Sámedikke doaimma birra 2001

2.3.6.1 Sámi kulturfoanda

Sámi kulturfondda 2001 mihttomearit ledje ovttastahttit sámi kultuvrralaš fáladagaid, láhčit dásseárvosaš fálaldagaid ja doaimmaid daid iešguđetge guovlluide, hábmet buriid bajasšaddaneavttuid sámi mánáide ja nuoraide ja ovddidit sin sámi identitehta. Mánáid- ja nuoraid bajasšaddaneavttut váikkuhit Sámedikki ollu ja kulturfoandda ruhtajuolludemiid bokte leat válljen nanusmahttit mánáid ja nuoraid bajasšaddaneavttuid, sihke dat mat gusket girjjálášvuhtii, čállinkurssaide ja mánáid ja nuoraid sámegielat diehtočállosiidda. Mánáide ja nuoraide juolluduvvon doarjagiin leat ruhtadan ovtta davvisámegielat nuoraidgirjji almmuheami, 3 julevsámegielat čáppagirjjálašvuođagirjji mánáide- ja nuoraide, čállinkurssa nuoraide Riddu Riđđu festiválas, mánáid- ja nuoraidteáhterprošeavttaid, semináraid ja Š-nuoraidbláđii almmuhemiid.

2001:s lágiduvvui nuoraidkonferánsa, mii lei Sámedikki Mánáid- ja nuoraidplána čuovvoleapmi. Konferánsa čohkkii birrasiid 70 oasseváldi ja fáttát ledje rasisma, gierdameahttunvuohta, nuorat ja politihkalaš váikkuheapmi. Dat nuoraidkonferánsa galgá lágiduvvot jahkásaččat. Sámedikki Nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lei mielde čađaheamen konferánssa 2001:s. Lea mearriduvvon ahte Nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi galgá jotkojuvvot viđain mielláhtuin ja viiddiduvvon mandáhtain. 2001:s várrejuvvui 100 000 ru. Dåjmalasj máná prošektii, muhto prošeakta ii čađahuvvon. Sivvan dasa lea ahte lei váttis gávdnat skuvllaid ja eará ovttasbargoguimmiid dan eatnandieđalaš válljejuvvon vuoruhanguovllus. Lea maiddái juolluduvvon doarjja nuorra sámi identitehta gávpogis prošektii ja iešguđetlágan lágidemiide mánáid ja nuoraid váste gávpogiin.

Š-nuoraidbláđđi oaččui 2001:s seamma olu doarjaga go 2000:s, namalassi 2 almmuheami jagis. Lea dárbu nannet ii dušše Š-nuoraidbláđii almmuheami, muhto maiddái daid eará bláđiid Leavvedolgi (mánáidbláđđi) ja Gába (nissoniidbláđđi). Buot dat bláđit leat ruhtaduvvon prošeaktaruđaiguin ja kulturfoanda lea leamaš váldoruhtadeaddji.

Dat mii guoská sámi girjjálašvuhtii oppalaččat, de eai boahtán 2001:s ge ohcamat almmuhit čáppagirjjálšvuođa lullisámegillii. Dat vuorjá ja berre áevvoštallat bidjat johtui eahpedábálaš gaskaomiid mat movttidahttet dakkár almmuhemiid, erenoamážit mánáid- ja nuoraidgirjjiid. Dat mii guoská julevsámegielat girjebuvttadeapmái, orru leamen váttisvuohtan go leat váilevaš gielladiđolaš olbmot giellabargguide, giellaguorahallamiidda, korrektuvralohkamiidda jna.

Sámi sierrabibliotehka lágidii ovttas Finnmárkku Fylkkabibliotehkain ovtta seminára sámi girjjálašvuođas čakčamánu 26. – 27. b. 2001:s. Lei hirbmat stuorra beroštupmi seminárii. Semináras bođii ovdan ahte lea stuorra dárbu oažžut dieđu ja máhtu fáttá birra. Sámediggi áigu danin nannet diehtojuohkin- ja bagadallanbarggu sámi girjjálašvuođas ja bibliotehkabálvalusain.

