Sámedikke doaimma birra 2001

2.2.5.1 Mánáidgárddit

Sámedikki oaidnu lea ahte sámi mánáidgárdi lea mánáidgárdi, gos mánáin lea sámi duogáš – sii leat sápmelaččat. Mánáidgárddi mihttomearri lea nannet mánáid sámi identitehta, sámegiel geavaheami ovddideami ja sámi kultuvrra gaskkusteami bokte. Sámi pedagogalaš bargit jođihit mánáidgárddi. Buorit rámmaeavttut leat mearrideaddji eavttut jus galggaš juksat mihttomeari ahte nannet, viiddidit ja oainnusin dahkat sámi sisdoalu mánáidgárddiin. Sámediggi bargá dan ovdii ahte sihkkarastit buot sámi mánáide sámegielfálaldaga mánáidgárddis. Mánáidgárdelága ođasmahttima oktavuođas áigu Sámediggi sihkkarastit ahte buot sámi mánáide šaddá vuoigatvuohta oažžut sámegiel fálaldaga mánáidgárddiin. Mii vásihat čađat ahte sámi mánát mánáidgárddiin, erenoamážit árbevirolaš sámi ássanguovlluin, eai oaččo doarvái buori fálaldaga. Nappo fertege buorebut čalmmustahttit sámi ovdaskuvlamánáid dili. Sámediggi áigu maiddái movttiidahttit eanet sámi mánáidgárddiid ásaheami. Ferte maiddái eanet deattuhit geahččalan- ja ovddidanbarggu, dutkama mánáidgárdesuorggis ja pedogogalaš ávdnasiid ovddideami. Sámediggi áigu maiddái álggahit miellaguottuid huksejeaddji barggu ja doaibmabijuid givssideami/gierdameahttunvuođa vuostá. Dasa lassin ferte čielggadit Stáhta ja gielddaid ovddasvástádusa sámi ovdaskuvlamánáid opplaččat.

2.2.5.2 Vuođđoskuvla

Sámi oahppiin lea individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas sihke vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain. Sámediggi lea čielggadusa bokte sámi oahpahusa birra olggobealde sámegiela hálddašanguovllu kárten makkár váttisvuođat oahppiin leat oažžut dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta Oahpahuslága vuođul. Čielggadus čujuha ahte ollu oahppit masset dán vuoigatvuođa dan geažil go gielddain ja fylkkagielddain eai leat oahpaheaddjit guoskevaš báikkis ja go molssaektosaš oahpahus ii leat heivehuvvon. Dasa lassin váilot instánssat mat sáhttet fállat molssaektosaš oahpahusvugiid, nugo omd. gáiddusoahpahusa, intensiivva kurssaid, hospiterema ja sullasaččaid. Lea čájehan ahte maiddái golut sámegiel oahpahussii leat sivvan dasa go individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ii leat dohkálaččat gozihuvvon. Gielddat ja fylkkagielddat čujuhit ahte diibmomáksomearri sámegiel-oahpahussii lea menddo unni, iige dat govčča gielddaid ja fylkkagielddaid duohta goluid. Dasa lassin eai oaččo gielddat ja fylkkagielddat doarvái diimmuid sámegiel oahpahussii dárbbuid ja oahppilogu ektui. Dán geažil ii šatta stáhta máksit ollásit dáid goluid, ja ahte ollu gielddat ja fylkkagielddat biehttalit fállamis sámi oahppiide oahpahusa sámegielas sámegiel oahpahusa oahppoplána ja oahpahuslága mearrádusaid mielde. Vai sihkarasttášii dán, de berrešedje gielddat oažžut stuorát rámmafievrridusaid nu ahte sáhttet dohkálaččat áimmahuššat individuála vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas. Sámediggi áigu meannudit dáid hástalusaid ja árvalit doaibmabijuid jagi 2002 mielde.

Sámediggi oaivvilda ahte galggašii dasa lassin čađahit geahččalan- ja ovddidanbarggu dan ektui ahte dohkkejit go molssaektosaš oahpahusvuogit goappašiid skuvladásiide.

Diehtojuohkinbarggu sámi oahppiid vuoigatvuođa birra oahpahussii sihke sámegillii ja sámegielas galggašii hoahpuhit ain eanet, erenomoamážit olggobealde sámi guovlluid.

