Sámedikki 2009 doaimma birra

2.11.4.1 Statistihkka mii čájeha doaimmaid

Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ektui mielddisbuktá ollu doaimmaid, maid maiddái jagi 2009 kulturmuitosuodjalusa doaibmastatistihkka čájeha: 6820 dokumeanttat vuostáiváldojuvvon ja 2912 dokumeantta sáddejuvvon, 186 báikediđoštallama, 6 vuosttadeami, 19 luvvejuvvon kulturmuittu ja 630 ođđa kulturmuitologahallama lassin daid rievdadusaid 1082 bođu kulturmuittus, mat leat logahallojuvvon kulturmuitodiehtovuđđui Askeladden.

2.11.4.2 Riikkarevišuvnna iskkadeapmi das mo Birasgáhttendepartemeanta lea fuolahan ovddasvástádusa ráfáidahttojuvvon ja suodjalanveara visttiin

Riikkarevišuvdna lea čađahan hálddašaniskkadeami das mo Birasgáhttendepartemeanta lea fuolahan nationála ovddasvástádusa ráfáidahttojuvvon ja suodjalanveara visttiin. Riikkarevišuvnna raporta deattasta ahte Birasgáhttendepartemeanttas eai leat doarvái stivrendieđut vistesuodjalussuorggis. Sámediggi lea addán cealkámuša sihke gaskaboddasaš raportii ja Riikkarevišuvnna mearkkašumiide. Sámedikki cealkámuš lea almmuhuvvon ollásit loahpparaporttas. Sámediggi lea erenoamážit čujuhan ahte ii leat ožžon lassi hálddahusresurssaid sámi kulturmuitohálddašeapmái 1999 rájes, ja ahte Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ektui ferte šaddat bistevaš ortnegin.

2.11.4.3 Ovttasbargu Riikkaantikvárain

Sámediggi ja Riikkaantikvára gulahallaba jeavddalaččat áigeguovdilis áššiid birra. Sámediggi lea maiddái ovttas Riikkaantikvárain leamaš mielde evttoheamen ja juohkimin 2 000 000 ruvnnu sámi kulturdoaibmabijuide Ráđđehusa doaibmabidjopáhkas.

Sámediggi lea ávžžuhan Riikkaantikvára bargat dan ala ahte sámegielat geavaheaddjit sáhttet geavahit kulturmuitodiehtovuođu Askeladden sámegillii.

2.11.4.4 Ovttasbargu eará oassálastiiguin

Sámediggi gulahallá jeavddalaččat guoskevaš fylkkagielddaiguin kulturmuitoháldda��eami oktavuođas. Sámediggi oassálastá fylkkagielddaid areálaplánaforumii, ja ovttasbargá maiddái beaivválaš áššemeannudemiin ja báikediđoštemiiguin.

Sámedikkis lea muđui jeavddalaš oktavuohta ja gulahallan gielddaiguin ja doaibmabiddjiiguin ovttaskas olmmožin, priváhta ja almmolaš fitnodagaiguin ja ásahusaiguin. Dát oktavuohta dáhpáhuvvá erenoamáš dávjá diđoštallanáigodagas.

Sámediggi veahkeha muđui sihke Norgga kulturmuitofoandda ohcciid ja foandda áššemeannudit ohcamiid sámi kulturmuittuid oktavuođas.

2.11.4.5 Ovttasbargošiehtadus Opplándda fylkkasuohkaniin

Opplándda fylkkasuohkan ja Sámediggi leat dahkan ovttasbargošiehtadusa kulturmuitohálddašeami birra. Šiehtadus lea čuovvoluvvon dakkár ássánguovllu roggamiin Rensrennis Oarjjit Slidre suohkanis, maid mii navdit máttasámi ássamin. Oslo kulturhistorjjálaš musea lea plánen ja čađahan roggama, Opplándda fylkkasuohkana ja Sámedikki ruđaiguin. Sámediggi juolludii dasa 100 000 ru.

2.11.4.6 Regionálaplána kulturmuittuid ja kulturbirrasiid várás

Finnmárkki fylkkagielda ja Sámediggi gaskasaš šiehtadusas bohtá ovdan ahte beliin galgá leat oktasaš kulturmuito- ja kulturbirasplána. Regionála plána kulturmuittuid ja kulturbirrasa várás Finnmárkkus lea ođđahutkanbargu. Beliin lea ovttamielalašvuohta das ahte bargu kulturmuitosuodjalusas galgá juogaduvvot buorebut fágalaš fáttáid vuođul ja ahte galgá ráhkaduvvot oktasaš kulturmuitoplána Finnmárkui. Plánabargu álggahuvvui politihkalaš stivrenjoavkku ásahemiin ja plánaprográmma dohkkehemiin. Sihke fylkkadiggi ja Sámediggi galget dohkkehit plána.

