Sámepolitihka birra

10.5 Joatkkaoahpahus

10.5.1 Gielladoaibmabijut joatkkaoahpahusas

Addojuvvo doarjja sámegiela liigegiellaoahpaheapmái sámi ohppiide ja bargoohppiide joatkkaoahpahusas. Doarjja addojuvvo sámi ohppiide/bargoohppiide geat ožžot oahpahusa sámegielas eará skuvllain go sámi joatkkaskuvllain.

10.5.2 Joatkkaoahpahusa sisdoalu birra

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea dohkkehan boazodoalu ođđa oahpahallanfágan. Sámediggi, departemeanta ja bargoeallima áššeoasálaččat leat dál bargamin ovdabargguin dán mearrádusa fápmuibidjama nammii.

Sierra oahpahusráđđi lea ceggejuvvon duodjefágii. Ráđđi lea ráđđeaddi orgána iežas fágalaš doaibmasuorggi siskkabealde Girko-, oahppo- ja dutkandepartementii.

Jagi 2000 mielde bohte golbma árvvoštallanraportta:

• Sámi joatkkaoahpahus – vuoigatvuođat ja sisdoallu (Sámi Instituhtta)

• Sámi joatkkaoahpahus ođastusa 94 vuolde (NIBR)

• Sámi joatkkaoahpahusa árvvoštallan Ođastusa 94 vuolde oktiigeassu man ráhkadii AGENDA.

Departemeanta lea sádden árvvoštallanraporttaid Oahppanguovddážii viidáset gieđahallamii.

10.5.3 Doarjjabáikedoaimmat

Finnmárkkus

Finnmárkku fylkkagielddalaš joatkkaskuvllain ožžot buot oahppit, geat válljejit dan, sámegiela oahpaheami.

Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Guovdageainnus leat stáhtalaš skuvllat mat addet oahpaheami joatkkadásis.

Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu árvvoštallat doaibmabijuid maiguin nanne dáid skuvllaid boahtteáiggi. Dán barggus ferte fuopmášumi giddet sihke skuvllaid organisatoralaš gullevašvuhtii ja ovttasbargogaskavuođaide. Okta váldojuksanmearri berre leat bisuhit ja gárgedit skuvllaid fágalaš gelbbolašvuođa ja váfistit dohkálaš veahkkevárreávkkástallama áiggi vuollái.

Olggobealde Finnmárkku

Gáiddusoahpahusa áimmahuššama dihtii julevsámi guovllus lea Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta maŋimuš jagiid mearkkašahtti láhkai nannen vuođđudusa Árrana ja Moskke vuođđoskuvlla Divtasvuona suohkanis. Háhkun lea nannet julevsámi giela ja kultuvrra gáiddusoahpoahpahusa pedagogalaš gárgedanbarggu. Vuođđoskuvllas Divtasvuonas leat ovdamearkka dihtii dál álggahuvvon luohkát main lea oahpaheapmi sámegillii ja sámegielas, Oahpahuslága § 6–2, nuppi lađđasa, mielde.

Romssas galgá Ráissá joatkkaskuvla fuolahit gáiddusoahpahusa sámegielas skuvlajagi 2001/2002 rájes. Nordlánddas leat guokte skuvlla main lea ovddasvástádus sámi joatkkaoahpahusas. Hábmera joatkkaskuvllas lea ovddasvástádus julevsámegielas ja Musarre joatkkaskuvllas lea ovddasvástádus oarjelsámegiela fálaldagas. Grong joatkkaskuvla buohtalastá buot Davvi-Trøndelága joatkkaskuvllaid sámi oahpaheami. Mátta-Trøndelágas lea Plassje ja Oppdal joatkkaskuvllain oahpaheapmi sámegielas.

Joavku mas leat báikkálaš olbmot lea 2001 čuvgen Girko-, oahppo- ja dutkandepartementii ahte sii áigot veahkehit plánain buoridit joatkkaoahpaheami fálaldaga julevsámi nuoraide. Departemeanta atná positiivvalažžan dán álgaga mii sáhttá addit mávssolaš lasáhusa namahuvvon raporttaide sámi joatkkaoahpaheami birra, vrd. kap. 10.6.2.