2.6 Oaidnu sámi kultuvrii nuppástuvvá. Dáruiduhttinpolitihkka.
Go Norga ásahuvvui sierra stáhtan jagis 1814,
de ii dátge mielddisbuktán ahte oaidnu sámegillii
ja sámi kultuvrii rievddai fáhkkestaga. Deaŧalaš girkoolbmot,
nugo Nils V. Stockfleth, barge 1820-logu rájes garrasit
dan beales ahte sámegiella (ja kvenagiella) galggai geavahuvvot
skuvllas ja girkus; ja ahte kultuvrras alddis lei árvu.
Su oaivila mielde váikkuhii kultuvrra gárgedeapmi
ja seailluheapmi positiivvalaččat álbmogiidgaskasaš buori
oktavuhtii.
Dát dohkkeheaddji oaidnu sámi kultuvrra ektui rievdagođii
ovdalaš 1800-logu gaskkamuttus ja jahkečuođi
mielde šattai miellaguoddu garrasit negatiivvalažžan.
Dađistaga álge, «virggálaš oktavuođas»,
máinnašit sámiid unnitárvosažžan,
kultuvrrahis álbmogin ja muhtun muddui maiddái
vuoigatvuođahis álbmogin. Jagis 1848
meroštalle ráđđehus
ja Stuorrailiggi earret eará ahte Finnmárku álgoálggus
lea leamaš eaiggátkeahtes guovlu. Dán
meroštallama váldoágga lei
ahte ámtta ássit ledje leamaš dušše
johttisápmelaččat, ja johtaleapmi ii addán,
ráđđejeaddji oahpa
mielde, vuđđosa eaiggáduššanvuoigatvuhtii.
Dan dihtii lei gonagas/stáhta eaiggáduššan ámtta
dološ áiggi rájes.
Sullii seammá áigge dainna vuhttogohte kulturpolitihkas
rievdadusat, ja dáruiduhttinpolitihkka álggahuvvui
duođas 1860-logus. Ráđđejeaddji oainnu
mielde sámit ledje vuolit kultuvrralaš dásis,
ja ulbmilin lei ollislaš assimilašuvdna.
Erenoamážit skuvla šattai
deaŧalaš reaidun dáruiduhttinpolitihka čađaheamis.
Ovddeš mearrádusat, maid mielde sámemánát
galge oahppat maiddái eatnigielaset, sihkkojuvvojedje.
Oahpaheaddjit geatnegahttojuvvojedje váruhit ahte mánát
dárustedje maiddái oahpahandiimmuid olggobealde.
1800-logu loahpas nannejuvvui lágain, ahte oahpaheapmi
galggai čađahuvvot dárogillii.
Nannen dihtii dáruiduhttima huksejuvvojedje maiddái
stáhtainternáhtat, gos mánát
galge orrut skuvlaáiggi. Ollu internáhtain deattuhuvvui, dađistaga,
ahte mánát eai galgan sámástit
gaskaneaset. Dát dilli bisttii bures nuppi máilmmesoađi
meattá.
Njunuš historjádutkit leat duođaštan
ahte sihkarvuođapolitihkalaš dilli
lei deaŧalaš dáruiduhttinágga.
Sivvan dasa lei ahte stuorra kvena-/láttejoavkkut
fárrejedje Norgii, erenoamážit Nuorta-Finnmárkui,
1850-logu rájes. Suopma lei stuorraoaivugasváldi
ruošša cára vuolde,
nu ahte sii geat bohte ledje prinsihpas ruošša
riikkavulosaččat. Ballu ruoššariikkas
lei dasto guovddáš čilgehussan dasa
ahte viiddis dáruiduhttindoaimmat biddjojuvvojedje johtui.
Garrasit geahččaledje uniformeret giela ja kultuvrra
sámi ja kvena guovlluin. Eai olus earuhan sámiid
ja kvenaid. Goappašat čearddat
meroštallojuvvojedje «amas álbmogin».