2.11.4.7 Nuortalašsiida

Sámediggi lea oastán gohttensaji Nuortalašsiiddas Njávdámis ja lea dál dan eaiggát. Gohttenbarttat leat gaikojuvvon. Ássanvisti gal čuožžu ja galgá divoduvvot bálvalusvistin báhpaide mat dollet ipmilbálvalusaid ja galledit searvegotti, ja orrunsadjin ja vuorkán eanadatdikšuma ja kulturbirrasa dikšuma oktavuođas. Jahkásaš dikšuma čađaha Nuortasámi musea šiehtadusa vuođul.

Ođđasis hávdádeami oktavuođas lea Riikkaantikvára juolludan Sámediggái ruđaid Nuortalašsiidda hávdesaji ovdaiskkadeapmái. Iskkadeapmi čađahuvvui ovttas Norsk institutt for kulturminneforskning, earret eará geavahettiin georádara/giedderádara mainna duođašta hávddiid logu ja hávdesajit viidodaga. Areálaplána suodjalanguovllu várás lea ráhkaduvvomin.

Sámediggi lea doallan álbmotčoahkkima Njávdámis gos lei diehtojuohkin ođđasis hávdádeami birra Nuortalašsiiddas.

2.11.4.8 Ceavccegeađgi-Mortensnes UNESCOs máilmmiarbelisttus

Sámediggi lea guhkit áiggi oččodan Ceavccegeađgi-Mortensnes UNESCO máilmmiárbelistui. Sámediggi lea bargagoahtán dan badjelii ahte ásahuvvo bargojoavku mas Riikkaantikvára, Unjárgga gielda ja Sámediggi barget viidáseappot plánain vai ášši ovdána. Kulturmuitoguovllu jahkásaš dikšuma čađaha Várjjat sámi musea šiehtadusa vuođul.

2.11.4.9 Báikediđoštallamat

Sámediggi lea hálddašaneiseváldin geatnegahttojuvvon ollašuhttit iskkadangeatnegasvuođa. Sámediggi árvvoštallá áššemeannudeamistis hui vuđolaččat diđoštallandárbbu. Go dattetge válljejuvvo čađahit diđoštallama, de lea sivvan dasa ahte ii leat ovdal diđoštallojuvvon plána- ja huksenguovllus, dahje ahte ovddeš diđoštallamat árvvoštallojuvvojit leat váilevaččat ođđa dieđuid vuođul sámi kulturmuittuid birra. Diđoštallamiid áigumuš livččii maiddái daid sámi kulturmuittuid logahallamiid kvalitehtasihkkarastin, mat leat čađahuvvon ovddeš diđoštallamiin. Sámedikkis lea buorre ovttasbargu Sámedikki hálddašanguovllu fylkkagielddaiguin diđoštallamiid juogadeami dáfus. Dát ii guoskka davit Nordlándda hálddašanguvlui gos ovttasbargu diđoštemiid juogadeapmi ii oro doaibmamin nu bures go lei berret.

Dá leat ovdamearkkat makkár diđoštallamat leat čađahuvvon jagis 2009:

Avinor lea áššáskuhttojuvvon leat rihkkon mearrádusaid mat gildet duohtadeamis kulturmuittuid Čáhcesullo girdišiljus. Sámediggi lea ovttas Finnmárkku fylkkasuohkaniin, Romssa musean ja Čáhcesullo politiijain diđoštallan guovllu ja gávnnahan ahte earret eará lea sámi hávdesadji gávcciin hávddiin duohtaduvvon njuolgga ja golmma bođu hávddi sihkkarastinavádat lea rihkkojuvvon. Fágalaš árvvoštallan ii mielddisbuktán roggangáibádusa go hávddit iešalddiset eai leat billahuvvan, muhto gáibiduvvui čorget luonddu hávddiid birra.

Sámediggi lea čađahan báikediđoštallama dan oktavuođas go Meavkki báhčinguovlu galgá čielggaduvvot kulturmuittuid ektui. Ledje juo ovdal registrerejuvvon ollu kulturmuittut guovllus, ja 25 ođđa kulturmuittu fuomášuvvojedje. Ođđa gávdnosat ledje eanaš árranat, muhto maiddái registrerejuvvojedje golbma geađgerieggá, maid doaibma ii leat oahpis.

Sámediggi lea ráhkadan dikšunplána seailluhit áidnalunddot guovžahávdečoakkáldaga Návuona suohkanis. Johtolat lea áittan guovžahávddiide. Guovllus leat maid registrerejuvvon muhtun ođđa kulturmuittut.

