Sámedikki doaibma 2004

3.6 Sámi vuođđooahpahus, alit oahppu ja dutkan

Loga oahpahusgažaldagaid birra Sámedikki jahkedieđáhusas, kapihtalis 2.4.

3.6.1 Sámi vuođđooahpahus

Sámi ohppiin lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, beroskeahttá gos sii orrot riikkas. Vuoigatvuohta guoská golmma gillii, nappo davvisámegillii, lullisámegillii ja julevsámegillii. Oahpahus- ja dutkandepartementa áŋgiruššá oažžut skuvlaoamasteddjiid šaddat dihtomielalažžan dán vuoigatvuođa hárrái, dan seammás go fylkkamánnit galget leat dihtomielalaččat dasa ahte bearráigeahččat ja meannudit váidagiid. Galget leat unnimusat logi oahppi joavkkus jus sámi ohppiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut oahpahusa maiddái sámegillii . Sámediggi lea Oahpahus- ja dutkandepartementii buktán sávaldaga ahte vuoigatvuohta oahpahussii sámegillii, maiddái galgá šaddat oktagaslaš vuoigatvuohtan. Gažaldat árvvoštallojuvvo departementtas.

Ođđa oahppoplánat Kunnskapsløftet (Diehtolohpádusa) olis sámi vuođđooahpahussii ráhkaduvvojit ja mearriduvvojit oahpahuslága 6.kap. meriid mielde. Bargu fátmmasta vuođđoskuvlla ja fágaid mat čuvvot olles vuođđooahpahusa skuvlavázzináiggis. Sámi vuođđooahpahussii ráhkaduvvo ođđa fága- ja diibmojuohku 2005’ čavčča. Departementa lea ilus go dáiguin bargguiguin leat nu bures ovttasbargan Sámedikkiin.

Gáiddusoahpahusprošeavttat, mat ledje jođus sámi ohppiid várás geat čuvvot našovnnalaš oahppoplána, bukte midjiide ávkkálaš vásáhusaid. Oahpahusdirektoráhtta árvvoštallá movt vásáhusaid galgá geavahit go galgat ovddidit buriid fálaldagaid dáidda ohppiide. Ášši birra namuhuvvo 2006’ St.prp. nr 1.

Oahpahus- ja dutkandepartementa vuordá viidáseappot ovttasbarggu sámi vuođđooahpahusođastusain ja eará áigeguovdilis áššiiguin vuođđooahpahusa dásis.

Ortnet, mas muhtin skuvllat válljejuvvojit ovdagovvaskuvlan, almmuhuvvo ovtta gearddi jagis ja buot skuvllat ja skuvlaoamasteaddjit sáhttet ohcat. Ohcamat mannet fylkkamánniide, ja našovnnalaš jury vállje skuvllaid loahpalaččat. Nu leage buori sámi skuvllas seamma vejolašvuohta go eará skuvllain beassat ovdagovvaskuvlan. Sámi hálddašansuohkanat berrejit movttiidahttojuvvot vai sin skuvllat duođaštit bohtosiid ja dieđihit beroštumi go ortnet almmuhuvvo.

Diehtolohpádusa sisafievrrideami oktavuođas juolluduvvo ruhta gelbbolašvuođa ovddideapmái golmma jahkái. Jahkái 2005 lea juolluduvvon 300 miljovnna ruvnno suohkaniidda ja eará skuvlaoamasteddjiide doarjjan bargat gelbbolašvuođa ovddidemiin. Sámi hálddašansuohkanat ja eará suohkanat gos leat olu sámi oahppit, leat maid ožžon oasi dáin ruđain. Skuvlaoamasteddjiide lea dehálaš ráhkadit buriid plánaid ruhtageavaheapmái, ja ovttasbarget fágabirrasiiguin hukset maŋŋil- ja viidásitoahpu oahpaheddjiide, skuvlajođiheddjiide ja eará bargiide geaidda guoská.

Oahpahus- ja dutkandepartementa ja Gielda- ja guovlodepartementa leat čoahkkinastán Finnmárkku fylkkagielddain, Kárášjoga ja Guovdageainnu suohkaniiguin, Sámedikkiin ja sámi joatkkaskuvllaid stivrrain dan birra movt boahtte áiggis galgá jođihit Sámi joatkkaskuvlla Kárášjogas ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla Guovdageainnus. Jagis 2006 galgat geahččalit soahpat movt skuvllaid doaibma ovddasguvlui buoremusat sáhttá organiserejuvvot. Dát skuvllat leat vuođđooahpahusa guovddáš gaskaoamit sámi ohppiide miehtá riika, ja ášši ráđđádallojuvvo Sámedikkiin ođđa ráđđádallanšiehtadusa mielde.

3.6.2 Sámi instituhtta/Sámi allaskuvla

Sámi instituhta (NSI) ođđa njuolggadusain ja davviriikkaid ministariid cealkámušas NSI boahtte áiggi ruhtadeami birra, deattuhuvvo ahte galgá sihkkarastit NSI iešmearrideami, nu ahte bisuhuvvo sierra dutkanásahussan go sirdojuvvo Sámi allaskuvlii. Dasa lassin galget ruđalaš juolludeamit instituhta nammii várrejuvvot, vai ii leat eahpádus ahte ruđat galget čadnojuvvot instituhta dutkandoaimmaide.

