6.1 Sámi máŋggadáfotvuohta
Sámi kultuvra albmana iešguđet
hámis dan mielde guđe ealáhussii
sámit gullet ja ássetgo rittuin, vuonain, johkagáttiin
vai siseatnamiin. Earret davvisámiid, mii lea stuorámus
sámi joavku, gávdnojit maiddái smávit
joavkkut sámiid gaskkas Norggas. Sii leat oarjelsámit,
nuortasámit/goltásámit ja julevsámit.
Dáin joavkkuin leat iežaset suopmanat mat leat
oalle earaláganat go davvisámegiella. Gávdnojit
maiddái muhtumat Norggas geain lea bihtánsámi
gullevašvuohta.
Ráđđehus oaivvilda
ahte muhtun dáid smávit joavkkuid dárbbut
sáhttet dušše ovddaldastojuvvot
sierradoaibmabijuiguin, ovdamearkka dihtii giela, kultuvrra ja oahpu
hárrái. Danne atnet eiseválddit dettolažžan
seailluhit ja gárgedit oarjelsámi, nuortasámi/goltásámi
ja julevsámi giela ja kultuvrra. Árjjáláš almmolaš váikkuhangaskaoapmeatnu,
erenoamážit dakkár mii čatnasa
smávit sámi joavkkuide, veahkeha nannet sámi
servodaga kultuvrralaš máŋggadáfotvuođa.
6.2 Oarjelsámit
Oarjelsámi guovlu vakŋu davvin Sáltoduoddara rájes
gitta máttás Engerdal gildii Hedmárkui. Guovlu
gullá hálddahuslaččat njealji
fylkka ja 70 gieldda vuollái, ja lea juhkkojuvvon golmma iešguđet
boazodoalloorohahkii. Sámit ásset bieđgguid.
Eanaš sámi bearrašat
guovllus leat váldosaččat čadnojuvvon
boazodollui. Boazodoalloolmmošlogu 1999 mielde
leat 110 doalloovttadaga oarjelsámi guovllus Norgga bealde.
Duodji lea maiddái guovdilis kulturávdnejeaddji
ja identitehttaávdnejeaddji oassi
1
.
Historjjálaččat leat oarjelsámiin
leamaš lagas oktavuođat guđetguimmiideasetguin,
beroškeahttá leatgo sii ássan
Norgga vai Ruoŧa bealde rájá.
Oarjelsámit leat máŋgga
oktavuođas vuodján áššiid
duopmostuoluid ovdii guohtuneatnamiid vieruiduvvan geavaheami dihtii.
Ođđaset áššit
leat earret eará Korssjøfjell-, Aursund-, Tamnes-
ja Selbuášši. Oarjelsámit
leat manahan stuorra guohtunguovlluid maŋŋil
2. máilmmesoađi čázádatásahallamiid
geažil.
Oarjelsámi guovllus leat guokte sámi kulturinstitušuvnna – Saemien
Sijte Snoases ja Sijti Jarnge Aarbortes. NRK Sámi Radios
lea báikkálaškantuvra Snoases
ja guokte oarjelsámegiel sáddaga vahkus.
Guhkes gaskkat ja smávva giellabirrasat leat dahkan
váttisin bisuhit ja gárgedit oarjelsámi
giela. Muhtun mánáidgárddit Aarbortes
(Hattfjelldal), Snoases (Snåsa), Gealtas (Elgå),
Braahkas (Brekken) ja Plassje-guovllus (Røros) leat álggahan
giellamovttiidahttinfálaldagaid. Hástalus lea
addit buori oahpahanfálaldaga oarjelsámegielas.
Oahpahanfálaldat vuođđoskuvladásis
lea čohkkejuvvon guovtti sámeskuvlii Aarbortii
ja Snoasii. Joatkkaskuvlla dásis lea Musarre (Mosjøen)
joatkkaskuvllas ovddasvástádus oarjelsámegiela oahpaheamis.
Dasto lea Davvi-Trøndelága allaskuvllas vásedin
ovddasvástádus addit oarjelsámi giela
ja kultuvrra oahppofálaldaga. Nesna allaskuvla lea veahkehan álggahit
Oarjelsámi giela ja kultuvrra foruma mas lea čállingoddi
Musarre joatkkaskuvllas. Moadde oahppagirjji gávdnojit
oarjelsámegillii.
Oarjelsámi hállan- ja čállingiella
lea hui earalágan go eará sámi suopmanat.
Sámediggi lea ráhkadan oarjelsámi giellaplána
(1993) mas daddjojuvvo ahte giellabargu galgá nannejuvvot
ja gárgeduvvot buot giellaguovlluin. Sámediggi
evttoha ahte guhki vuollái álggahuvvojit sámi
giellaguovddážat Ruovat (Rana) ja Plassje guvlui.
