Sámedikke doaimma birra 2005

2.6 Dearvvašvuohta

Sámedikki sámi dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka váldomihttomearrin lea ollislaš ja dássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sámi álbmoga váste, nugo muđui eará álbmogis leat. Sámediggi lea 2005:s bargan aktiivvalaččat dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš áššiiguin. Guovddáš mihttomearrin lea buoridit máhtolašvuođa ja áddejumi sámi bálvalusdárbbašeaddjiid dárbbuin ja vuoigatvuođain.

Sámiid vuoigatvuođat go lea eamiálbmot leat muddejuvvon Norgga lágain ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain. Vuoigatvuođat sihkkarastet earret eará vuoigatvuođa oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođa veahki ja diehtojuohkima iežas gillii. ILO-konvenšuvnna nr 169 artihkkalis 25 sihkkarastojuvvo maiddái sámiid vuoigatvuohta leat mielde hábmemin áigeguovdilis dearvvašvuođafálaldagaid, ja nanne sámi geavaheaddjiid vuoigatvuođa oažžut dohkálaš dearvvašvuođabálvalusaid.

Sámediggi lea 2005:s meannudan dieđáhusa sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid birra. Dieđáhusas válddahallojuvvo strategalaš dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihkalaš bargu Sámedikkis. Sámedikkis lea bajimuš ovddasvástádus sámi dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka hábmemis, ja dat lea guovdileamos eavttuid biddji eiseválddiide dássásaš fálaldagaid ovddideami oktavuođas sámi álbmoga váste. Dát mearkkaša dan ahte Sámediggi ferte oktiiortnet ja jođihit dáid áššiid guovddášeiseváldiid ektui. Dán muttos stuorra fágasuorggis gáibida hui ollu resurssaid sámi bálvalusdárbbašeaddjiid vuoigatvuođaid ja dárbbuid oainnusin dahkan.

Sámedikkis leat geavahusas ruđat ráđđehusa dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid doaibmaplána Mangfold og likeverd čuovvoleapmái sámi álbmoga váste. Ruđat juogaduvvojit váldoáššis dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide ohcama vuođul. Dát ruđat mat leat addojuvvon Sámediggái dán ulbmilii eai leat lassánan namuhan veara 1999 rájes. Sámediggi oaidná ahte lea dárbu oažžut eanet ruđaid dán ulbmilii. Máttasámi ássanguovlluin leat erenoamáš stuorra hástalusat.

2005:s vuoruhii Sámediggi čuovvovaš áŋgiruššansurggiid: čielggadus- ja prošeaktabargu dainna áigumušain ahte heivehit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi duohtavuhtii, metodaovddideapmi ja doaibmabijuid láhčin iešguđet dárbbuid ektui dábálaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas sámi guovlluin, dearvvašvuođa- ja sosiálabargiid oahpaheapmi sámi gielas ja kulturáddejumis ja pasieantaguovdásaš dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš girjjálašvuođa almmuheapmi sámegillii.

Sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta oažžut dássásaš ja kultuvrralaččat heivehuvvon mánáidsuodjalusbálvalusaid. Fágaolbmot, dikšunásahusat, gielddalaš ja almmolaš orgánat fertejit váldit vuolggasaji sámi mánáid ja nuoraid gielalaš ja kultuvrralaš identitehtas veahkkedoaibmabijuineaset. Sámediggi lea 2005:s bargan dan ala ahte Mánáid- ja bearašsuodjalanođastus galgá dán vuhtii váldit.

Psyhkálaš dearvvašvuođa nannenbargu lea leamaš okta áŋgiruššansuorgi sihke našunalaččat ja Sámedikkis soames jagi. Dán oktavuođas lea Sámediggi ohcalan dakkár dikšunfálaldaga mii lea heivehuvvon sámi gárrenávnnasboastutgeavaheaddjiid váste gielalaččat ja kultuvrralaččat. Ferte ovddiduvvot ruhtadanplána báikkálaččat ja guovllulaččat. Eastadeapmi ja maŋŋádikšun gárrenáimmahuššamis lea dasa lassin leamaš áŋgiruššansuorgin stipeandajuohkimis veajuiduhttinfágaid oktavuođas 2005:s.

Sámediggi lea 2005:s váldán oktavuođa stáhtá senioraráđiin man fáddán ledje hástalusat boarrásiid politihka ektui oppalaččat ja sámi boarrásiid ektui erenoamážit. Sámediggi lea maŋŋá bivdán ahte ásahuvvo sámi boarrásiidáittardeaddji mii galgá gozihit ja ovddidit sámi boarrásiid beroštumiid servodagas. Sámi boarrásat leat dakkár joavku mii unnán lea bidjan gáibádusaid bálvalusfálaldagaide.