Boazodoallolága birra

5.1 Álggahus

Boazodoalu rievttálaš rámmaid hárrái lea geassemánu 9. beaivvi 1978 boazodoalloláhka guovddáš láhka. Dasa lassin lea dađi mielde gártan ollu riektegeavat, erenoamážit boazodoalu areálavuoigatvuođaid birra ja buhtadusrievttálaš suodjalusa hárrái.

Vuollelis čilget movt lea gustovaš boazodoalloriekti, ovdal go das maŋŋelis buktit mearkkašumiid lága iešguđet mearrádusaide. Departemeanta lea ollisvuođa dihte maiddái ovdandivvon olles 1978-lága. Dat oasit lágas mat eai lean lávdegotti mandáhta siskkobealde, leat namuhan dušše oanehaččat. Loahpas lea čoahkkáigeassu dárbbašlaš láhkarievdadeami hárrái. Čujuhit muđui lávdegotti čielggadeami 6. ja 7. kapihttaliidda.

5.2 Boazodoalu riektevuođđu

Erenoamáš ja árbevirolaš sámi ealáhussan ja kulturvuohkin lea boazodoallu huksejuvvon dábiid ja geavaheami ala dološ áiggi rájes, ja das lea erenoamáš riektesuodjalus, gč. Vuođđolága § 110 a ja álbmotrievtti njuolggadusaid álgoálbmogiid ja unnitloguid birra.

Boazodoallu dárbbaša ollu areálaid ja iešguđetlágán áigodatguohtumiid. Deaddu boazodoalu areálaide lea lassánan olbmuid buresbirgejumi ja dábálaš servodatovdáneami geažil. Dan dihte lea maŋemus jagiid lassánan beroštupmi boazodoalu areálageavaheami rievttálaš vuođu hárrái, ja lea leamaš dárbbašlaš čielggadit sámi boazodoalu rievttálaš dili ja gáhttema eará beroštumiid ektui.

Boazodoalu riektevuođuin areála geavaheami bokte oaivvilduvvo ieš dat vuođđu man ala riekti lea huksejuvvon, ii ge dárkileappot rievtti sisdoallu ja viidodat.

Váldogažaldat lea leamaš lea go riekti dušše áigges áigái gustovaš boazodoallolága olis, vai lea go boazodoalus iešheanalis vuođđu beroškeahttá lágas.

Áddejupmi boazodoalu areálageavaheami rievttálaš vuođu hárrái lea ovdánan, earret eará riektegeavada geažil iešguđet surggiin. Odne lea dohkkehuvvon Norgga rievttis ahte boazodoalus lea iešheanalis riektevuođđu, beroškeahttá lágas, dan geavaheami vuođul mii lea leamaš doloža rájes dain guovlluin gos boazodoallu lea doaimmahuvvon. Láhka ii ásat boazodoallorievtti, muhto čilge dárkileappot mii dán rievtti sisdoallu lea, ja regulere ja stivre boazodoalu. Alimusrievtti plenumduomus nugohčoduvvon Selbu-áššis, Rt. 2001, s. 769, nannii Alimusriekti ahte boazodoalloriekti lea iešheanalis riekti man vuođđu lea geavaheapmi dološ áiggi rájes. Dás ii leat sáhka dušše dohkkehuvvon geavaheami birra. Muđui čujuhit dárkilet mearkkašumiide dán guovddáš riektemearrádusa birra St.dieđ. nr. 33 (2001 – 2002).

Riektegeavada bokte lea maiddái nannejuvvon ahte boazosápmelaččaid rivttiin lea bággolotnunsuodjalus. Dat mearkkaša ahte vuoigatvuođaid luobaheapmi eará beroštumiide addá vuođu oažžut buhtadusa dábálaš bággolotnunprinsihpaid mielde, gč. Vuođđolága § 105.

Jagis 1999 mearriduvvui olmmošvuoigatvuođaid dili nannen Norgga rievtti olis (olmmošvuoigatvuođaláhka). Dát mielddisbuktá earret eará ahte soahpamuš siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra galgá gustot Norgga láhkan ja manná ovdalii jus eará šattaš vuostálaga dainna. Boazodollui lea erenoamážit artihkal 27 mearkkašahttin dan dihte go dat guoskkaha sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu suodjaleami, dás maiddái sámi boazodoalu suodjaleami. Dát artihkal, ovttas ILO-soahpamuša mearrádusaiguin, lea mielde ráddjeme makkár sisabahkkemiid ja doaimmaid sáhttá čađahit boazodoalu guovdu.

Árbevirolaččat lea boazodoallu adnon oktasaš, kollektiiva, vuoigatvuohtan. Dát mielddisbuktá ahte boazosámit dat guddet vuoigatvuođa, geahča boazodoallolága § 3, ja geain lea vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu dain eatnamiin gos doloža rájes lea leamaš boazodoallu. Dás lea sáhka boazosámiin čearddalaš joavkun, ii ge ovttaskas olbmuid dahje unnit joavkkuid birra mat gullet dán oktasašvuhtii. Juohkehažžii gullá oassi dán oktasaš vuoigatvuođas, eai ge sis leat eksklusiiva vuoigatvuođat mat leat sierra suodjaluvvon siskkáldasat.