Lea juolluduvvon 250 000 ru doarjja oastit dáidagiid. Dasa lassin lea addon doarjja sámi dáiddáriidda čiŋahit almmolaš sámi ásahusaid, váldit vára Savio dáiddavuorkká, čájáhusaide, semináraide ja dáiddakatalogaide. Sámediggi lea maiddái oasseeaiggát Sámi Vuorká Dávviriid dáiddavuorkkás. Iskkusprošeakta vuorkká dáidaga vára váldin ja gaskkusteapmi loahpahuvvui 2001 cuoŋománu.

Almmatge juolluduvvui 134 500 ru joatkit prošeavtta jagi 2001 lohppii.

Doarjjasupmi musihkkii juogaduvvui bealli CD-almmuheapmái, sihke luođit ja iešguđetlágan šáŋgerat. Nubbi bealli doarjjasupmis addui iešguđetlágan musihkkafestiválaide, konstearttaide ja eará musihkkadoaimmaide. Ruhtaváni geažil, ferteje ollu prošeavttaid maŋidit 2002:ii. Musihkka Finnmárkkus ozai doarjaga ásahit Sámi musihkkagaskkusteami, mii lea geahččalanortnet man ulbmil lea nannet ja ovddidit sámi musihka. Dát geahččalanortnet fertii maŋiduvvot. árbevirolaš luđiid, lávlagiid ja sálmmaid čohkkenbargu Lulli-Romssas ja julevsámi guovlluin lea plánejuvvon. Julevsámi guovlluin leat bargagoahtán ja sis lea dialoga Várdobáikkiin dainna jurdagiin ahte čohkkegoahtit Davvi-Nordlánddas/Lulli-Romssas.

Teáhteroktavuođas lea biddjon deaddu doarjut lávdedáidaga gos mánát ja nuorat leat leamaš geavaheaddjin ja ulbmiljoavkun, dasa lassin lea amatørateáhterdoaibma ja lullisámi teáhter vuoruhuvvon. Lea addon doarjja nuoraidamatørateáhtersearvái vai beasse searvat nuoraid davviriikalaš ja riikaidgaskasaš teáhterprošeavttaide. Guovttejahkasaš prošeakta, mii galgá almmustahttit lávdedáiddafálaldaga organiserema ja heiveheami lullisámi álbmogii, lea jotkojuvvon 2001:s. Prošeakta galgá loahpahuvvot 2002 gaskarádjai.

Eará doaimmat mat leat ožžon doarjaga leat ee. filmmat, čájáhusat, kulturmuitoprošeavttat ja festiválat. Dasa lassin leat maiddái iešguđetlágan seminárat, fáddáčájáhusat, duođaštusprošeavttat jna. ožžon doarjaga. Ferte erenoamážit namuhit ahte sámi filbmadoaibma lea lassánan daid maŋiemuš jagiid. Doarjjaohcamiid lohku lea lassánan mealgat.

Sámi lágádusdoaimma mihttomearri lea ahte galget almmuhuvvot eanemus lági mielde girjjit ja buoremus kvalitehtas nannen- ja ovddidandihte sámi giela, sámi kultuvrra ja identitehta. Dát guoska maiddái fágagirjjálašvuođa jorgalit sámegillii. Danin lea sámi guovlluide dárbu hukset stáđis lágádussuorggádaga mii sáhttá doaimmahit daid bargguid. 1997:s mearridii Sámediggi ahte goalmmá jagi geahčen galgá čađahuvvot evaluren dan ortnegis ja jagi 2001:s čađahuvvui evalueren. Girjebuvttadeami evalueren meannuduvvo Sámedikki dievasčoahkkimis 2002 guovvamánu.

