapmi dihto vuonain» prošeavtta oktavuođas evttohan ahte buot fatnasat mat leat ohcan searvat Guolástusdirektoráhta čoahkkeearreprošektii, ja mat gullet dán golmma vuotnaguvlui, galget beassat leat mielde geahččalanprošeavttas. Duogážin dása lea dat go čoahkkeearreprošeakta lea deaŧalaš doaibma báikkálaš hálddašanortnegiid geahččaleamis.

Sámediggi lea maid bivdán Guolástusdepartementta juolludit 3 miljon ruvnno Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplána čuovvoleapmái.

Daid váttisvuođaid oktavuođas maid gonagasreabbá dagaha vuotnabivdiide sámi guovlluin, lea Sámediggi bovdejuvvon searvat bargojovkui maid Guolástusdepartementa jođiha. Bargojoavkku ulbmil lea buktit evttohusaid gonagasreabbá boahttevaš hálddašeami ja bivddu birra. Bargu galgá loahpahuvvot 2001:s.

Sámediggi lea aktiivvalaččat bargan buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođaid bivdit rundierpmáid Norlánddas, Tromssas ja Finnmárkkus, ja lea dan bokte ožžon oppalaš doarjaga Regulerenráđis rundierpmáid regulerenevttohussii 2000:s.

Sámediggi lea maid evttohan ahte Guolástusdepartementa bisseha buot feastonuohttebivddu, ja ráddje autoliidna- ja snoranuohttebivddu 12 n. miilla davábealde 62 0 N siskkobealde, nu ahte áhpefatnasat eai beasa bivdit vuonain ja lagamus riddomearas. Dasa lassin lea Sámediggi ávžžuhan ahte dorskke-, dikso- ja sáideguollebivddus čađahuvvo earreunnideapmi daid fatnasiid dáfus main lea vuoigatvuohta sallit- ja šákšabivdui. Doaibma juogadivččii buorebut sisaboađu guolástusaid gaskka, ja livččii dainnalágiin mielde dagaheame daid fanasjoavkkuid eambbo gánnáhahttin main ii leat sallit- ja šákšábivdolohpi.

Sámediggi lea postiivvalaš daidda proseassaide maid Birasgáhttendepartementa Villaksutvalget bokte lea álggahan gáhtten dihte Norgga luođoluossanáli. Sámediggi doalaha iežas ovddeš gáibádusaid ahte galgá ráhkaduvvot sierra čielggadeapmi das makkár mearkkašupmi luosas lea sámi kultuvrii ja servodateallimii. Dan oktavuođas áigu Sámediggi deattuhit man deaŧalaš lea muitit «várrogas»-prinisihpa nu ahte hehtte beassama ja guolledávddaid ja parasihtaid leavvama biebmanrusttegiin. Sámi oainnu mielde livččii katastrofalaš jus Njávdáma, Deanu ja Álttá čázádagaide boađáše várálaš dávddat dahje parasihtat. Dás áigu Sámediggi muittuhit ON-konvenšuvnna biologalaš eatnavuođa ja «várrogas»-prinsihpa birra, ja daid geatnegasvuođaid birra mat Norggas leat sámi álbmoga ektui vuođđolága § 110a bokte ja ee. ILO-konvenšuvnna nr. 169 ratifiserema bokte.

1.2.4.2 Eanandoallu

Sámediggi lea mannan jagi gieđahallan iežas eanandoalloplána. Dás daddjo ahte eanandoallu lea guovddáš sámi ealáhus- ja kultuvraguoddi; ja lea dasa lassin hui deaŧálaš bargo- ja ássanfaktuvra sámi guovlluin. Ealáhusa ovdánanvejolašvuođaid sámi guovlluin ferte buorebut árvvoštallat regiovnnalaš ovdánanperspektiivva ektui. Sámediggi oaidná rájiidrasttildeaddji ovttasbarggu sihke Suomain ja Ruoššain hui mávssolažžan Finnmárkku eanandoalu dáfus. Sámediggi áigu ain ovddidit sierra eanandoallopolitihka ee. daid veahkkedoaimmaid dáfus maid diggi hálddaša.

Guhkit áiggi vuollái áigu Sámediggi oččodit eanandoallopolitihkalaš biire sámi ássanguovlluide. Sámedikki bajimus ulbmil sámi guovlluid eanandoalu dáfus lea sihkkarastit buriid bargovejolašvuođaid ja dainnalágiin seailluhit sámi giela ja kultuvrra. Olahan dihte dán, bargá Sámediggi dan ovdii ahte inkorporeret sámi eanandoallopolitihkalaš biire našuvnnalaš eanandoalloperspektiivii, sámi eanandoalu árvoháhkanprográmmii, ja heivehit Sámedikki veahkkedoaibmageavaheami eanandoalloealáhusa ektui.

Olahan dihte sámi eanandoalu ulbmiliid, atná Sámediggi deaŧalažžan álggahit sierra árvoháhkanprográmma sámi guovlluide mas lea ollislaš ja servodatlaš perspektiiva. Árvoháhkanprográmma mii doahttala eará vuođđoealáhusaid, ja dat rádjeearut mat bohciidit eará ealáhusaid lotnolasdoaimmain, šaddet mearrideaddjin Sámedikki barggu dáfus bisuhit ja ovddidit sámi guovlluid barggolašvuođa ja ássama. Lea dárbbašlaš atnit lagas ovttasbarggu eanandoalloeiseválddiiguin jus galgá lihkostuvvat oažžut eanandoalu gánnáhahttin.