Maŋemus áiggiid lea dađistaga eanet čuoččuhuvvon ahte dien vuolggasaji ferte čilget. Okta hástalus dákko sáhttá earret eará leat ahte rievdada go eiseválddiid vejolaš reguleren siskkáldas guohtungeavaheami. Sáhttet go eiseválddit friddja reguleret, vai sáhttá go siiddaid dahje joavkkuid geavaheapmi leat nu sajáiduvvan ahte dihto guovlluin lea ásahuvvon dakkár vuoigatvuohta ahte dain lea bággolotnunsuodjalus eará boazodoallorivttiid ektui? Dákkár gažaldagat eai leat dán rádjái čovdojuvvon riektegeavada bokte. Datte eaktudii Alimusriekti ahte okta doaibmajoavku guoskevaš orohagas ii ihcalis sáhte atnui váldit guovlluid maid orohaga eará doaibmajoavkkut leat árbevirolaččat guođohan, geahča Rt. 2000 s. 1578, ja ahte guoskevaš sisabahkken ferte buhtadusrievttálaš oktavuođas árvvoštallojuvvot guoskevaš doaibmajoavkku areála ektui, ii ge olles orohaga. Áššečuolbma lea dárkileappot mearkkašuvvon 7. kapihttalis. Departemeanta dadjá eanet dán birra oppalaš mearkkašumiin 8. kapihttalis.

5.3 1978 boazodoalloláhka

Geassemánu 9. beaivvi 1978 nr. 49 boazodoalloláhka bođii 1933 boazodoallolága sadjái. Jagis 1996 rievdaduvvui dat oalle ollu, Finnmárkku guohtundilálašvuođaid geažil, ja lulli-guovlluid vuoigatvuođadiliid ja sámepolitihkalaš ovdáneami geažil, man olis Sámediggi oaččui eanet válddi ovddasteami bokte stivrenorgánain. Čujuhit Od.prp. nr. 28 (1994 – 95).

§ 1 mielde lea dálá lága ulbmil lágidit dilálašvuođaid ekologalaš guoddevaš guohtunváriid geavaheapmái buorrin boazodollui alccesis ja servodahkii muđui. Boazodoalu ovdáneami ja doaimmaheami ulbmil lea addit oadjebas ekonomalaš ja sosiála dili sidjiide geain lea boazodoallu fidnun, seammás go sin vuoigatvuođat galget sihkkarastojuvvot. Boazodoallu galgá bisuhuvvot sámi kultuvrra deaŧalaš vuođđun Vuođđolága § 110 a ja álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja unnitloguid birra. Dáid ulbmiliid mielde galgá láhka bidjat meriid boazodolliid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid hárrái ja reguleret dilálašvuođaid eará ealáhusaid ja servodatberoštumiid ektui. Dan muddui go vejolaš, de galgá láhka reguleret boazodolliid siskkáldas áššiid, ja ásahit vuođu ulbmillaš organiseremii ja hálddašeapmái.

§ 2 addá vuođu juohkit eatnamiid boazodoalloguovlun ja orohahkan, ja mearridit boazologu, deaddomeriid ja eará rámmaeavttuid.

Geográfalaš juogu hárrái daddjo 2. § vuosttaš lađđasa goalmmát cealkagis ahte meahcceeatnamat mat gullet guohtuneatnamiidda adnojit lobálaš boazodoalloeanamin jus eará ii čuvoš erenoamáš riektedilálašvuođain. Selbu-duomus, Rt. 2001 s. 769, lea nannejuvvon ahte go árvvoštallá leat go geavaheami olis ásahuvvon vuoigatvuođat, de galgá erenoamáš deattu bidjat daidda beliide mat leat sámi doaimmaid geavaheami dovdomearkkat.

Boazodoallolága §§ 3 ja 4 nannejit geain lea vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu.

Guovddáš mearrádus lea boazodoallolága § 3 vuosttaš lađđasa vuosttaš cealkka, mii mearrida ahte dušše sámi sogat olbmot geat ásset Norggas, ožžot doaimmahit boazodoalu boazodoalloguovllus. Gáibádus ahte galgá ássat Norggas, lea geavatlaš ákkaid geažil, vuhtii válddidettiin lága eará eavttuid ovddasvástádusa ja doallogeatnegasvuođa birra. Juogo láhka dahje dan ovdabarggut addet makkárge dárkilet čujuhusa dasa mii oaivvilduvvo sámi sogalašvuođain. Gažaldat lea liikká hui hárve áigeguovdil, go leat nuppi lađđasa eavttut mat geavatlaččat ráddjejit dien. Nuppi cealkaga mielde lea mearkka dahje doalloovttadaga eaiggáduššama eaktu ahte lága fápmuiboahtimis lea alddis dahje váhnemis dahje váhnenváhnemis leamaš boazodoallu váldoealáhussan. Muđui addá náittosdilli vuoigatvuođa doaimmahit boazodoalu ovttas náittosguimmiin. Dát vuoigatvuohta lea dábálaččat dušše nu guhká go náittosdilli bistá. Dan vuođul sáhttá lohkat ahte boazodoallovuoigatvuohta lea baozodoallobearrašiid sierravuoigatvuohta. Lea sierra deattuhuvvon ahte adopšuvdna lea dán oktavuođas seammadássásaš.