Sámediggi áigu bargat oažžut viiddiduvvot 10-jagi vuođđoskuvlla Sámi oahppoplána (O97S) nu ahte dan sáhtášii geavahit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, ja movttiidahttit sámi váhnemiid válljet oahpahusa sámegillii ja sámegielas nugo ohpahuslága vuođul lea vejolaš, maiddái olggobealde sámi guovlluid.

Sámediggi lea álggahan prošeavtta «Sámi álgooahpahus» 2000:s. Prošeavtta váldomihttomearrin lea čohkket ja systematiseret sámegiel oahpaheaddjiid vásihusaid álgolohkanoahpahusas, ja dan vuođul gávdnat lohkanvugiid mat heivejit sámegiela lohkanoahpahussii. Prošeakta lea golmma oasis, mas oassi I mii lea lohkamii ja čállimii ráhkkaneami birra, lea čađahuvvon. Oassi II lea lohkama teknalaš beali birra ja oassi III lea lohkanáddejumi birra. Prošeavtta oassi II lea álggahuvvon, ja lea plánejuvvon bistit jagi 2002 lohppii. Dán prošeavtta bohtosat leat deaŧalaččat máŋgga oktavuođas, nugo omd. metodaválljemis, pedagogalaš ávdnasiid ovddideamis jna. Iskkademiid mielde mat leat čađahuvvon OECD-riikkain (PISA 2000) čájehit ahte oahppit Norgga vuođđoskuvllain eai leat čeahpit lohkat. Mii guoská sámi oahppiide, de eai leat dahkkojuvvon makkárge systemáhtalaš iskkadeamit dahje čohkkejuvvon vásihusat lohkanáddejumi birra ovdal, muhto lea sivva jáhkkit ahte sámi oahppitge eai leat duođi čeahpit lohkat go norgalaš oahppit.

2.2.5.3 Rávisolbmuid oahpahus sámiide/Gelbbolašvuođaođastus

Gelbbolašvuođa ođastusa mihttomearrin lea addit ovttaskas rávisolbmuide buoret vejolašvuođa oahpahussii ja gelbbolašvuođa bajideapmái. Ođastus lea vuođđuduvvon servodaga, bargoeallima ja individa gelbbolašvuođa dárbbuide. Dát guoská buot rávisolbmuide, lea vuođđuduvvon viiddis máhtolašvuođa áddejupmái ja das lea guhkesáiggi perspektiiva.

Rávisolbmuidoahpahusas leat máŋga aktøra iešguđetlágan rollaiguin. Stáhtas lea ovddasvástádus rávisolbmuidoahpahusa oppalaš ovddideapmái, ja gielddain fas lea ovddasvástádus plánet ja ovddidit vuođđoskuvlaoahpahusa rávisolbmuid várás gielddain. Fylkkagielddain lea ovddasvástádus plánet ja ovddidit joatkkaoahpahusa rávisolbmuid várás fylkkas. Sámedikki ja sámi joatkkaskuvllaid sadji rávisolbmuidoahpahusas ii leat čilgejuvvon. Sámediggi áigu geahččalit oažžut čilgejuvvot geas lea ovddasvástádus iešguđet surggiin sámi rávisolbmuidoahpahusas ja ahte várrejuvvojit ruđat čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid, earret eará oahpponeavvoovddideapmi ja metodat movt ávkkástallat sámi kultuvrra ja ealáhusaid árbevirolaš máhtolašvuođain omd. giellaoahpahusa oktavuođas. Sámediggi ferte oažžut válddi ja resurssaid vai sáhttá váldit badjelasas ovddasvástádusa sámiid rávisolbmuidoahpahusa oppalaš ovddideapmái ovttasráđiid guovddáš eiseválddiiguin, vuosttažettiin Oahpahus- ja dutkandepartemeanttain ja Rávisolbmuidoahpahusinstituhtain. Sámediggi aiddostahttá maiddái ahte A-etáhta lea deaŧalaš arena rávisolbmuidoahpahusas sin kursafálaldagaid bokte, ee. sámegieloahpahusas.

Lassánan sámi kulturdiđolašvuođa oktavuođas vásihit ahte vánhemat, geat ieža leat massán sámegielaset, sávvet ahte sin mánát galget oažžut oasi das skuvllas/mánáidgárddis. Dán oktavuođas vásihit ahte vánhemat ieža maid jearahit fálaldagaid sámegielaoahpaheami birra, nu ahte ruovttut maid sáhtáše leat mielde doarjume máná gielalaš ovdáneami. Dát berre váldojuvvot hui duođas. Danne ferte jođáneamos lágiid mielde ráhkadit plána, ja sihkkarastit resurssaid dán dehálaš bargui. Sámediggi áigu oktavuođas eiseválddiiguin ovdandoallat dán oktan bajimus prioriterejuvvon suorgin.

