Sámedikki 2009 doaimma birra

3.5 Riikkaidgaskasaš politihkka

3.5.1 Davviguovllut

Strategiijadokumeanta Ođđa huksengeađggit davvin – Boahtte lávki ráđđehusa davviguovlostrategiijas almmuhuvvui njukčamánus 2009. Konkrehta áŋgiruššamat mat leat namahuvvon strategiijadokumeanttas, leat jurddašuvvon 10 – 15 jagi áigeguhkkodahkii. Doaibmabijuid vuoruheapmi, daid álggaheami vuorroortnet ja čađahanleaktu galget dađistaga oktilaččat árvvoštallojuvvot ja boahtit ovdan ráđđehusa jahkásaš bušeahttaovddidemiin Stuorradiggái. Nu go boahtá oidnosii Ođđa huksengeađggit davvin-dokumeanttas, de ferte doaibmabijuid čađaheapmi davviguovlluin heivehuvvot ráđđehusa eará áŋgiruššansurggiide ja bušeahttajagi ekonomalaš doaibmanvejolašvuhtii.

Ráđđehus lea ásahan jeavddalaš oktavuođa ja gulahallama Sámedikkiin davviguovlogažaldagaid birra ja lea váldán ovdan álgoálbmotáššiid guovtteriikagaskasaš ovttasbarggus Ruoššain ja dakkár regionála ovttasbargoortnegiid oktavuođas go Barentsovttasbarggus ja Árktalaš ráđis. Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttas lea oktilis oktavuohta ja gulahallan eará departemeanttaiguin ráđđehusa davviguovlostrategiija oktavuođas ja dan áŋgiruššama oktavuođas mii guoská davi álgoálbmogiidda. Ođđa dálkkádaga ja birrasa guovddážis Romssa gávpogis lea maiddái fokus álgoálbmogiidda guoski čuolbmačilgehusaide. Sihke sámi dutkanásahusat ja Sámedikki čállingoddi besset searvat dan prosessii mas guovddáš galgá hábmejuvvot fágalaččat ja hálddahuslaččat.

Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea jagi 2009 addán doarjaga prošektii Nuortalaš kultuvrra rájáid rastá – rádjárasttideaddji prošeakta man eanaš leat ruhtadan Interreg Sápmi ja masa Suopma ja Norga leat addán riikkalaš ruhtadoarjagiid. Dasto lea departemeanta addán doarjaga SamiNorth-bargui – Sámi ásahusaid davviguovlofierpmádahkii, Davviálbmogiid guovddážii mii áigu ráhkadit čájáhusa davviálbmogiid birra, Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážii gelbbolašvuođaovddideapmái. Ulbmil lea ahte boazodollui guoski diehtojuohkima galgá leat vejolaš oažžut eŋgelasgillii, ruoššagillii ja sámegillii boazodoallouskádaga bokte. Departemeanta lea maiddái addán doarjaga Sámi allaskuvlii vai dat beassá joatkit CEAVVI-prošeavtta mii lea riikkaidgaskasaš dálkkádatprošeavtta EALÁHA oassi. Dutkanráđđi lea dorjon EALÁT-prošeavtta. EALÁT lea máŋgga árktalaš riikka moaddelot dutki ja dutkanbirrasa ovttasbargu.

Kultur- ja girkodepartemeanta lea jagi 2009 dorjon riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddáža ásaheami Guovdageidnui mii galgá ovddidit sámi filmma ja filbmadahkama Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Dan lassin lea Sámediggi juolludan ruđa filbmaguovddážii.

Olgoriikadepartemeanta lea addán doarjaga Sámiráđđái mii áigu nannet báikkálaš sámi servodagaid ja gielaid Davvioarje-Ruoššas, ja mii maid áigu nannet rádjarasttideaddji ovttasbarggu ja diehtojuohkima sámi mediaid bokte. Departemeanta lea dasto juolludan ruđaid Kárášjoga gildii mii háliida buoridit máhtu ja gelbbolašvuođa riikkaidgaskasaš gávppašeamis fitnodagain ja gielddalaš ealáhusovddideaddji doaibmiin 15 rádjagielddas Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas. Ulbmil lea ovddidit fierpmádatovttasbarggu man erenoamáš ulbmil lea rádjaheađuštemiid jávkadeapmi.

Barentsovttasbarggu válddahallama ektui jahkedieđáhusa kapihttalis 2.11.3.10 Olgoriikadepartemeanta mearkkaša ahte Norga ja Ruoŧŧa leat addán ruđalaš doarjaga álgoálbmogiid oassálastimii álgoálbmogiid bargojovkui (WGIPii) ja eará bargojoavkkuide. Norgga Barentsčállingottis Girkonjárggas lea álgoálbmotmielbargi virgáduvvon bissovaččat gii bargá prošeavttaiguin ja gii seammás lea álgoálbmotjoavkku čálli. Lea lagaš ovttasbargu riikkaidgaskasaš Barentsčállingotiin (IBČain), mas lea álgoálbmotmielbargi man Sámediggi ja Olgoriikadepartemeanta ruhtadit..

Ráđđehus almmuhii čakčamánus 2009 Vejolašvuođaid riikkaoassi — Doaibmaplána kultuvrra várás Davviguovlluin, mii siskkilda arvat doaibmabijuid mat galget leat mielde oainnosmahttimin, sihkkarastimin ja nannemin kultureallima ja kultursuorggi ovddideami Davviguovlluin, dás maiddái sámi kultuvrra. Doaibmaplána sisttisdoallá doaibmabijuid mat galget nannet Davvi-Norgga kultursuorggi, mat galget nannet Norgga ja Ruošša gaskasaš kulturovttasbarggu ja mat galget nannet ja ovddidit eará riikkaidgaskasaš kulturovttasbarggu Davviguovlluin. Doaibmaplána mielde Kulturdepartemeanta áigu eambbo bargat nannen dihtii sámi kultuvrra ja nationála unnitloguid. Ráhkaduvvon lea golmmajahkásaš ovttasbargoprográmma mii galgá leat oassi norgalaš-ruoššalaš kulturovttasbarggu nanosmahttimis. Das lea sámi kultuvra ja álgoálbmotkultuvra čalmmustahttojuvvon okta viđa áŋgiruššansuorggis prográmmaáigodagas (2010 – 2012). Kulturdepartemeanta lea váikkuhan sámekultuvrra vuđot ealáhusovddideapmái go dat lea juolludan ruđaid Hermetikken næringshage nammasaš prošektii man ulbmil lea válmmaštit ja čađahit prográmma sámi kulturealáhusdoaimmaheaddjiide Barentsguovllus.