Ovdal go beassá álgit iešheanalaš ealáhusdoallin boazodollui, de ferte 4. § vuosttaš lađđasa olis oažžut guovllustivrras doaibmalobi doalloovttadaga registrerema bokte. Diekkár lobi datte ii dárbbaš jus doallu ollislaččat manná dihto mearriduvvon olbmui. Dát, mii geavatlaččat lea vuogas ja deaŧalaš mearrádus, guoská náittosguoibmái dahje eaiggáda dahje su náittosguoimmi fuolkái njuolga bajás- dahje vulosmanni linjás dahje vuosttaš siidolinjás gitta oappá dahje vielja mánáide, jus son fal deavdá 3. § eavttuid.

Doalloovttadagain oaivvilduvvo nuppi lađđasa mielde eallu man okta ovddasvástideaddji jođiheaddji eaiggáduššá ja jođiha dahje náittosguimmežagat ovttas eaiggáduššaba ja jođiheaba, go goappašagat eaiggáduššaba iežaska mearka bohccuid ealus.

Ovddasvástideaddji jođiheaddji(id) eaktu lea dárbbašlaš vai ii šatta eahpádus das geas lea ovddasvástádus lága iešguđet gáibádusaid ektui. Dalle go náittosguimmežagat ovttas eaiggáduššaba ja doaimmaheaba boazodoalu, de leaba goappašagat solidáralaččat ovddasvástideaddjit buot bohccuid hárrái mat gullet doalloovttadahkii. Jus goappaš náittosguimmežagain lea doalloovttadat ovdal go náitaleaba, de sáhttiba doalahit daid.

Dát bođii láhkii ovttadássásašvuođa deasttaid geažil, ođasmahttimis mii dahkkui 1996:s. Eanandoallo- ja borramušdepartemeanta lei ovdal, Ovttadássásašvuođa-áittardeaddji jearaldaga olis, loahpahan vuogi man mielde lávejedje mearridit ahte nubbi doalloovttadat fertii heaittihuvvot go náitaleaba. Dábálaččat lávii dalle dievdoolmmoš doalahit iežas doalu, ja dat ii lean buorre ovttadássásašvuođa čalmmiiguin. Ovddasvástádusdilálašvuohta lea almmotge nu ahte go doalaheaba goabbat doalu, de leaba liikká solidáralaččat ovddasvástideaddjit.

4. § nuppi lađđasa mielde sáhttá doalloovttadat geahččat maiddái bohccuid mat gullet dihto fulkkiide, nugo dat leat namuhuvvon dás ovdalis. Ii dárbbaš nappo leat alddis doalloovttadat jus áigu bohccuiguin bargat, ja buohkain geat barget boazodoalus § 3 mielde, leat vuoigatvuođat lága olis. Ovtta doalloovttadagas sáhttet nappo leat máŋga iešheanalis ja iešbirgejeaddji sierra boazodoalli. Ovdal 1996 láhkarievdadeami lei ieš láhka hehttehussan dása, go ii lean lohpi doalus atnit bohccuid mat gullet dakkárii gii doaimmahii boazodoalu iešheanalaš ealáhussan. Geavatlaččat lei dilli liikká eará, dan dihte go boazodoalus ledje ollu «suoivvanboazodoallit». Go doaba iešheanalaš ealáhusdoalli ii lean definerejuvvon, ja mearrádus máŋgga dáfus lei eahpečielggas ja dárbbašmeahttun, de váldui dat eret. Sadjái bođii goalmmát lađđasii gáibádus eaiggátproseantta birra. Čujuhit lávdegotti čielggadeami čuoggái 6.2.6.

Lea vealttakeahtes eaktu boazodoalu doaimmaheapmái ahte lea gullevašvuohta doalloovttadahkii. § 16 mielde galget buot bohccot merkejuvvot eaiggáda sisačálihuvvon merkii, ja § 17 njealját lađđasa mielde lea eaktun oažžut sisačálihuvvot, eaiggáduššat dahje atnit boazomearkka ahte boazu gullá dohkkehuvvon doalloovttadahkii, mii lea iežas nammii registrerejuvvon dahje eará olbmui gii lea namuhuvvon § 4 nuppi lađđasis dahje § 3 goalmmát lađđasis. Bohccuid nappo ii sáhte diktit guohtut boazodoalloguovllus jus ii leat diekkár gullevašvuohta doalloovttadahkii.