Lea jáhkehahtti ahte sámegiela oahpahusfálaldat vánhemiidda lea okta dain doaimmain mii viiddida sámegiela geavaheddjiid logu. Sámediggi áigu dán oktavuođas čujuhit dan árvui man Ráđđehus St.dieđ. nr. 55, 2000–2001 bidjá doarjut sámegiela ovdáneami, gos signaliserejuvvo ahte berre vuoruhit sihke lohkan- ja čállinoahpahusa ollesolbmuide, geat juo máhttet sámegiela, ja sii geat eai hálddaš giela galget sáhttit háhkat alcceseaset dárbbašlaš vuođđodieđuid.

2.2.5.4 Joatkkaoahpahus

Maiddái joatkkaskuvllain lea sámi oahppiin individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas, muhto Sámediggi lea vásihan ahte erenoamážit olggobealde sámegiela hálddašanguovllu dát ii álohii doahttaluvvo ja sivat dasa leat juo namuhuvvon kapihttalis bajábealde vuođđoskuvlla birra.

Sámediggi lea ožžon maŋŋábargun 94-ođastusa (R-94) evaluerema oktavuođas bargat sámi joatkkaohpahusa vuođđoprinsihpalaš beliiguin. Sámi joatkkaoahpahusas váilu sámi oahppoplána, vuođđoskuvla gal lea ožžon sámi oahppoplána 10-jagi vuođđoskuvlii (O97S), muhto lea maiddái dárbu sihkkarastit sámi sisdoalu našuvnnalaš oahppoplánaide nugo vuođđoskuvlla našuvnnalaš oahppoplánain lea dahkkojuvvon. Ferte maiddái árvvoštallat oažžut eanet sámegiela oahpahusgiellan joatkkaoahpahusas dáláš ektui.

Boazodoallu oahppofágan lea álgodásis. Vuosttas fidnooahppit ožžot oahpposajiid giđđat 2002. Sámediggi lea ráhkadan oahppoplána dán oahppofága várás ja ferte gávnnahit vugiid movt árvvoštallat fidnooahppiid boazodoalus.

2.2.5.5 Erenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođa ovddideapmi

Maŋimuš jagiid lea erenoamášpedagogalaš fálaldat rievdaduvvon sakka našuvnnalaš dásis.

Ferte nannoseappot deattuhit máhtolašvuođa ja gelbbolašvuođa sierraoahpahusa sisdoalu ja organiserema ektui skuvllas. Dán dilis ferte geavahit ollu návccaid erenoamášpedagogalaš suorggis sámi mánáid, nuoraid ja rávisolbmuid várás. Mihttomearrin lea hukset sámi gelbbolašvuođa, mii heive sámi ja sámegielat geavaheaddjiide. Dán oktavuođas lea Sámediggi ráhkadan plána mo loktet erenoamášpedagogalaš gelbbolašvuođa, mas áigu áŋgiruššat deavdda- ja joatkkaoahpu, ovddidanprošeavttaid skuvlla várás ja oahppostipeanddaid. Plána čađaheapmái lea eaktun ahte rámmaeavttut dávistit dárbbuid.

2.2.5.6 IKT sámi oahpahusas

Dábálaš oahpponeavvuid oktavuođas ii leat ollu gal dahkkojuvvon ovddidit digitála oahpponeavvuid. Digitála oahpponeavvuid ovddideami lea heađuštan ja maŋŋonahttán dat go váilu ollislaš čoavddus sámi foanttaid geavaheamis. Ođđa ja eanet ollislaš čoavddus sámi foanttaid geavaheamis rahpá ođđa vejolašvuođaid sámi digitála oahpponeavvuid ovddideapmái. Ovddasvástádus maid ii leat čielgasit definerejuvvon, sámi oassi ii leat leamaš mielde guhkesáiggi našuvnnalaš plánain, eaige leat leamaš várrejuvvon sierra resurssat sámi IKT-doaibmabijuide. Dát lea dagahan dan ahte sámi skuvla ii leat sáhttán searvat IKT áŋgiruššamiidda dalle go dáža skuvla daiguin lea bargan, juste dan dihte go leat sierralágan čovdosat sámi foanttaid geavaheapmái. Ná leage sámi skuvla bázahallan, iige das leat oahpaheaddjigelbbolašvuohta IKT ja mášenpárkka/prográmma oktavuođas.

