Sámedikke doaimma birra 2001

4.5 Oahpahus

Leamaš sáhka jo jagi 1990 álgobeali rájis stáhtadoarjagis mii addo gielddaide ja filkkagielddaide. Jagis 1999 divvojuvvui ovddeš vuohki, mii juolludii diehto fáktora mielde juohke gielddas per oahppi, nu ahte dál fas doarjjasturrodat árvaluvvo dan vuođul man galle duođalaš joavkodiimmu gártet sámegillii dahje sámegielat. Gielddat eai leat duhtavaččat dáinna ođđa juohkinvuogádagain.

Moattit ráporttat let almmustuvvan áššis. áigeguovdileammos dáin leat otne:

• «Sámegielat ja sámegilli oahpahusa árvvošatallan», FINNUT válbmii guovvamánus 2001 ráportta Stáhta oahppoguovddážii Finmárkkus

• «Gielddaid ja filkkagielddaid golut mat čatnasit guovttegielatvuhtii», Gielda- ja guovlodep. 2002

Oahppo- ja dieđadepartemeanta áigu dáid ráporttaid vuođul ođđasit geahčadit doarjjarekenastinvuogi.

4.5.1 Rávis sápmelaččaid vuoigatvuođat vuođđoskuvlla ja joatkkaoahpu hárrái

Oahppo- ja dieđadepartemeanta (ODD/UFD) lea nammadan 4-olbmosaš lávdegotti – 2 ODD/UFD:as, okta Rávisoahpahusinstituhtas ja okta Stáhta oahppoguovddážis Finnmárkkus – geat galget lagabuid geahčadit gažaldagaid mat čatnasit rávissápmelaččad oahpaheapmái go dan buohtasta otná 13-jahkásaš skuvllaáigodaga oahpuhusa sisdollui. Deaddu šaddá biddjot suokkardit rávissámiid vuoigatvuođaid miehta riikka, ja mo addit oahppu sámegillii ja –gielas. Lávdegoddi maiddái galgá árvvostit goluid jos ođasmahttin bidjo fápmui.

Doaibma vurdo válmmaštuvvat čavčá mielde 2002.

4.5.2 Oahppofálaldagat oarjelsámiide

Nugo Sd.d.nr 55 (2001–2002) cealká, oaččui Stáhta oahppoguovddáš Davvi-Trøndelágas 2 láhkiivuođustuvvon oahppobáikki 01.08.02 rájis, mii addo oahpaheaddjiide geat hálidit lasseoahpahusa oarjelsámegielas. Son gii čađaha dán fálaldaga lea geatnegahtton bargat skuvllas gos oahpahuvvo oarjelasámegiella. Dát vuogádat lea jo leamaš jođus muhtin jagiid davimus filkkain.

ODD/UFD lea garrasit deattuhan ahte ovdánahttinbargu, dat n.g. Oarjelsámi prošeavttat/prošeakta Oahpahus máttasámegielas ruovttuskuvllain, ferte gokčat oppa oarjelsámi guovllu. Rattát Oarjelsámeprošeavtta álggahemiin Nordlánddas ja Lulli-Trøndelagas lea skuvlaovddideami plánenbargu fievrriduvvon maiddái Rørosa guovlluin. Departemeanta atná dán álgaga hui positiivan.

Jagi 2002 lohapgeahčen lea ODD/UFD sirdán ru 250 000 Oarjelsámeprošektii man Stáhta Oahppoguovddáš Nordlánddas jođiha vai doaimmat vulget johtui Rørosa guovlluin, mat maiddái gokčet oarjelsámi ássanbáikkiid Hedmárkku filkkas.

Rørosa guovllu ovdáneami prošeavtta ruhtadeapmi jagis 2003 geavvá dábálaš juolludeami bokte mii manná oarjelsámeprošektii. Prošeakta loahpahuvvo 31.07.2004 maŋŋá-go Nordlandsforskning lea čađahan árvoštallama.

4.5.3 Vuoigatvuođalaš gažaldat sámi guovlluid olggobealde

Sámemánáid vuoigatvuođat skuvlaásahusaid ektui háldejuvvojit Oahppolágas káp. 6. Lea báikkálaš skuvlaeiseválddiid ovddasvástádus doibmiibidjat álgagiid dáid njuolggadusaid vuođul. Muhtimin lea lemaš soahpameahttunvuohta dáid vuoigatvuođain vánhemiid ja báikkálaš skuvlahálddáhusaid gaskkas. Dákkár diliin guoddaluvvo ášši Stáhta oahppoguovddážii filkkas.