Boazodoallolága 5. §:s leat mearrádusat boazodoalu birra olggobealde sámi boazodoalloguovlluid, geahča 2. §. Doppe dárbbašit Eanandoallo- ja borramušdepartemeantta sierralobi, ja eaktun lea ahte ohccis lea rievttálaš vuođđu geavahit doarvái stuora ja heivvolaš duovdagiid boazodollui.

§§ 6 ja 7 sisttisdollet mearrádusaid kollegiála stivrenorgánaid boazodoallostivrra ja guovllustivrra nammademiid birra. Sámediggi ja Eanandoallo- ja borramušdepartemeanta nammadit boazodoallostivrra ovttasráđiid, ja guovllustivrraid ges Sámediggi ja fylkkadikkit. Sámedikki nammadanváldi ásahuvvui láhkarievdademiin 1996:s. Nammadeamis galgá deattuhit govttolaš geográfalaš ovddasteami, govda fágalaš duogáža ja servodatdieđu ja nu ovtta meari ovddasteami goappaš sohkabeliin go vejolaš. Miellahtuid gaskkas galget leat beaivválaš bargi boazodoallit guoskevaš boazodoalloguovllus, ja boazodoalu organisašuvnnain galgá leat evttohanváldi. Guovllustivrraid hárrái deattuhii Eanandoallolávdegoddi gieđahallama oktavuođas Stuoradikkis, ahte galggašii eanet deattu bidjat boazodoalu organisašuvnnaid evttohusaide, ja dábálaččat galget boazoeaiggádat leat eanetlogus, geahča Evtt. O. nr. 98 (1976 – 77) ja Evtt. O. nr. 37 (1977 – 78). Stivrenorgánain lea guovddáš ja deaŧalaš sadji, ja dain leat ollu doaimmat lága ja njuolggadusaid olis. Dat leat stáhtalaš hálddašanorgánaid dássásaččat.

§ 8 vuosttaš lađđasa olis galgá leat orohatstivra, man orohaga aktiiva boazodoallit válljejit iežaset gaskkas. Orohatstivrras leat vuosttažettiin priváhtarievttálaš doaimmat, muhto maiddái soames almmolašrievttálaš doaibma. Almmolašrievttálaš doaimmat leat omd. gohččut merket, rátkit ja lohkat § 8 goalmmát lađđasa ja § 22 vuosttaš ja nuppi lađđasiid olis, boazomearkka dárkkistit § 23 nuppi lađđasa olis, ja gohččut vuojehit bohccuid lobálaš guohtumii § 24 nuppi lađđasa mielde. Viidáseappot lea orohatstivrra ovddasvástádus ráhkadit orohatplána ja mearridit resursadivada § 8 a ja § 8 b njealját lađđasa olis.

Orohatstivra lea muhtun oktavuođain proseassuála riektesubjeaktan. Čujuhit erenoamážit § 8 nuppi lađđasii gos daddjo ahte orohatstivra jođiheaddji bokte ovddasta orohaga beroštumiid ja sáhttá dahkat soahpamušaid, áššáskuhttit ja áššáskuhttojuvvot orohaga oktasaš áššiin. Proseassuála sajádat sáhttá maiddái dahkat ahte oktasašvuohta oažžu ávnnaslaš rivttiid dahje geatnegasvuođaid. § 25 mielde vahátbuhtadusa birra, sáhttá vaháguvvan ovddidit gáibádusa njuolga orohahkii, mii dasto šaddá buhtadangeatnegas jus vaháguvvan bealli vuoitá.

Mearrádusat orohatplána birra § 8 a bohte láhkii ođasteami olis 1996:s. Ulbmilin dáid mearrádusaiguin lei oažžut ođđa ja ávkkálaš reaiddu resursastivrejupmái. Orohatplána galgá sisttisdoallat máŋga dihto oasi, ja guovddážis lea orohaga oppalaš strategiija dasa movt ávkkástallat orohaga resurssaid.

§ 8 b sisttisdoallá mearrádusaid orohatplána rihkkuma váikkuhusaid birra. Daddjo ahte buot doalloovttadagat orohagas leat geatnegasat čuovvut mearriduvvon orohatplána, ja jus plána rihkku mearkkašahtti láhkái, de sáhttá gohččojuvvot čađahit bággodoaimmaid.

Jus doalloovttadat lea guohtumii buktán eanet bohccuid go doallu oažžu, de sáhttá orohatstivra gáibidit das resursadivada. Dát lea reaidu mainna stivre orohagaid boazologu, ja lea oassin boazodoalu siskkáldas resursastivrejumis, go ná sáhttá ráŋggáštit dan gii lea oktasašvuođas alcces váldán eanet go sus lea vuoigatvuohta, gč. Od.prp. nr. 28 (1994 – 95).