Ulbmil Sámi kulturorganisášuvnnaid doarjagiin lea ovddidit sámi kultuvrra ja identitehta ja veahkehit earret eará rikkis, girjás ja doaibmi sámi kultureallima ovdáneami. Lea maiddái okta mihttomearri sihkkarastit doarjaga sámi kulturorganisášuvnnaide mat bestet sámi nuoraid. Sámi kulturorganisašuvnnaid ekonomalaš rápmaeavttut galget sihkkarastojuvvot ja ovddiduvvot. Sámediggi lea doaimmahan sámi kulturorganisašuvnnaid doaibmadoarjaga juohkima njuolga daid ovttaskas organisašuvnnaide. 60 000 ru lasihuvvui postii 52.3 Sámi kulturviesut ja ásahusat. Lassáneapmi juolluduvvui ollislaččat ája Sámi guovddážii, Gáivuonas, gč. 2.9. tabealla.

Sámedikki mihttomearri festiválaid oktavuođas lea áimmahuššat ja loktet beroštumi sámi kultuvrii. Diggi lea háliidan leat veahkkin ráhkadit gávnnadanbáikkiid álgoálbmotdáiddáriidda ja artisttaide, gehččiide ja nuoraide, ja maiddái oahpásnuhttit eará álgoálbmogiid sámi kultuvrii. Prošeaktadoarjja festiválaide lea ovdal juolluduvvon ohcamiid vuođul. 2001:s ráhkadii Sámediggi sierra bušeahttapoastta, poasta 52.5 bistevaš festiválaide. Doarjja addo vuođđodoarjaga vuogis joksandihte joatkevašvuođa festiválain ja seammás buoridit ráhkkaneami. Vuođđodoarjaga ulbmil lea veahkehit árvvosmahttit ja ovddidit sámi dáiddalašvuođa ja, sihkkarastit ja doalahit báikkiid ja lávddiid gos ovdanbukto sámi kultuvra. Guokte festivála besse 2001:s mielde dán ortnegii: Riddu Riđđu festivála Gáivuonas 350 000 ru ja Sámi musihkkafestivála Guovdageainnus 350 000 ru. Eará festiválaide juolluduvvui oktiibuot 225 000 ru doarjja.

Sámi valáštallamis lea lagas oktavuohta identitehtii ja gullevašvuhtii, ja dan ferte danin geahččat ovttas sosiálalaš ja kultuvrralaš vuođđudeaddji njuolggadusaiguin ja árvvuiguin servodagas. Doarjjaortnega bokte lea áigumuš nannet mánáid ja nuoraid oassálastima sámi valáštallamis. Sámediggi várrii 500 000 ru. sierra bušeahttapoasttas 52.6 sámi valáštallamii jagi 2001. Olles supmi juolluduvvui Sámiid Valáštallan Lihttui-Norggas (SVL-N). Ruhtadárbu dan suorggis lea stuoris. Lassin dan juolludeapmái juolludii Sámi kulturfoanda 2001:s 100 000 ru doarjaga čađahit spábbačiekčangilvvu gaskal Kaalalit Nunat ja Sápmi mii čikčojuvvui Odenses geassemánus.

2.3.6.2 Sámi ovddidanfoanda

Sámediggi háliida iežas váikkuhangaskaomiid geavahemiin ráhkadit ovttasbarggu báikkáláš ja regionála áššáigullevaš ruhtadeddjiiguin. Dainna lágin olaha nannosit ja viidát ovttastahttima doaimmain mii fas dagaha ahte lea geahppasit olahit oktasaš ulbmiliid ja doaimmaid regionála ealáhusovddideamis. Lea almmatge seamma deaŧalaš ahte Sámi ovddidanfoanddas lea čielga olggosgovva ahte lea iešbirgejeaddji váikkuhangaskaoapmečájáhalli mas lea ulbmil definerejuvvon sámi ealáhusovddideapmái. Ovddidanfoandda juolludeamiid leat unnit buohtastahttán ovddit jagiid ektui. 1999:s biddjui 20 100 000 ru fondii, ja 2001:s fas 18 130 000 ru. Juolludeapmi nissonolbmuide lea loktanan 4 % jagi 2000:s jahkái 2001 ja dat lea buorre ovdáneapmi, vaikko lea oalle birzzit.

