Láhka sámelága rievdadusaid birra

4.1.5 Áirrasjuohkin

Selle lávdegotti árvalus ja Sámedikki mearrádus

Selle lávdegoddi gávnnaha ahte dálá válgavuogádagas lea stuora eahpegorálašvuohta jienaid ja válljejuvvon áirraslogu gaskkas. Eanemus heivvolaš vuohki movt dán čoavdit lea rievdadit áirraslogu juohke biires ja velá rievdadit válgabiiriid juogu.

Lávdegoddi atná vuođđun ahte leat stuora erohusat das gallis leat čálihuvvon jienastuslohkui ođđa evttohuvvon biiriid gaskkas. Jus galggašii atnit čielga gorálašvuođa meroštallama vuođđun go áirasiid juohká biiriide, de livčče válgabiiret davvin ožžot beare dievasválddálaš sajádaga. Danin lávdegoddi oaivvilda ahte lea govttolaš vissis dievadasain earenoamážiid smávva sámi ássanguovlluid ektui. Lávdegoddi oaivvilda ahte válgaortnet berre láhčit dáid guovlluide govttolaš ovddastusa vaikkovel leatge smávvát, mii mearkkaša ahte dáid guovlluin berre leat vissis badjelmeare ovddastus.

Selle lávdegoddi čujuha dasa ahte dáin smávit sámi ássanguovlluin olggobealde (siskkit) Finnmárkku lea unnit čálihuvvon jienastuslohku go gaskamearri. Selle lávdegoddi lea earenoamážiid deattuhan dan ahte sihkkarastit duohta ovddastusa olles riikas ja earenoamážiid iešguđetge árbevirolaš sámi ássanguovlluin.

Selle lávdegotti árvala ahte berrejit leat unnimusat guokte áirasa juohke dain 7 válgabiiriin, beroškeahttá man unnán leat válgabiire jienastuslogus. Lávdegoddi árvala ahte maŋŋil go dat 14 bistevaš áirasa leat juhkkojuvvon biiriide, de juhkkojuvvojit dat loahppa 25 áirrassaji leaskalohkovugiin, ng. St. Laguë sullásaš vuohki.

Lávdegoddi ja Sámediggi evttohit spiehkastaga áirasiid juohkimis Lulli-Norgga válgabiirii, danin go dat lea olggobealde árbevirolaš sámi ássanguovllu. Spiehkastus mearkkaša ahte Lulli-Norgga válgabiire ii oaččo eanet áirasiid go maid gorálašvuođa mielde livčče ožžon jus 39 áirraslogu juogášii leaskalohkovugiin. Lávdegotti oainnu mielde lea danin dárbun atnit leaskalogo guovtti oasis: Álggos juohkit olles 39 áirraslogu vai gávdnat bajimus áirraslogu Lulli-Norgii, ja dasto loahppa 25 áirasa mat galget juhkkojuvvot biiriide maŋŋil go juohke biirii álggos leat juohkán guokte áirasa guhtiige.

Lávdegoddi čujuha dasa ahte stuorit válgabiiret main guđege biires leat guokte bistevaš áirasa ain dagaha vissis badjelmeare ovddastusa, earret Lulli-Norgga biires, muhto ii nu badjelmeare go odne. Árvaluvvon čoavddus lea buorebut go otná go dagaha buoret vejolašvuođa smávit sámi joavkkuide oažžut ovddasteaddji Sámediggái.

Gulaskuddancealkámušat Lulli-Romssas ja Davvi-Nordlánddas čujuhit dasa ahte dáruiduhttin lea leamašan nu garas sin guovllus ja ahte dan vuođul galggašii oadjut badjelmeare ovddastusa dán guovllus.

Departemeanta árvvoštallan

Departemeanta guorrasa Selle lávdegotti ja Sámedikki ođđa áirrasjuogu evttohussii ja evttohusa vuođuštusa. Ulbmil rievdadanevttohusain lea govvidit jienasteddjiid sávaldagaid ja olahit vuoiggaleappot ja gorálaš áirrasjuogu válgabiiriid gaskkas.

Departemeanta mielas lea buorre ásahit matematihkalaš jugadanvuogi biire áirasiid juohkimii. Vuosttažettiin dat sihkkarastá dárkkistanvejolašvuođa ja rabasvuođa proseassas. Nuppádassii dat dagaha ahte biiret meannuduvvojit seamma ládje. Smávit biiret vuoruhuvvojit ja stuorimus biiret eai olát nu buori bohtosa danin go leat stuorrát. Goalmmádassii šaddá vejolažžan čađat muddet áirrasjuogu biiriide dan ektui movt jienastuslohku rievdá.

Departemeanta lea ovttaoaivilis Selle lávdegottiin ja Sámedikkiin áirrasjuogu hárrái. Evttohus mearkkaša ahte unnimusat galget guokte áirasa guhtiige dain čieža biirii. Maŋŋil go dát 14 dáhkiduvvon áirasa leat juhkkojuvvon biiriide, de dat loahppa 25 áirasa juhkkojuvvojit leaskalohkovugiin, čielga Saint Laguës molssaevttolaš vuohki. Geahča vuolábealde Lulli-Norgga válgabiire spiehkastannjuolggadusa birra.

Gorálašvuođa meroštallanvuohki lea seamma go válgalága § 11 – 3, goalmmát lađđasis mearriduvvon vuohki movt áirasiid juohkit válgabiiriide stuorradiggeválggain. Meroštallanvuođđu gorálašvuođa áirrasjuohkimii biiriide lea biire jienastuslohku. Juohke válgabiire meroštallanvuođu juhká dáid loguiguin 1, 3, 5, 7, 9, 11, 13, 15 jnv. Maŋimus 25 áirrassajiid juhkkojuvvojit biiriide juohkimis gávnnahuvvon goriid (kvotieanttaid) vuođul. Vuosttaš áirras dán juohkimis, manna dan válgabiirii mas lea stuorimus gorri. Nubbe áirrassaddji ges dan válgabiirii mas lea nubbin stuorimus gorri, jnv.

Departemeanta evttoha ahte lágas mearriduvvo ahte Saint Laguës vuohki galgá atnot áirasiid juohkimis biiriid gaskkas danin go áirrasjuohkinvuohki lea guovddáš oassi válgaortnegis.

Departemeanta deattuha ahte rievdadusevttohus ahte gorálašvuođain juohkit 25 áirasiid biiriid gaskkas jienastuslohkui čálihuvvon logu vuođul movttiidahttá eanet čálihit jienastuslohkui, ja nu dagaha ahte eanet jienastit boahttevaš sámediggeválggain.

Evttohus dagaha ahte sámelága § 2 – 4 ferte rievdaduvvot.

Departemeanta atná vuođđun ahte áigemearri gorálašvuođa áirrasjuogu meroštallan sámi jienastuslogu vuođul mearriduvvo láhkaásahusas. Departemeanta mearrida lagabui mearrádusaid áirrasjuohkimii ja evttohasválljemii sámediggeválggain láhkaásahusas sámediggeválggaid birra, nu movt odne ge.

Láhkaásahusa rievdadusevttohusat šaddet digaštallojuvvot ráđđádallančoahkkimiin Sámedikkiin.