Vaikko vel instituhtta galgáge, go oktiičaskojuvvo Sámi allaskuvllain, leat iešmearrideaddjin ja sierra dutkaninstituhttan, de liikká leat buorit vejolašvuođat ovddidit ja juohkit fágalaš ovttasbarggu mii dán guovtti ásahusa gaskkas lea. Dáid ásahusaid dutkanviidodagat viehka muddui dievasmahttet nubbi nuppi dutkama. Nu dáidetge leat buorit vejolašvuođat nannet fágalaš birrasa go oktiiorganisere ásahusaid. Sámi dutkanbirrasat Norggas ja Davviriikkain oppalaččat nannejuvvojit go dát institušuvnnat barget lávgalagaid.

Stuoradiggedieđáhusa nr. 34 (2001–2002) Sámi alit oahppu ja dutkan meannudeamis doarjjui Stuoradiggi ráđđehusa plánaid bargat vai Sámi allaskuvla ovdána viidáseappot ja oažžu stáhtusa dieđalaš allaskuvlan. Vuordimis lea dán bargui ávkkálaš go NSI ja Sámi allaskuvla oktiiorganiserejuvvojit. Lávgadis ovttasbargu dán guovtti ásahusa gaskka váikkuha maid dan ahte allaskuvlla iežas dutkandoaimmaid vuođđu šaddá govdadeabbun.

Geahča maid St. dieđ. nr. 11 (2004–2005) kap. 4.4.

3.6.3 Ođđa dieđaviessu

Lea guhká juo sávvojuvvon ásahit sierra dieđaviesu Guovdageidnui (gč.Sámedikki jahkedieđáhusa), ja bidjat ovtta dáhki vuollái máŋggaid sámi institušuvnnaid, nu movt NSI, Sámi allaskuvlla, Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastusa, Sámi earenoamášpedagogalaš doarjalusa, Sámedikki oahpahus- ja giellaossodaga, Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža ja Sámi arkiivva. Ráđđehusa mielas lea hirbmat buorre sirdit NSI ja Sámi allaskuvlla ovtta dáhki vuollái, muhto dáidá deháleamos ahte boahtá oktasaš sámi gelbbolašvuođaguovddáš sámi álbmogii go sámegielat barggut ja sámi dieđalaš doaibma čohkkejuvvojit ja nu šaddá stuorát biras.

Sámi allaskuvllas leat boares ja unnán heivvolaš lanjat. Ođđa dieđaviessu Guovdageidnui lea sakka vuoruhuvvon Oahpahus- ja dutkandepartementta bealis. Dán birra logat eambbo stáhtabušeahta báhpiriin.

3.6.4 Dutkan

St dieđ. nr. 20 (2004–2005) Vilje til forskning (Dáhttu dutkamii) evttoha máŋggaid doaimmaid mat galget ovddidit sámi dutkama, gč. čuokkis 9.8.1. Das logat maid movt čuovvoluvvo St.dieđ. nr. 34 (2001–2002) Kvalitehtaođastus. Sámi alit oahppu ja dutkan.

Dutkandieđáhusas dadjá ráđđehus ahte Dutkanráđi prográmma sámi dutkama várás galgá guhkiduvvot ja nannejuvvot. Das deattuhit ahte dutkanprográmma nannen galgá fuolahit doaimmaid mas almmuhuvvojit sámi álbmogii dieđut. Dieđáhusas deattuhuvvo maid dan seammas ahte sámigažaldagat eai galgga ráddjejuvvot duššefal dán sierra prográmmii, muhto maiddái váldojuvvot ovdan Norgga dutkanráđi eará dutkanprográmmain.

Oahpahus- ja dutkandepartementa deattuha dieđáhusas ahte lea dehálaš sámi dutkama čatnat eará dutkamiid oktavuhtii. Dat mielddisbuktá ahte sámi dutkanruđain, nu movt earáge dutkanruđain, ain galgá muhtin oassi juhkkojuvvot njuolga universitehtaide ja allaskuvllaide, ja muhtin oassi Norgga dutkanráđđái. Ráđđehus lea maid bivdán Norgga dutkanráđi álggahit oktasaš davviriikkalaš čielggadeami mii galgá árvvoštallat ásahit sámi dutkanlávdegotti Norgga, Ruoŧa ja Suoma várás. Dutkanlávdegoddi galgá hutkat sámi dutkama strategiijaid ja gávnnahit buoret resursageavaheami dan bokte go ovttaidahttá davviriikkalaš dutkanbargguid. Seammas galgá árvvoštallat cegget sierra sámi etihkkalávdegotti.

Dasa lassin áigu ráđđehus bargat vai sámegiella adnojuvvo eambbo vuođđogiellan dutkamis ja diehtogilvimis, ja eambbo oažžut duođaštuvvot sámi árbevirolaš dieđu, eandalii giela bealis. Viidásit galgá bargojuvvot nu ahte primára- ja vuođđodieđut sámi diliid birra lágiduvvojit ja heivehuvvojit sámi dutkamii buorrin. Gielda- ja guovlodepartementa juolludii 1 milj. kr liigeruđa Dutkanráđđái jagis 2004 nannet ja oainnosmahttit sámegiela dutkama vuođđogiellan, ja vai dutkanbohtosat vuohkkasit buktojuvvojit ovdan olbmuide.

St.dieđ. nr 34 (2001–2002) evttohuvvon doaimmaid vuođul jotkojuvvo maiddái álgoálbmotfierpmádat. Dat lea ovttasbargu gaskkal Tromssa universitehta, Sámi allaskuvlla ja Sámi instituhta. Dutkandieđáhus čujuha maid dasa ahte julev- ja lullisámegiella, oassin stuoradiggedieđáhusa čuovvoleamis, leat nannejuvvon go ruhtajuolludeapmi lea addojuvvon Bådåddjo allaskuvlii ja Davvi-Trøndelága allaskuvlii.