Sámepolitihka birra

3.5 Sámi riektadilálašvuođat – viidáset gárgedeapmi

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi, mii nammaduvvui 1980, attii 1997 iežas nuppi oasseárvalusa, NOU 1997: 4 Naturgrunnlaget for samisk kultur (Sámi kultuvrra luondduvuođus). Árvalus siskkilda máŋggalágan vuoigatvuođadilálašvuođaid, Finnmárkku hálddaheami ja areálasuodjaleami, ja evttohusaid riikka olles árbevirolaš sámi guovllu areálasuodjaleami birra. Lávdegoddi lea ovddidan láhkaevttohusaid mat siskkildit dáid fáttáid.

Evttohusas man Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ovddidii, lei deaŧalaš ulbmilin addit Sámediggái, fylkkadiggái ja gielddastivrraide váikkuhanfámu ja mieldeovddasvástádusa Finnmárkku areálageavaheami ja hálddaheami hárrái.

—ielggadus lea leamaš viiddis gulaskuddamis 1997 rájes 1999 rádjai, mas Sámediggi, Finnmárkku fylkkadiggi ja departemeanttat čađahedje iežaset gieđahallama maŋŋil go gulaskuddan lei loahpahuvvon. Gulaskuddanmateriála lea hui viiddis, ja addá deaŧalaš vuđđosa bargui ovddasguvlui. Dat čájeha maiddái ahte guovdilis fáttát ja evttohusat leat riidduvuložat. Sihke áigi man Sámi vuoigatvuođalávdegoddi geavahii ja gulaskuddancealkámušat čájehit ahte dás lea sáhka seagášgažaldagain, mat gáibidit sihke áiggi ja čiekŋudeami vai oažžu vánhurskkis čovdosiid mat sáhttet čohkket govdes guorraseami.

Loahpahuvvon gulaskuddama ja materiála analysa maŋŋil bargá Justiisadepartemeanta čuovvolemiin láhkaevttohusa hámis, ovttasbarggus guoskevaš departemeanttaiguin. Oassin politihkalaš gieđahallamis ovddasguvlui šaddá leat dialoga Sámedikkiin ja Finnmárkku fylkkagielddain mas čielggaduvvo vuođus vejolaš čovdosiidda. Vuos lea árrat dadjat makkár čovdosat šaddet evttohuvvot.

Nuppi oassečielggadusa addimiin lei Sámi vuoigatvuođalávdegoddi deavdán mearkkašahtti osiid mandáhtastis. Báhcán lei almmatge čielggadit vuođu ja luondduburiid geavaheami ja hálddaheami sámi geavahanguovlluin olggobealde Finnmárkku fylkka.

Ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui stáhtaráđis geassemánu 1. 2001 ja das lea áigemearrin suoidnemánu 1. 2005 rádjai ollistit maŋimuš oasi mandáhtas. Muhtun unnit nuppástusat dahkkojuvvojedje mandáhttii vai dahkkojuvvo oinnolažžan riikkagottálaš ja riikkaidgaskasaš gárgedeapmi mii lea leamaš dán duovdagis das rájes go lávdegoddi vuosttas geardde vuođđuduvvui 1980.

Lávdegotti čoakkádusas lea deattuhuvvon ahte guoskevaš beroštusat galget leat ovddastuvvon ja ahte lávdegottis galgá leat gokčavaš gelbbolašvuohta gažaldagain maid galgá čielggadit. Maiddái lea deattuhuvvon váfistit buori sohkabealálaš ja geográfalaš ovddastusa. Vai váfistuvvo ahte lávdegoddi sáhttá bargat bevttolaččat, de deattuhuvvo velá ahte lávdegoddi ii galgga šaddat menddo stuorisin.

Justiisadepartemeanttas lea leamaš buorre ja mávssolaš dialoga Sámedikkiin, sihke mandáhta hábmema ja lávdegotti čoakkádusa birra.