Sámedikki budjeahtas 2001 leat várrejuvvon ruđat
oarjelsámi fágavirgái mii lea jurddašuvvon
biddjojuvvot Sámedikki vejolaš ossodatkantuvrii
Snoasii.
Boksa 6.7 Saemien Sijte ja Sijti Jarnge
Saemien Sijte lea oarjelsámi dávvirvuorká ja
kulturviessu Snoases mii lea leamaš doaimmas
1980 rájes. Kulturviessu galgá doaimmahit sámi
kulturhistorjjálaš dieđu dutkama,
duođašteami, seailluheami
ja gaskkusteami. Kulturviesu háhkun lea nannet oarjelsámi
identitehta ja searvevuođadovddu. Dát
galgá dáhpáhuvvat earret eará dálá dávvirvuorkáčájáhusa
gárgedemiin ja diehtojuohkimiin interneahtas. Saemien Sijte,
oktan báikkálaš kantuvrraiguin, lea šaddan
sámi institušuvnnaid ja beroštusaid
gávnnadanbáikin: Duodji instituhtta, Davvi-Trøndelága
boazodoallohálddahus, Sámedikki kultur- ja ealáhusossodat
ja Davvi-Trøndelága Johttisámesearvi. Sámediggi
válljii Saemien Sijtte 1996 álbmotlaš sámi
kulturinstitušuvdnan.
Sijti Jarnge (sámi kulturguovddáš)
huksejuvvui 1980-logus ja lea Aarbortes. Guovddáš háliida
deattuhit dálá sámiid ealli sámi
kultuvrra, ja dan juksanmearrin lea álggahit stuorát
sámi vuođđočájáhusa
mii galgá gárvánit 2003. Guovddáš eaiggáduššá sámi
girjebusse mii johtala sihke Ruoŧa ja Norgga
sámiid mielde. Girjebusse doaibma lea deaŧalaš veahkki
oarjelsámi identitehta ja giela nannemis.
6.3 Nuortasámit/goltásámit
Norgga nuortasámit/goltásámit
(nuortalaččat) ásset Njávdámis
Mátta-Várjjaga gielddas Finnmárkkus.
Njávdán lea dološ njávdánsámiid
siidda (geavahanguovllu) namma mii Norgga ja Ruošša
rádjageassima olis 1826 juhkkojuvvui guoktin. iega bealli álgovuolggalaš siiddas
lea dál Suoma bealde rájá. Nuortasámiid/goltásámiid árbevirolaš eallinláhki
lea vuođđuduvvan guovllu
luondduvalljodatváriid geavaheapmái: Boazodollui,
luossabivdui Njávdánjogas ja Uvddujogas, mearraguolásteapmái,
fuođđobivdui, murjemii ja
jeagelbardimii.
Nuortasámit/goltásámit leat
dán áigái unnimus sámi joavku,
seammás go sii leat unna veahádagaš iežaset álgovuolggalaš eanaguovllus. Nuortasámit/goltásámit
sierranit sámi álbmotjoavkkus muđui
giela ja oskkoldaga dáfus. —eavetjávrris
Suomas ásset eambbo nuortasámit/goltásámit
go Norggas. Eanaš dušše
vuorraset olbmot hállet giela. Okta skuvla guovllus addá muhtun
muddui oahpaheami nuortasámegillii/goltásámegillii.
Norggas ii gávdno dál makkárge oahpahanfálaldat
nuortasámegillii/goltásámegillii,
iige gávdno makkárge oahppaneavvogárgedeapmi. Sámediggi áigu
boahtteáiggis nannet doaibmabijuid mat leat oaivvilduvvon
nuortasámi/goltásámi servodaga
mánáide ja nuoraide vai sin identitehtta nannejuvvo.
Sámediggi oaidná dárbbu ovttasbargat
Suomain giellaealáskahttima hárrái.
Sámi Instituhtta Guovdageainnus lea bargamin gielladutkamiin
ja lea, oassin riikkaidgaskasaš barggus uhkiduvvon
gielaid beales, álggahan giellalávgunprojeavtta
mánáidgárdái —eavetjávrái Supmii
nuortasámegiela/goltásámegiela ođđasisvirkkosmahttinulbmiliin
2
.
Boarrásat geat máhttet giela leat mielde veahkeheamen
oahpahusas, muhto eai dan meare go livčče sávvojuvvon.
Gávdnojit maiddái uhccán nuortasámegiel/goltásámegiel
girjjit, ja oahpahusávdnasiid váili lea stuoris.
Sámi Instituhtta joatká projeavtta 2001/2002
EU-ruđaiguin.