§ 9 nanne ahte vuoigatvuohta doaimmahit boazodoalu lea geavahanvuoigatvuohta, beroškeahttá das gii lea eananeaiggát, nu guhkás go eará ii leat mearriduvvon erenoamáš riektediliid bokte ja dat sisttisdoallá:

• vuoigatvuođa orrut ja johtalit bohccuiguin, ja vuoigatvuođa johtimii ja johtolagaide

• vuoigatvuođa boazoguohtumiidda

• vuoigatvuođa ásahit boazodollui dárbbašlaš rusttegiid

• vuoigatvuođa boaldámuššii ja muoraide

• vuoigatvuođa bivdit ja guolástit

Dán sisdoallu lea dárkileappot muitaluvvon 10. § rájes 14. § rádjái.

§ 10 sisttisdoallá mearrádusaid orruma, johtaleami ja johtingeainnuid birra. Johtingeainnuid birra daddjo ahte dat eai oaččo giddejuvvot. Departemeanta datte sáhttá miehtat ahte dat rievdaduvvojit jus dasa leat lágalaš ákkat. Dát mearrádus lea áidna areálageavahangielddus boazodoallolágas. Johtingeainnut sáhttet datte guoskkahuvvot ja vejolaččat giddejuvvot jus leat stuorát doaimmat ja go lea bággolotnunvuođđu. Dat sáhttá leat ovdamearkka dihte čázádathuksemiid ja geaidnohuksemiid oktavuođas.

§ 11 sisttisdoallá ahte vuoigatvuohta guohtumii addá lobi diktit bohccuid guohtut váriin ja eará meahcceeatnamiin, maiddái láidumiin: ovdalaš gilvojuvvon eatnamiin ja ovdalaš ládjosajiin jus dat leat sierra, eai ge ássanguovllu dahje gilvojuvvon eatnama lahka, eai ge leat áimmahuššon eai ge anus dikšojuvvon guohtuneanamin. Jus dákkár eanan lea áidojuvvon áiddiin mii doallá bohcco, de doppe ii leat guohtunvuoigatvuohta. Olgonastinlága § 1a definišuvdna das mii rehkenastojuvvo láidumin, lea maiddái čujuheaddji definišuvdnan dás. Dat mii dán dárkkuheami mielde ii leat láidun, muhto meahcci, lea nappo boazoguohtuneanan.

§ 12 sisttisdoallá boazodoalu vuoigatvuođa cegget áiddiid, gárddiid ja rusttegiid. Deaŧaleamos rusttegat leat oahceáiddit, gárddit ja njuovvanrusttegat. Lágas leat dárkilet eavttut diekkár rusttegiid ceggema birra. Galgá vuhtii váldit fysalaš birrasiid, ja rusttegat eai galgga leat mearkkašahtti vahágin dahje unohassan eananeaiggádii dahje eará vuoiggalaš beroštumiide. Dát mearkkaša ahte maiddái galgá vuhtii váldit eará boazodolliid ja almmolašvuođa.

Áiddiid ja rusttegiid mat galget orrut guhkit go ovtta bargobotta jagis, galgá nuppi lađđasa mielde departemeanta dohkkehit. Stuorát rusttegiid hárrái ferte dasa lassin vihkkedallat ollislaš biraslaš váikkuhusaid boazodoallofágalaš darbbu ektui ásahit dakkár rusttega. Jus eananeaiggat ii mieđit, de sáhttá lohpi liikká addot, muhto galgá máksojuvvot buhtadus vejolaš vahágiid ovddas. Dakkár buhtadus mearriduvvo árvvoštusa bokte. Goalmmát lađđasis addo váldi gaikut lobihis rusttegiid. Jus eavttut leat devdojuvvon, de sáhttet boazodoalloeiseválddit gaikkuhit rusttega. Ii leat dárbbašlaš ohcat nammarievttis lobi, geahča bággočađahanlága § 13 – 14.

Vuoigatvuohta boaldámuššii ja muoraide § 13 mielde lea iežas atnui lobálaš boazodoalu doaimmahettiin. Dát mielddisbuktá ahte riekti lea doppe gos ain áigges áigái lea ealuin, ja maiddái ássanvissui jus dat lea dakkár báikkis ahte duođai doaibmá orrunbáikin boazodoalu oktavuođas.

§ 14 addá mearrádusaid vuoigatvuođa birra bivdit ja guolástit. Maiddái dát vuoigatvuohta gusto doppe gos boazoguohtun doaimmahuvvo lobálaččat. Nappo ii sáhte dán mearrádusa olis guolástit dálveguohtuneatnamiin geasset. Duopmostuolut leat gieđahallan ášši mas dakkár áddejupmi lei gažaldahkan. Almmotge lea adnon vuođđun ahte vuoigatvuohta ii gusto dušše bivdui iežas dárbbu gokčat. Čujuhuvvo muđui čielggadeami čuoggái 7.6.