Sámediggi lea skábmamánus 2000 álggahan ovdaprošeavtta nissonolbmuid ja nuoraid rekrutterenprográmma eanandoalu dáfus. Ovdaprošeavttas galgá ráhkaduvvot raporta daid faktuvvraid birra mat váikkuhit nissonolbmuid ja nuoraid oččodeami eanandollui, infrastruktuvrraid birra mat gusket dása, man ulbmil lea čilget dili, ulbmila, mandáhta, vuoruhansurggiid, prográmma organiserema ja ruhtadeami ja makkár doaimmat galget čađahuvvot vai joksá ulbmiliid. Doaibma lea okta dain vuoruhuvvon doaimmain mat bohtet ovdan Sámi riddo- ja vuotnaguovlluid doaibmaplánas. Eanandoalu dáfus lea deaŧalaš čađahit sierra doaimmaid nissonolbmuid ja nuoraid várás.

1.2.4.3 Boazodoallošiehtadus 2000–2001

Finnmárkku boazologu dilli lei guovddážis 2000–2001 šiehtadallamiin. Sámedikki bealis deattuhuvvui ahte dilli mii lea badjánan, lea máŋggabealát. Okta bealli lea luonddu- ja birasáššit, mat dieđusge leat guovddážis boazodoalu ekologalaš vuođu ektui. Dasto leat servodat- ja kulturbealit, danne go leat olu bargit ja bearrašat geaidda dilálašvuohta váikkuha njuolga. Sámedikki mielas lea dárbbašlaš deattuhit ahte dáid beliid ferte fuolahit boazologu heiveheami viidáset barggus. iehtadusbealit válljejedje guođđit áššiid šiehtadallamiin mat gusket bajimus boazolohkui. Sámediggi lea duhtávaš dáinna čovdosiin. Lea dovddus ahte boazologu heiveheapmi lea lágalaš veahkkedoaibma, ja danne eai dárbbaš bealit šiehtadallat dán ášši.

1.2.4.4 Lotnolasealáhusat

Sámediggi oaivvilda ahte árbevirolaš ealáhusat galget sihkkarastojuvvot, seammás go ođđa ealáhusat ožžot ovdánanvejolašvuođaid. Lea erenoamáš dárbu ođđa doaimmaide danne go lea mávssolaš háhkat máŋggalágán bargosajiid sámi guovlluide. Danne lea maiddái dárbbašlaš beroštit ealáhusain ja bargosajiin mat eai gula vuođđoealáhusaide.

Sámediggi deattuha áššis 29/00 ahte luonddu, kulturduovdagiid ja sámi kulturdoaimmaid ovttasdoaibma sáhttá mielddisbuktit buriid vásáhusaid ja doaibmafálaldagaid sámi báikkálaš servodagaide. Dán oktavuođas šaddet kulturmuittut, museat, duoji buvttadeapmi ja gávppašeapmi sámi mátkkošteami vuođđun. Dattetge sáhttet mássaturisma ja sámi kultuvrra summál geavaheapmi mátkkoštanoktavuođain mielddisbuktit olu hástalusaid. Danne lea Sámedikki mielas dárbbašlaš ahte sámit ieža stivrejit ja bearráigehččet doaimma.

Guovddáš eiseválddit leat unnán vuoruhan lotnolasealáhusaid. Lotnolasdoaimmaid rámmanjuolggadusat fertejit buoriduvvot guolásteami, eanandoalu ja boazodoalu dáfus. Eanandoallo-, boazodoallo- ja guolástanpolitihka veahkkedoaimmaid koordineren lea hui deaŧalaš vai sáhttá álkibut heivehit ealáhuspolitihka lotnolasealáhusdoaimmaid ovdáneami ektui. Eanandoallošiehtadusa mielde leat 2 miljon ruvnno sirdojuvvon boazodoallošiehtadusa bokte lotnolasealáhusaide. Doaibmadoarjaga ohcciidlohku lea dovdomassii lassánan 1999 ektui. Dán jagi ledje olu nuorra ohccit geain lea boazodoalloduogáš. Ohcciidlogu stuora lassáneami vuođđun soaitá leat dat ahte eanebut heivehit diliid nu ahte ožžot doaibmadoarjaga. Dábálaččamus lotnolasdoaibma lea boazodoallu ja duodji.

1.2.4.5 Eará ealáhusat

Rievdadeapmi eambbo ođđaáigásaš ealáhusaid guvlui lea hásttuhan sámi álbmoga bargagoahtit eará bargguid go daid dábálaš árbevirolaš vuođđoealáhusaid. Ealáhusaid oppalaš rievdanproseassa mas náláštuhttin, buvttadeapmi ja diehtojuohkinteknologiija geavahuvvojit eambbo, dahká dárbbašlažžan vuoruhit gelbbolašvuođaloktema ja ođasteami. Lea stuora hástalus ráhkadit dohkálaš rámmanjuolggadusaid vai sáhttá viidáset ovddidit nanu, máŋggabealát ja dynámalaš fitnodatbirrasiid gos gelbbolašvuohta, ođasteapmi, buvttadeapmi ja náláštuhttin leat guovddáš temát ovttaskas gilvaleaddji fitnodagaide. Bálvalusealáhusaid siskkobealde leat olu nissonolbmot barggus. Danne ferte veahkkedoaibmageavaheami aktiivvalaččat heivehit nu ahte ráhkaduvvojit rámmanjuolggadusat nissonbargosajiid ásaheami várás.