4.5 Boazolohku ja guohtunresurssat
Muhtun guovlluin lea boazolohku áiggiid mielde
rievddadan oalle sakka. Rievddadallamiid sivvan leat sihke luonddu
dilálašvuođat ja
muhtun muddui maiddái servodatdilálašvuođat.
Jagiid go leat buorit dálkkádagat,
de lávejit muhtun guovlluid boazodoallit cegget
ealuid vai buorebut birgejit massimiid vuostá boahtteáiggi
garra ja goavvi dálvviid. Dat lea dagahan ahte maiddái
lunddolaš massimat leat lassánan
goavvedálvviid, ja nu lea boazolohku rievddadan
sakka. Eará guovlluin lea boazolohku dássedit
leamaš unni, mii lea okta deaŧalaš
sivvan dasa go guovlluid gaskka leat nu stuora erohusat. Lunddolaš
erohusat guohtundilálašvuođaid hárrái
dahket maiddái erohusaid iešguđet
boazodoalloguovlluid boazologu ja buvttadeami gaskka.
Finnmárkkus lassánii boazolohku
1970 gaskkamutto rájes 1989 rádjái,
goas dieđihuvvon boazolohku lei buot alimus dásis,
200.000 bohcco giđđaealus. Doaibmajagi 2000/2001
rádjái unnui dát lohku
goasii beliin (sullii 109.000 rádjái).
Doaibmajagi 2000/2001 lea Finnmárkkus fas
lassánan boazolohku (sullii 168.000 njukčamánu
31. beaivvi 2005). Mihttomearrin lea doalahit boazologu dássedin,
guhkes áiggi ekologalaš dásis,
sihkkarastin dihte buori heiveheami resursavuđđui,
ja produktiiva ealuid mat sáhttet addit vuorddehahtti
ekonomalaš bohtosa.
Buohtalaga boazologu lassánemiin 1970- ja 1980-logus,
muhto maiddái 1990 mielde, duođaštuvvui
ahte Finnmárkkus hedjonedje jeageleatnamat, ja erenoamážit giđđa-
ja čakčaguohtumiin. Lea dábálaš áddejupmi
ahte jeagil lea hearki duolbmumiid ja garra guohtuma vuostá,
ja lea njoahci šaddat. Gaskaboddosaš
bohtosat maŋemus iskkademiin Finnmárkkuduoddaris čájehit
ahte guovlluin gos guođohuvvo ollu leat jeageleatnamat
ain heajut, muhto guovlluin gos ii leat nu ollu boazu, lea jeagelšaddu
buorránan. Doppe lea jeagil šaddagoahtán
bures danne go leat leamaš njuoska geasit, mii lea
hui buorre jeagelšaddui.