Ráđđehus lea 2008:s čujuhan 20 válljejuvvon kultureanadaga eanadoalus mat galget oažžut sierra dikšuma ja hálddašeami. Mearrasámi gilli Skárfvággi Gáivuonas lea válljejuvvon Romssa fylkka nationála eanadoalloeanadahkan. Gilli ovddasta árbevirolaš mearrasámi ássama ja eallinvuogi. Sámediggi bargá ovttas Romssa fylkkamánniin ja Gáivuona suohkaniin dáinna prošeavttain. Sullii 20 arkeologalaš kulturmuittu (goahte- ja návetsajit, áidesajit, sieiddit ), 11 suodjalanveara oapmegoađi ja láđut ja 19 návsttu, mearravistti, mearaduvdaga ja guollejielli. Sámediggi lea jearahallan ja diđoštallan ovttas eanaeaiggádiiguin, mat árjjalaččat gáhttejit eanadoalloeanadaga. Nordlánddas lea Kjelvik- Engan/Ørnes guovlu Sørfoldda suohkanis mii lea válljejuvvon. Dás lea earret eará Kjelvik-nammasaš sámi láigodállu, mas leat auteanttalaš visttit nugo barta, návet, dollastohpu, bádji ja visti gosa vurkejedje biergguid ja guliid. Mearragáttis leat maiddái návsto- ja mearravistesajit.

Sierra hálddašanplána ráhkadeami oktavuođas Rogo álbmotmeahci várás Sørfoldda suohkanis Nordlándda fylkkas lea Sámediggi čađahan diđoštallama álbmotmeahcis. Buohkanassii registrerejuvvojedje 52 kulturmuitobáikki. Dát leat árranat/lávvosajit, goahtesajit, mearkkat muorain, mánáid kulturmuittut, sieiddit ja bákteloamut.

Riikkaantikvára lea addán Sámediggái doarjaga ráhkadit sierra dikšunplána rokkahaga várás mii lea Skorvkjosenis Divttasvuona suohkanis eastadit ahte dat billašuvvet ain eanet. Registrerenbargu lea addán Sámediggái dárbbašlaš visogova kulturmuittuid viidodagas, daid dilis ja dikšundárbbus. Registrerejuvvon kulturmuittut leat rašis kulturmuittut, ja dárbu rokkahaga eanet duođaštit ja dikšut lea stuoris.

2.11.4.10 Vistesuodjalus

Sámediggi lea 2009:s čađahan diđoštallamiid sámi vistesuodjalusa oktavuođas Finnmárkkus, Romssas ja Davit Nordlánddas. Dan lassin lea Sámediggi bargan iešguđet plána- ja ovddeštanáššiiguin. Ovdamearkan sáhttet leat dakkár áššit go Sandeggen girkogárdi Gáivuona suohkanis, válljejuvvon kultureanadagat Skárfvákkis Romssas ja Máhkkanjárggas Finnmárkkus ja kulturmuitoiskkadeamit Uhca Liidnavuonažis, Finnmárkkus.

Sámediggi bargá ovttas Deanu gielddain ja Sirpmá giliservviin máŋgga jagáš vistesuodjalanprošeavttain Sirpmás. Prošeavtta mihttomearri lea háhkat vásáhusaid sámi vistesuodjalusas ja oahpahit ovddeštanduojáriid. Prošeavtta oktavuođas lágiduvvui fágaseminára árvvoštallat bohtosiid dán rádjai.

2.11.4.11 Vuosttaldeamit

Sámediggi lea kulturmuitoeiseváldin ovddidan vuosttaldeami Hámmanoaivvi bieggafápmorusttega muddenplánii Báhcavuona gielddas. Vuosttaldeapmi lea ovddiduvvon daid kulturmuitodiđoštallamiid vuođul, mat lea čađahuvvon guoskevaš guovllus. 147 eaŋkil kulturmuittu leat registrerejuvvon, mat juohkásit 82 kulturmuitobáikái. Dás lea sáhka čilain, urain, vuorkkáin, borain, dáktevuorkkáin ja vejolaš hávddiin.

Plánaguovllu gaskkamus oassi šaddá vuostálaga máŋgga registrerejuvvon kulturmuittuin, main lea oktavuohta sápmelašvuhtii ja lohkkojuvvojit automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon. Dáin kulturmuittuin árvvoštallojuvvojit máŋgasis leat viehka guhkes áigeolli ja dat duođaštit oktilisvuođa guovllu sámi geavaheamis, dat mearkkaša bivdoservodaga rájes boazodoalu rádjai. Viidáseappot čatnasit várra muhtun kulturmuittut boares sámi oskui ja árbevirrui. Vásáhusárvu árvvoštallojuvvo stuorisin.

Ohccojuvvon doaibmabidju sáhttá Sámedikki árvvoštallama mielde duššadit, vahágahttit ja vuortnuheamit heahppášuhttit sámi kulturmuittuid, ja danne dat rihkku kulturmuitolága. Sámediggi oaivvilda ahte osiid guovllus ferte váldit eret muddenplánas. Dat mii vel báhcá plánaevttohusas váikkuha ain visuálalaččat registrerejuvvon kulturmuittuide, muhto areálahálddašeapmi ii rihko kulturmuitolága.

2.11.4.12 Gaskkusteapmi

Gaskkustanbealli lea oassi kulturmuitobarggus, ja Sámediggi lea earret eará ofelastán jahkásaš Golleverremárssas Deanu gielddas. Fáddán lei historjjálaččat dovddus bivdoássanbáiki mii gullá Gollevári viiddes bivdorusttegii.