§ 15 sisttisdoallá mearrádusaid mat dárkileappot regulerejit gaskavuođa boazodoallorievtti ja eananeaiggátrievtti gaskka. Dán mearrádusas daddjo ahte eananeaiggát dahje vuoigatvuođalaš geavaheaddji ii galgga opmodaga hálddašit dainna lágiin ahte šaddá mearkkašahtti vahágin dahje hehttehussan boazodollui mii doaimmahuvvo dán lága olis. Vuosttaš cealkka datte ii hehtte eatnama dábálaš geavaheami eanandollui, vuovdedollui dahje eará geavaheami eanandoalloulbmiliidda. Ulbmilin mearrádusain lea vuosttažettiin dahkat čielggasin máid eananeaiggát ja geavaheaddji sáhttá dahkat eatnamiin almmá rihkukeahttá boazodoallorievtti. Ulbmilin lea čielggasmahttit maid friddja sáhttá dahkat, masa dárbbašuvvo lagat čielggadeapmi dahje maid ii sáhte dahkat almmá bággolotnuma haga. Mearrádus vástida servitutt-lága § 2, mii geatnegahttá sihke vuoigatvuođalačča ja eaiggáda feret nu ahte ii govttohemet šatta hehttehussan nuppi beallái. Dat ii leat areálageavaheami almmolašrievttálaš reguleren, muhto gusto eananeaiggáda/geavahanvuoigatvuođalačča ja boazodoalu priváhtarievttálaš dilálašvuođaide.

§§ 16 – 18 sisttisdollet njulggadusaid bohccuid merkema birra.

Bealljemerken lea árbevirolaš vuohki ja merkenmearrádusat sisttisdollet deaŧalaš ortnetnjuolggadusaid.

Buot bohccot galget merkejuvvot. Bohccot galget merkejuvvot eaiggáda sisačálihuvvon merkii ovdal golggotmánu 31. beaivvi seamma jagi go leat šaddan. Jus boazu ii leat merkejuvvon njuolggadusaid mielde ja nu ii sáhte oaidnit gii lea eaiggát, de massá eaiggát eaiggatvuođa ja dat manná oktasašvuhtii.

Buot iešheanalis boazodoallit sáhttet gáibidit sisačálihuvvot ovtta mearkka. Náittosguimmežagat geat doaimmaheaba boazodoalu ovttas, sáhttiba gáibidit mearkka goabbáinai ja mearkka juohke mánnái. Máŋggas geat ovttas doaimmahit boazodoalu boazodoalloguovllus, sáhttet atnit dušše ovtta mearkka, jus guovllustivra dohkkeha ahte sin bohccot rehkenastojuvvojit oktan doalloovttadahkan.

Mearka ii sáhte valdojuvvot atnui ovdal go lea sisačálihuvvon. Juohke boazodoalloguovllus lea mearkalávdegoddi mii gieđahallá mearkaohcamiid, geahča geassemánu 12. beaivvi 1984 mearkanjuolggadusaid.

§ 19 mielde galgá doalloovttadaga eaiggát juohke jagi addit orohatstivrii dieđáhusa boazodoalu birra maŋemus doaibmajagi (cuoŋománu 1. beaivvis njukčamánu 31. beaivái). Orohatstivra galgá guovllustivrii addit dieđáhusa orohaga boazodoalu birra.

§ 20 sisttisdoallá mearrádusaid doallogeatnegasvuođa birra. Dát geatnegasvuohta čuovvu vuoigatvuođas guohtumii, johtimii jna. Sátni doallogeatnegasvuohta bođii boazodoalloláhkii 1996:s ovdalaš doahpagiid guođohangeatnegasvuođa ja bohcco lodjivuođa sadjái, mat ledje gávnnahuvvon unnán heivvolažžan dan ovdáneami hárrái mii boazodoalus lei leamaš. § 20 mearrádusaid ulbmil, nu movt dat leat dál, lea lága bokte vuohkkaseappot ja ávkkálet vugiin čujuhit fágalaš dási. Doallogeatnegasvuohta lea biddjon njuolga doalloovttadahkii ja lea čadnon daidda gáibádusaide mat leat orohatplánii § 8 a mielde.

Bohccot galget leat dohkálaš bearráigeahču vuolde ja galget doalahuvvot lobálaš guohtumiin. Dat mielddisbuktá ahte ovddasvástideaddji jođiheaddji galgá álo diehtit gos eallu lea, ja galgá sáhttit dakkaviđe vuojehit eret jus bohccot mannet lobihis guohtumiidda.

Nuppi lađđasa mielde galgá doalloovttadaga eaiggádis leat boazodoallu fidnun ja váldodoaibman. Náittosguimmežagaide geain lea oktasaš doalloovttadat, guoská dát unnimusat nuppi náittosguoibmái.

Goalmmát lađđasa mielde sáhttá doallogeatnegasvuođa bidjat gitta guovtti jahkái fuolaheaddji háldui.