Sámediggi mearridii áššis 18/01 sierra boazodoallopolitihka: čSámedikki boazodoallopolitihka bajimus mihttomearri lea joksat ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaččat nana ceavzilis boazodoalu, vai dat iešlágan sámi ealáhus, eallinláhki og kulturguoddi sihkkarastojuvvo, ovdána ja nannejuvvo.» Boazodoallopolitihkka sisttisdoallá sihkkarastit boazodoalu riektevuođu, nannet boazodoalu iešmearrideami, heivehit nissonolbmuid oassálastima boazodoalus, sihkkarastit boazoguohtoneatnamiid, heivehit boazologu guohtoneatnamiidda, buoridit dássádaga gaskal boraspiriid ja boazodoalu, lasihit njuovvama vejolašvuođaid, buoridit árvolassáneami ja heiveheami lotnolasealáhusaide. Lea ásahuvvon sierra árvoloktenprográmma boazodoalloealáhussii, mas Sámediggi lea stivrenjoavkoláhttu. Ođđa boazodoallošiehtadus 2002–2003 šiehtadallama oktavuođas, lea Sámediggi mearkkašumiidis šiehtadusaáššeoassálastiide erenoamážit deattuhan dan nana ceavzilis kultuvrralaš árvvu boazodoalus. Dat guoska nugo ee. evttohusaide:

• álkkiduvvon ja eambbo einnostuvvi buvttadandoarjjaortnegat

• lasihit doarjagiid boazodoallobearrašiidda ealáhusa váttis ruhtadili geažil

• boazodoallošiehtadusa ruđaiguin duohtan dahkat duodjeprográmma

• sihkkarastit ulbmillaš bestema ealáhussii resurssavátnedilis

• evttohus álkidit njuovvanduođašteami maid boazodoallošiehtadusa doarjaga oažžun gáibida.

Erenoamáš deaŧalaš boazodoalloálbmogii leat doaimmat mat gusket ovddidit duoji ealáhussan.

Dat mii guoská lotnolasealáhusaid doallodoarjagii de lea ulbmil sihkkarastit barggahusa ja sisaboađuvuođu sidjiide geain leat lotnolasealáhusat. Lea leamaš ulbmil ovddidit ođđa lotnolasvuođaid lassin vuođđoealáhussii. Norsk Institutt for By- og regionforskning (NIBR) ovdanbuvtii 2001 čakčamánus raportta lotnolasealáhusaid doallodoarjaga birra. Raporta sáddejuvvui gulaskuddamii, ja máŋga gulaskuddaninstánssa bukte rievdadanevttohusaid.

Geavaheapmi lea lassánan badjel 1 000 000 ru jagi 2000 ektui. Vuordimis lea vel ain 1 000 000 ru lassáneapmi 2002:s, namalassii badjel 8 000 000 ru jahkásaš doaibmadoarjjan lotnolasealáhusaide. Juolludusat Sámi ovddidanfondii leat unniduvvon 20 100 000 ruvnnus 1999:s 18 130 000 ruvdnui 2001:s. Dát lea dagahan dan ahte foandda ruhtadanoassi lea unnon. Dasa lassin leat ollu gielddat ferten heaittihit gieldalaš ealáhusfoanddaid, dan geažil go juolludusat Gieldadepartemeanttas leat geahpeduvvon. Dát buktá stuorát noađi Sámi ovddidanfoandda váikkuhangaskaomiide. Danne lea dárbu bidjat ráji man stuorra resurssaid galgá sáhttit várret doaibmadoarjjaortnegii.

Ovdalgo duodjeovddidanprográmma álggahuvvo, ferte ruhtadeapmi leat ollislaš. Danne go ollu doaibmabijut fertejit bistit máŋga jagi, ja lea dárbu ahte doaibmabijut leat ruhtaduvvon olles prográmmaáigodaga.