4.5.4 St.dieđáhus nr 34 (2001–2002)

St.dieđáhusa nr 34 (2001–2002) Kválitehta ođasmahttin sámi alitoahpus ja dieđas lea Oahppo- ja Dieđadepartemeanta dál dolvon Stuoradikki gieđahallamii. Dieđáhus lea meroštan oasi hástalusain ja dárbbuin maidda Stuoradiggi lea bidjan deattu kápihttalis 2.2.5.8. Dieđáhus sisdoallá olu álgagiid maid ulbmil lea nannet sámi oahpu ja dutkama. Dáid gaskkas lea e.e. evttohuvvon lasihit bestema sámi dutkamii universitehtain ja allaskuvllain ja Norgga Dieđaráđi bokte. Dasalassin árvaluvvo nanosmahttit Dieđaráđi Sámi dutkanprográmma, ja maiddái gievrudit áššáigulli ovttasbarggu dutkan- ja oahppoásahusaid gaskkas.

Dieđáhus fuopmášuhttá ahte dobbelii go geahččá, dáidá boahtit dárbu válbmešgoahtit čielgaseabbo hámádaga sámi dutkamii, buoremusat nu jos dahkkošii davviriikkalaš rámaid siste. Danne ráđđehus áigu vuolggahit gulaskuddama mo buoremusat oččošii áigái sámi dutkanhámádaga davviriikkalaš lagašovttasbarggu veagal.

St.dieđ.34 deattuha sámi giela nannema ja seailluheami, ja oaidná dán erenoamaš eaktun olbmo iešipmárdussii, identitehtii ja čánasin iežas servodahkii. Maiddái lea dehálaš suodjalit árbevirolaš dieđuid mat jo doložis leat leamaš sámi kultuvrra vuođđun, dálgo ođđa máhttu ovdánahtto ja sirdo boahtti buolvvaide. Dieđáhus geavaha áiggi fágaterminologiija ovdánahttimii ja evttoha ahte Sámi allaskuvla oažžu nášuvnala ovddasvástádusa fuolahit giela nu ahte buorebut ovdána dieđafágalaččat.

Dieđáhus gavnnaha ahte go sápmeláččaid máhttu ja gealbu galgá vuogáiduhttot, de berre ášši árvvoštit ja geahčat moanaid infrastuktuvrra álgagiid bealis oktanaga. Ráđđehus áigu vuolggahit álgo- ja vuođđodáhtaid organiserenbarggu sámi diliin. Ruhtadandárbbu dasa ferte suokkardit lagabuid.

Sámediggi lea sakka deattuhan oahpaheaddji skuvlema kápihttalis 2.5.8, mii erenomážit lea hui vuđolaččat gieđahallon St.dieđáhusas nr. 16 (2001–2002) Kválitehta ođasmahttin oahpaheaddji skuvlemis. Máŋggabealátvuohta – gáibideaddji – čuožžovaš.

4.5.5 Sámi joatkkaskuvllat

Čakčat 2001:s namhii Girko-, Oahpahus- ja dutkandepartemeanta bargolávdegotti mi galggai árvvostallat makkar čatnanvuođahápmi sámi joatkkaskuvllain galgá leat. Bargovuođđin lei maiddai arvvostallat otná dili, eará čatnanvuođahámi čovdosii ja ovttasbargolinjaid dáidda čovddosiidda ja ekonomálaš ja hálddáhusalaš vuihkkuhusaid.

Juovku almmustuhtii ráporta borgemánus 2002:s. Čuovvuvaš čatnanvuođat lea árvvostallojuvvon:

• ain catnon Oahpahus- ja dutkandepartementii

• catnon Finnmarkku filkii

• ekonomálaš ja politihkkálaš stivrrejupmi Sámedikki bokte

Bargolávdegoddi evttoha ahte sámi joatkkaskuvllat Kárášjogas ja Guovdageainnus čatnojuvvojit Sámediggái. ášši giehtadallojuvvo dál Oahpahus- ja dutkandepartemeanttas.