Njealját lađđasis lea váldi heaittihit doalloovttadaga jus eaiggát suostá iežas doallogeatnegasvuođa dahje jus son earaládje fere dahje doaibmá nu ahte lea mearkkašahtti vahágin boazodollui dahje eará vuoigatvuođalaččaide. Lea iešalddis diehttelas ahte galget leat govttolaš ákkat ovdal go sáhttá mearridit heaittihit nuppi olbmo boazodoalu.

§§ 21, 22 ja 23 sisttisdollet mearrádusaid masttademiid, rátkkašemiid ja čohkkemiid birra. Dáin ovttasdoaibmanjuolggadusain lea mearkkašupmi geavatlaš boazodollui, ja bidjet dárkilet eavttuid iešguđet doaimmaid dieđiheami ja čađaheami birra. Eiseválddit sáhttet dihto dilálašvuođain seahkánit dáidda doaimmaide. Orohatstivrras leat dákko almmolašrievtti vuohkásaš doaimmat, geahča ovdalis.

§ 24 sisttisdoallá iešguđet mearrádusaid lobihemet guohttu bohccuid eretvuojeheami birra. Geatnegasvuohta gullá oktii doallogeatnegasvuođain, muhto lea deaŧalaš deattuhit ahte dát guokte geatnegasvuođa leaba áibbas sierralaga. Ii dárbbaš leat rihkkon doallogeatnegasvuođa vaikko bohccot mannet ge lobihis báikái. Iešguđet dilálašvuođat sáhttet dahkat veadjemeahttumin hettet dan. Muhto go bohccot leat boahtán lobihis guohtumii, de lea geatnegasvuohta sirdit daid eret nu jođánit go lea vejolaš dohkálaš láhkái dan dahkat.

§§ 25, 26 og 27 sisttisdollet mearrádusaid ovddasvástádusa birra váhágiid ovddas maid boazu lea dagahan. § 25 nanne ahte boazoeaiggádis lea objektiivvalaš ovddasvástádus, beroškeahttá sivas. Orohaga boazoeaiggádat leat solidáralaččat ovddasvástideaddjit, okta buohkaid ovddas ja buohkat ovtta ovddas. Dárkilet čujuhusat ovddasvástádusa ložžema ja buhtadusárvvoštusa birra leat mearkkašumiin iešguđet paragráfaide.

§ 28 sisttisdoallá mearrádusaid johtaleami birra guovlluin gos bohccot guhtot. Vuosttaš lađđasis nannejuvvo ahte juohkehaš lea geatnegas geavahit iežas fuolalašvuođain ja várrogasvuođain vai dárbbašmeahttumit ii ráfehuhte dahje gavdnje bohccuid mat leat guohtume, johtime jna. Nuppi lađđasis daddjo ahte guovllustivra sáhttá guoskevaš orohatstivrra ávžžuhusa mielde gieldit vissis lágidemiid mat sáhttet šaddat vahágin boazodollui.

§ 29 sisttisdoallá mearrádusaid ovddasvástádusa birra beatnaga hárrái, ja nanne ahte beanaláhka gusto maiddái dás.

§ 30 vuosttaš lađđasa mielde sáhttá departemeanta láhkaásahusaid bokte reguleret jeagelbordima.

§ 30 nuppi lađđasa mearrádusat bohte láhkii 1996 láhkaođasteami olis. Ulbmilin lei oažžut válddi gieldit boazodoalu man earát go vuoigatvuođalaš boazosámit doaimmahit. Dás addo čielga diehtu das ahte ii sáhte vuordit oažžut lobi omd. áidut viiddis meahcceeatnama boazodoalloguovllu siskkobealde «boazofárpma» áigumušain. Dát mearkkaša ahte eananeaiggádis ii leat boazodoallovuoigatvuohta.

1996-láhkarievdadeami olis viiddiduvvui § 31 bággolotnunmearrádus nu ahte addui oppalaš váldi bággolotnut priváhta eatnamiid stáhtii boazodoalloguovllu siskkobealde. Dát paragráfa lei ovdal mearrádus eatnama luobaheami birra erenoamáš atnui, omd. bohccuid fievrredeapmái dahje rusttegiid ceggemii. Maŋŋel rievdadeami lei dás geavatlaš mearkkašupmi erenoamážit jus lea nággu boazodoallovuoigatvuođa hárrái muhtun guovllus, ja boazodoallu duomu bokte lea vuoittahallan. Mearrádus lea hábmejuvvon dábálaš bággolotnunváldin man olis dábálaš vuogi mielde galgá vihkkedallat ovdamuniid ja heajos beliid ja ferte čielgasit boahtit ovdan ahte bággolotnun lea eanet ávkin go vahágin. Nuppi lađđasis leat mearrádusat áššegoluid birra. Dán mielde sáhttá ášši vuolggaheaddji beassat buhtadeamis vástideaddji áššegoluid jus vástideaddji šiehtadallamiid maŋŋel lea hilgon dahje ii leat vástidan fálaldaga, ja go son árvvošteami vuođul ii oaččo eambbo dan mii lei fállojuvvon.