Deaŧalaš lea oažžut lávga oktavuođa doarjjavuostáiváldiide, nu ahte doarjjavuostáiváldit barget vuođustit ruhtadárbbu iešguđet doaibmabijuide. Organisašuvnnaid oktiiortnejuvvon árvalusat fertejit bidjat vuođu Sámedikki iežas bušeahttaprosessii, ovdalgo Sámediggi juogada doarjaga. Danne ferte ásahuvvot vuogádat mas doaibmaplánat ja sohppojuvvon doarjjadárbu doaibmabijuide ovddiduvvo govttolaš áiggis ovdal jahkásaš juolludemiid. Deaŧalaš lea maiddái juogadit doarjaga nu ahte dat boahtá ávkin buot sámi guovlluide gos lea duodjedoaibma.

Ulbmil lea láhčit dili ovddidit duoji ealáhussan mii lea eambbo gánnáhahtti ja buoridit iežasráhkaduvvon diŋggaid gálvojođu. Dakkár ovdáneapmi gáibida stuorra deattu gelbbolašvuođaloktemii, bagadallamii, buvttagárgemii, márkanfievrrideapmái ja vuovdaleapmái. Duodji galgá dahkkot ealaskas ealáhussan mii kultuvrralaččat, fágalaččat ja servodatlaččat lea ceavzil. Duodjiealáhusa ortnet sisdoalla ee. investerendoarjaga duodjevisttiide, buvttadanbiergasiid, buvttagárgendoarjaga, gelbbolašvuođaovddidahttima ja álggahanstipeandda. 2001:s juolluduvvui duodjeealáhussii 785 000 ru foandadoarjja.

Sámediggi lea jahkasaččat várren ruđaid duodjeorganisašuvnnaide ja -ásahusaide nannen dihte dan suorggi organisatoralaš barggu. Duodjeorganisašuvnnaid doarjaga ulbmil lea bisuhit ja ovddidit duoji kultuvran, fágan ja ealáhussan. Sámediggi mearridii áššis 10/01 bidjat johtui ovddidanprográmma duojis. Programmas lea 35 000 ruvdnosaš rámma ja Sámedikkis eai leat ruđat maiguin ruhtada prográmma. Prográmma muhtin doaimmat leat mielde 2002–2003 Regionála ovddidanprográmmas. Sámi ovddidanfoanda lea ruhtadan ovtta márkanfievrridanprošeavtta, man áigumuš lea buoridit gálvojođu muhtin válljejuvvon duodjefitnodagain Interneahta bokte.

Dat mii guoská duoji ja hábmenfága Oahppokántuvrii, de ii leat oahppokantuvrra doarjagiid boađus leamaš oktiivástideaddji doarjaga háguin Fidnoohppiidšiehtadusaid lohku ja kantuvrraid doaibma lea beare unni bealuštit kantuvrraid bisuheami. Eará doarjjavuostáiváldiin lea duhtadeaddji doaibma, muhto bohtosiid raporteren ii leat buohkain seamma buorre.

Sámediggi mearridii áššis 8/01 Sámi eanandoalloplána. Mearrádusas čuožžu ahte eanandoallu lea áibbas guovddáš sámi ealáhus ja kulturguoddi. Sámedikki bajimus ulbmilat sámi guovlluid eanandollui lea sihkkarastit stáđis barggahusa vai dan bokte sáhttá bisuhit ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra. Sámedikkis leat golbma árjasuorggi; ovttastahttit sámi eanandoallopolitihkalaš avádaga našuvnnalaš eanandoallo- perspektiivii, sámi eanandollui árvoloktenprográmma ja heivehit Sámedikki eanandoalu váikkuhangaskaoami geavaheami.

Eanandoallodepartemeanta lea álggahan árvoloktenprográmma eanandollui. Eai Sámedikkis leat leamaš návccat ovddidit sierra prográmma sámi guovlluide. Sámediggi lea baicca ruhtadan ovtta máŋggajahkásaš prošeavtta man ulbmil lea loktet dállodoalu árvvu. Lea ráhkaduvvon bestenfáddá sidjiide, geat áigot álgit unnaceahkkálasdoaluin eanandoalus ja boazodoalus. Seamma prošeavttas lea láhččon go áigu álggahit iskangievkkana unnaceahkkalasdollui.