Boahtteáiggis lea riekta áŋgiruššat sámi digitála oahpponeavvuid ovddideami heivehemiin našuvnnalaš prošeavttaide, sihkkarastit sámi sisdoalu, ii dušše O97 ektui, muhto maiddái O97S ektui, ja dasto buoredit skuvllaid infrastuktuvrra.

2.2.5.7 Oahpponeavvoovddideapmi

Oahpahuslága vuođul lea individuála vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas. Dát lea dagahan dan ahte oahppiid lohku, geat váldet sámegiela nubbingiellan dahje sámi kultuvrra ja giela fágan, lea badjánan miehtá riikka. Dán oktavuođas lea dárbu sihke árbevirolaš oahpponeavvuide, muhto maiddái iešguđetlágan gáiddusoahpahusvugiide, go juo oahpaheaddjidilli eanaš báikkiin, gos oahppit háliidit válljet sámegiela, lea hirbmat váttis.

Erenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid ovddideapmi ja buvttadeapmi sámi geavaheaddjiid váste lea guovddážis boahtte áigodagas. Dás jurddašit sihke dábálaš erenoamášpedagogalaš oahpponeavvuid oahppiide geain leat erenoamáš dárbbut, muhto erenoamážit daid oahppiid várás, geain leat máŋggalágan váttisvuođat. Máŋggafukšunealla oahpponeavvuin sáhttet leat máŋga iešguđetlágan oasi ja heiveheami jietna-, govva- ja teakstahámis, eaige dat vealtameahttumit dárbbaš doaibmat oktan buvttan.

Gelbbolašvuođaođastus, mas deattuhuvvo eanet rávisolbmuid maŋŋá- ja joatkkaoahpahus, gáibida hui ollu barggu oahpponeavvuid heiveheami ektui dien ahkásaččaide. Dál eai gávdno ollus ávdnasat mat livčče rehkenastojuvvon sápmelaš rávisolbmuide, ja daid oahpponeavvuid mat gávdnojit, ferte divodit ja láhčit vai daid sáhttá geavahit maiddái rávisolbmuidoahpahusas, ja vai ođđaset giellaoahpahusvugiid sáhtášii geavahit.

Livččii maiddái dárbu árvvoštallat rievdadit váldominstara dan ektui ahte makkár oahpponeavvuid galggašii ovddidit fágasuorggis. Dán rádjai leat áŋgiruššan ovddidit viiddis oahppigirjji, váldodoaibmabidjun oažžut oahppoávdnasiid. Lea čájehan ahte dát lea lossa ja áddjás proseassa ja manná viehka guhkes áigi dan rájes go ovddidanbargu álggahuvvo dassážii go oahppogirji lea gárvvis. Rievdadusa geažil ahte eanet ráhkadišgoahtit fáddágirjjiid sáhtášii leat vejolaš eanet bálddalaga buvttadit oahpponeavvuid davvi-, julev- ja máttasámegillii ja johtileappot oažžut áigeguovdilis oahppoávdnasiid fágas.

Raporta Sámi girjebuvttadeami evalueren lea čujuhan buvttadeami čielga beaktilvuođaváttisvuođaid, vuosttažettiin oahpponeavvobuvttadeami oktavuođas. Buktagiid lohku ja buvttadanáigi ii leat dohkálaš. Mihttomeriid juksan lea dušše 42 % daid mihttomeriid ektui, mat ledje biddjon Sámi oahpponeavvobuvttadeami strategiijaplánas áigodahkii 1996–2000. Sámedikki mielas ferte čađahit doaibmabijuid, mat beavttálmahttet buvttadeami ja buoridit čálliid ja oahpponeavvuid bestema. ášši meannuduvvo 2002:s.