§ 32 sisttisdoallá mearrádusaid boazodoallofoandda birra. Fondii mannet oktasaš ruđat mat bohtet omd. buhtadusain, geažotbeljiid ja dovdameahttun bohccuid vuovdimis, geahča § 16 goalmmát lađđasa. Foandda ruđat galget ovddidit boazodoalloguovlluid boazodoalu.

§ 33 addá departementii válddi ráhkadit láhkaásahusaid.

§ 34 sisttisdoallá mearrádusaid bággodoaimmaid birra. Guovddáš ja oppalaš váldi čađahit mearrádusaid bákkuin lea § 34 nuppi lađđasis. Dán mearrádusa mielde sáhttá guovllustivra dahje boazodoallostivra mearridit bággočađaheami jus mearkkašahtti láhkái lea rihkkon lobálaš mearrádusa. Bággodoaibma sáhttá leat ahte bohccuiguin dahje ealuin čađahuvvojit dárbbašlaš doaimmat eaiggáda rehkega ala. Bággodoaimmat sáhttet maiddái leat unnidit, heaittihit dahje eará olbmui sirdit doalloovttadaga. § 34 njealját lađđasa mielde lea boazodoalloeiseválddiid bággodoaibmamearrádus bággočađaheami vuođđun, ja sáhttá ollašuhttojuvvot bággočađaheami lága mearrádusaid mielde. Bággodoaimmaid § 34 olis sáhttá nappo čađahit almmá duomu haga, mii muđui lea dárbbašlaš ovdal go oažžu bággočađahit. Geassemánu 26. beaivvi 1992 bággočađahanláhka nr. 86 § 13 – 2 mii gusto eará bággočađaheapmái go ruđa bearramii, nanne vuosttaš lađđasis ahte dilit mat leat bággočađaheami vuođđun erenoamáš láhkamearrádusa olis, sáhttet čađahuvvot lága 13. kapihttala mielde. Boazodoallolága § 34 njealját lađas lea nappo diekkár erenoamáš láhkamearrádus.

§ 35 nanne ahte hálddašanláhka gusto hálddahuslaš ja kollegiála ásahusaide. Orohatstivrra dáfus boahtá ovdan ahte hálddašanláhka gusto nu guhkás go láhkaásahusaid bokte nu lea mearriduvvon. Dakkár láhkaásahus ii leat ráhkaduvvon, muhto liikká gusto hálddašanláhka áššiin main orohatstivra rehkenasto doaimmahit almmolaš válddi.

§ 36 sisttisdoallá mearrádusa sáhkkoheami birra láhkaásahusaid, gohččosiid, gildosiid dahje eará mearrádusaid rihkkuma oktavuođas.

5.4 Dárbu rievdadit lága

Boazodoalloláhkalávdegoddi lea iežas čielggadusas earret eará dadjan (čuoggás 9.1.2. siidu 88/89):

Váldomoaitámuššan otná lága vuostá lea leamaš ahte das lea beare garra «dáčča» oaidnu vuođđun ja ahte dat duođai ii doaimma dohkálaččat boazosámi oktavuođas. Erenoamážit lea doaba doalloovttadat, mii ásahuvvui 1978-lága olis, adnon unohassan guovddáš guovlluin. Boazodoallolága lea nappo dárbbašlaš rievdadit vai bohtet mearrádusat boazodoalu siskkáldas áššiid hárrái mat heivejit buorebut go dálá láhka dahká. Viidáseappot lea dárbu rievdadit soames mearrádusaid ovttadássásašavuođa prinsihpaid dihte. Boazodoallu lea maŋemus logiid jagiid teknihkalaš ja ekonomalaš ovdánemiid geažil eanet ahte eanet šaddan dievdduid ealáhussan. Dát sávakeahtes ovdáneapmi geahččaluvvo dál jorgaluvvot iešguđet doaibmabijuid bokte.

Nugo eará ge almmolaš doaimmat, de ferte boazodoalu almmolaš hálddašeapmi nai duos dás vuđolaččat árvvoštallojuvvot, gávnnahan dihte lea go dat ulbmillaš daid doaimmaid ektui mat galget čađahuvvot ja mearriduvvon politihkalaš mihttomeriid ektui. Dat lei ge maiddái láhkalávdegotti mandáhta duogážin. Nugo 8. kapihttalis boahtá ovdan, de ii leat departemeanta guorahallan lávdegotti árvalusa dán hárrái, ii ge árvvoštallan eará čovdosiid. Dát boahtá earret eará das go Sámediggi lea ráđđádallamiid oktavuođas bivdán ahte gažaldagat sámi iešmearrideami birra ja oktavuohta boazodollui fertejit čielggaduvvot dárkileappot. Departemeantta oaivila mielde berre hálddašangažaldaga dárkileappot geahčadit čielggadeamis Sámedikki oppalaš válddi ja váikkuheami birra.