Sámedikki mihttomearri lea váldit vára sámi álbmoga guolástanrivttiin vai nagodit bisuhit ja ain ovddidit sámi giela, kultuvrra ja ealáhusa. Sámediggi áigu veahkehit sisafievrredit lagasvuođa- ja sorjjasvuođaprinsihpa hálddašeapmái ja mearraresurssaid vearuheami. Sámediggi lei mielde gonagasreappá hálddašeami bargojoavkkus máid Guolástusdepartemeanta jođihii. Bargojoavkku evttohus sáddejuvvo gulaskuddamii 1. kvartálas 2002. Sámedikkis lea okta áirras oktiibuot 11 áirasiin Regulerenráđis, mii lea Guolástusdepartementta ráđđeaddi orgána guollešlájaid bivdoregulerema ja earrejuohkima oktavuođas iešguđetlágan fanasjoavkkuid gaskkas. Jahkkásaččat dollojuvvojit guokte čoahkkima, mat vuođđudit guolástuslágaásahusaid jahkásaš mearrádusaid.

Ođđa borranguollekonsešuvnnaid juolludeamis luossa- ja mearradápmotbivddu oktavuođas bohtet vuotnaguolásteaddjit «massit» iežaset báikkálaš guolástansajiid. Dan oktavuođas lea Sámediggi cuoiggodan ahte eará mearalaš šlájaid biebman, nugo skálžžuid, dorski jna., háldogáržžidit mearraviidodagaid. Dat dagaha garrasit sisabahkkema sámi vuotnaguovlluid mearraviidodagaide. Nugo ealáhus- ja servodatovdáneapmi lea leamaš, ja lea, sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, oaidná Sámediggi ahte biebmoealáhus muhtin vissis eavttuid vuođul sáhttá šaddat deaŧalaš lassi nannet ávnnaslaš vuođustasa go joatkit servodat- ja ealáhusovdáneamiin sámi guovlluin. Sámediggi lea duhtavaš go leat addon guokte luossa- ja dápmotkonsešuvnna Moskkis Divttasvuonas. Dat nanne barggahusa ja ássama Moskkis.

Sámediggi lea evttohan ahte jus šaddá heaittihit dahje sirdit biebmorusttega našuvnnalaš luossavuotna- evttohusa dihte, galgá stáda addit ollislaš buhtadusa eaiggádii, ja ođđa ealáhusdoaibma galgà lasihuvvot báikkálaš servodahkii.

Sámediggi lea duhtavaš go Gielda- ja guovlodepartemeanta lea lohpidan doarjaga ovddidit sáivaguolásteami buohtalasealáhussan Guovdageainnu suohkanis ja Kárášjoga gielddas.

Jus prošeavttain galgá lihkostuvvat de eaktuda dat ahte infrastruktuvra, ee. ahte vuostáiváldinstašuvdna, lea sajis. Guollevuostáiváldinstašuvnnas, mii galgá huksejuvvot Kárášjohkii, lei gollorámma 1 100 000 ru jagi 2002:s. Rámma lea lassánan 2 100 000 ruvnnos sullii 3 200 000 ruvdnui. Lea sáddejuvvon lassiruhtadanohcan Stáda ealáhus- ja guovlluovddidanfondii ja Sámediggái.

Sámediggi oassálasttii Kvinner Viser Vei meassuin Stavangeris gos 14 oasseváldi bohte Sámis. Oassálastima mihttomearri lei juohkit dieđuid sámi diliid ja Sámedikki birra, erenoamáš deaddu biddjui čalmmustuhttit ahte Sámedikki doaimma váldoáŋgiruššan leat sámi nissonat. Čájehuvvui nuoraidteáhter, sámi duojit ja mállet, ruonáeatnama hápmadánsun, mátkkošteapmi ja borranvierut.