2.2.5.8 Alit oahpahus ja dutkan

Sámediggi lea máŋgii čujuhan makkár hástalusat ja dárbbut sámi servodagas leat sámi alit oahpu ja dutkama oktavuođas. Dan oktavuođas lea Sámediggi dovddahan dárbbu garrasit áŋgiruššat oahphusa, dutkama ja ovddidanbarggu, ee. 10-jagi gelbbolašvuođa rekruteren-, kvalifiseren- ja ovddidanprográmma dutkama várás sámi servodagas. Ovddidanprográmma vuođđun ja rámman ferte leat áŋgiruššan dakkár surggiin go sámegiella ja giellaovddideapmi, nana, ceavzilis luonddu- ja resursahálddašeapmi ja sámi oahpahus ja áddejupmi. Giellagáhtten- ja giellaovddidanbarggus lea Sámedikki mielas hui deaŧalaš ahte sámegiella geavahuvvo maiddái dutkangiellan. Sámedikki mielas berre maiddái ásahit sierra sámi fágaorgána, mii bidjá eavttuid sámi alit ohppui ja dutkamii. Dán orgána sáhttá ovddidit Sámi Parlamentáralaš Ráđi olis nu ahte dat de oažžu bajimuš ovddasvástádusa sámi oahpahus- ja dutkanpolitihkas Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas.

Odne leat uhccán sámi studeanttat, mat álget alit ohppui. Ferte buorebut váldit vuhtii ja čalmmustahttit eamiálbmogiid- ja unnitlohkojoavkkuid dili oahpahusvuogádagas vai njulge dáid bonjuvuođaid. Ii dat dušše buoridivččii áddejumi sámi kultuvrii ja servodahkii, muhto dat maid buoridivččii unnitlohkonuoraid gullevašvuođa alit ohppui. Omd. buorit stipeandaortnegat, doarvái studeantaásodagat ja mánáidgárdesajit ja buorebut dili láhččen, daid studeanttaide, geain leat sierra dárbbut, veahkehivčče dakkár joavkkuid searvat alit ohppui, main dál leat uhccán ovddasteaddjit doppe. Dárbbašuvvo maiddái diehtojuohkinplána sámi studeanttaid várás ja plána, mo daid rekruteret erenoamážit sámi oahpaheaddjiohppui ja erenoamážit eará Davviriikkain ja Ruoššas.

Buot iehčanas ođđaáigásaš kulturhálddašeami ja viidásetovddideami guovddážis lea oahpahusvuogádat, man vuođđun lea mánáidgárdi ja vuođđoskuvla ja bajimus dássin fas allaskuvla ja universitehta. Sámi allaskuvla ásahuvvui dan vuođul, ahte sámit dohkkehuvvojedje Norgga eamiálbmogin, mas lea ovddasvástádus iežas kultuvrra hálddašeamis ja joatkimis. Danne leage Sámi allaskuvllas stuorra ovddasvástádus váikkuhit dakkár gelbbolašvuođa kvalifiserema ja ovddideami, man vuođđun leat sámi árbevierut, máhtolašvuohta ja áddejupmi. Dál lea stuorra gelbbolašvuođadárbu eanaš fágasurggiin, ja erenoamážit ferte nannet sámi dutkama. Eaktun lea ahte Sámi allaskuvlla rámmaeavttut dávistit doaimma bargguid ja daid vuordámušaid, mat sámi servodagas leat doibmii. Dán vuođul lea dárbu bajidit Sámi allaskuvlla dieđalaš allaskuvlan, mas leat dat fágalaš ja ekonomalaš resurssat, mat dárbbašuvvojit go doaibma galgá sáhttit fállat buori oahppanbirrasa buriid pedagogalaš ja dieđalaš doaimmaiguin. Buorre ja dynámalaš oahppanbiras sorjá maiddái fysalaš birrasiin. Dálá visttit, heaittihuvvon militeara orohat, ii doaimma ođđaáigásaš ja boahtteáigái heivehuvvon sámi dieđalaš allaskuvlla vistin. Danne leage illudahtti ahte eiseválddit leat plánegoahtán ođđa vistti, muhto Sámediggi lea dattetge sakka fuolastuvvan go Oahpahusdepartemeanta lea garrasit geahpedan allaskuvlla dieđihuvvon areáladárbbu. Visttit galget sáhttit addit sámi dieđalaš allaskuvlii optimála bargoeavttuid. Dat guoská sihke visttiid lohkui ja sturrodagaide. Seammás galgá arkitektuvra dahkat sámi huksenvieruid oainnusin ja vuolggahit buori oahppanbirrasa. Nappo fertege ođđa allskuvlavisti leat heivehuvvon dan pedagogalaš ja fágalaš jurddašeapmái, maid allaskuvla lea huksemin.