Mii galledeimmet ovtta mánáidgárddi ja máŋga vuođđoskuvlla min čájálmasaiguin ja mii doalaimmet maiddái eaŋkildiimmuid sámi kultuvrra birra.

2000:s oaččui Sámediggi ruđaid guovtti jahkái ealáhusovddidanbargui Sis-Finnmárkkus čatnat Sis-Finnmárkku Nuppástuhttinprográmma dábálaš váikkuhangaskaoapmeapparáhttii. Bargu 2001:s lea erenoamážit vuodjuduvvon Sámediggeplánii, Finnmárkku ja Romssa regionála ovddidanprográmmaid (ROP/RUP) čuovvoleapmái, duodjeprográmmaide, eanandoalu árvolassáneapmeprográmmii, eanandoalloplánii ja váikkuhangaskaoapmegeavaheapmái.

ROP/RUP veahkeha buoridit ovttasbarggu gaskal regionála ovddideddjiid. Okta boađus dan ovttasbarggus lea sáivaguolástusprošeavtta bargu. 2001:s ráhkadit ođđa guovttejáhkásaš regionála ovddidanprográmmid. Dat mii guoská Sámedikki váikkuhangaskaoapmegeavaheapmái, ovdanbuvttii Agderforskning raportta «Mellom kultur og næring» (gaskal kultuvrra ja ealáhusa) 2001:s. Ealáhussekšuvdna galgá ovdanbuktit gažaldagaid Sámedikki dievasčoahkkimii čakčamánus 2002.

Sámediggi oassálasttii Interreg IIIA Nord (Oasseprográmma Sápmi) ja Interreg IIIA Ruoŧŧa-Norga (Oasseprográmma Åarjelsaemien Dajve) prográmmain. Prográmmabargu maŋŋonii mealgat go prográmma ii dohkkehuvvon ovdalgo juovlamánus 2001. Goappašat prográmmat doaibmagohte 2002 álgojagis.

Boraspirevahát lea ain stuorra váttisvuohta ii dušše boazodoalus, muhto maiddái sávzadoalus. Sámedikkis lea okta áirras guovddáš boraspirelávdegottis. Sámediggi lea buktán cealkámušaid máŋgga áššis main lea mearkkašupmi boraspirehálddašeapmái. Elliidgáhttema Stuorradiggedieđáhusa ráhkadeami oktavuođas celkkii Sámediggi ee. ahte ii leat dohkálaš ahte boraspireeiseválddit galget sáhttit gohččut elliideaiggádiid álggahit eastadeaddji doaimmaid boraspiriid fallehemiid vuostá. Ii elliideaiggádiin leat makkárge váldi boraspirehálddašeamis ja eaige sis leat gaskaoamit maiguin eastadivčče dakkár fallehemiid. Ii birasgáhtteneiseválddiin leat vuoiga duvdit boraspirehálddašeami váttisvuođaid elliideaiggádiidda. Guovllut gos boraspiret dagahit stuorra biinnu guohtu elliide, doppe ferte boraspirenálli geahpeduvvot dan dássái ahte vahát unnu vuollerádjái.

Sámediggi celkkii bivdo- ja johtalanáiggiid oktavuođas ahte čáhcelottiid giđđaloddenortnet galgá šaddat bistevaš. Rievssahid bivdoáigi ii galgga rievdaduvvot čakčamánu 1. beaivái, muhto bisuhuvvot nugo dál lea namalassii čakčamánu 15. b. Vuođuštusas vuhtii váldo sihke nálleovdáneapmi ja bivdoáiggi heiveheapmi báikkálaš vieruid ektui. Direktoráhta lei evttohan bisuhit otná ealgabivdoáiggiid. Sámediggi celkii ahte ferte dahkkot báikkálašheiveheapmi Sis-Finnmárkkus vai ealgabivdu ii dagat riiddu boazodoalu guohtonáiggiid ektui, ja ahte bivdu sáhttá álgit čakčamánu 1. b.