Nuortasámit/goltásámit leat
das rájes go dahkkojuvvojedje kristtalažžan
1500-logus, dovddastan ruošša-ortodoksalaš oskku.
Dalle huksejuvvui ortodoksalaš kapealla Njávdámii
mii lea Nuortalašgilis ja ain anus.
1970-logu loahpas ovddidedje nuortasámit/goltásámit
gáibádusaid beassat álggahit boazodoallodoaimma
iežaset dološ guvlui. Sihke Boazodoallohálddahus
ja duopmostuolut nannejedje ahte guoskevaš nuortalaččain
lei vuoigatvuohta boazodollui. Dál lea dilli dakkár
ahte nuortalaččain lea vuoigatvuohta boazodollui,
muhto sii eai leat geavadis beassan álgit boazodoaluin
dasgo eai leat guoros doalloovttadagat guovllus. Nuortasámit/goltásámit
doaimmahedje ovdal viiddisis riddo- ja vuotnaguolásteami
Várjjagis. Dát guolásteapmi, oktan luossabivdduin
ja boazodoaluin, ledje ealáhusvuđđosa
válddahagat.
Luossabivdu Njávdámis vuođđuduvvá dán áigái
turistaguolásteapmái, ja boađuid
juogadit sii geat leat miellahttun «Njávdánjoga
Guolástansearvevuođas». Ovddeš nuortasámi/goltásámi livjelakguolásteami
lea eanaš muddui váldán vuollásis
eará sisafárren veahkadat, ja dat lea šaddan
oktasašguolásteapmin sidjiide geat eaiggáduššet
ja gilvet eatnamiid Njávdánleagis. Sisafárren,
erenoamážit Suomas, 1800-logu gaskkamuttu
rájes, ja dat duohtadilli ahte nuortasámit/goltásámit
dán áigái leat unna veahádagaš Mátta-Várjjaga
gielddas, leat dagahan ahte nuortasámit/goltásámit
leat massán olu boares vuoigatvuođaideaset
ja leat šaddan hui váttes dillái, sihke
gielalaččat ja kultuvrralaččat.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi
lea nuppi oassečielggadusastis (NOU 1997: 4) gieđahallan máŋga
evttohusa mat leat vuođustuvvon dárbbuin
seailluhit ja gárgedit erenoamáš nuortasámi/goltásámi
kultuvrra. Viidáset barggus ođđa
lágain Finnmárkku eatnama hálddaheami birra árvvoštallojuvvojit
lávdegotti evttohusat nuortasámiid/goltásámiid
kultuvrra ja ealáhusvuđđosa
ođđasisálggaheami
birra.
Suopma lea maŋimuš vihtta
jagi geahččalan láhčit dilálašvuođaid
nu ahte nuortasámi/goltásámi
veahkadagas galget leat vejolašvuođat seailluhit
iežaset iešlági, eallinvuogi
ja kultuvrra. Ođđa goltáláhka
mearriduvvui 1995. Goltáláhka lea sierraláhka
man ulbmilin lea buoridit nuortasámiid golttáid
boahtovejolašvuođaid ja eallindilálaš-vuođaid
oppalohkái, seammás go galgá seailluhit
ja ovddidit nuortasámi/goltásámi kultuvrra.
Láhka lea čadnojuvvon Suoma davit osiid luondduealáhusdoaimmaheddjiide.
Davviriikkalaš sámeministarat ja
sámediggepresideanttat sohpe oktasaščoahkkimis
skábmamánu 2. 2000 árvvoštallat
rádjarasttideaddji doaibmabijuid ja ovttasbargoprojeavttaid
mat veahkehit nannet ja gárgedit nuortasámiid/goltásámiid giela
ja kulturvuđđosa.
Ráđđehus oaidná dárbbu
ovttasbargui, erenoamážit Suomain, seailluhan
ja gárgedan dihtii nuortasámi/goltásámi
kultuvrra. Nuortasámiid/goltásámiid
lunddolaš ja historjjálaš searvevuohta
sáhttá ođđasisvirkkosmahttojuvvot
ja gárgeduvvot iešguđet
lágan kultuvrralaš ja ealáhuslaš ovttasbarggu
hámis daid riikkaid gaskkasjgos nuortasámit ásset.
Dan oktavuođas sáhttá namahuvvot
ahte Sámi kulturmuitoráđđi
lea 1–3 jagi ovttasbargan Suomain ja Ruoššain
nuortasámi/goltásámi kulturmuittuid
logahallamiin
3
.
Gielda- ja guovlodepartemeanta lea 2001 addán doarjaga
guovtti nuortasámi/goltásámi
projektii: Sámiid Vuorká-Dávviriid projektii «Nuortasámi áigegovat
ođđa jahkeduháhis – kultuvrralaš dialogat» lea
duođaštanprojeakta nuortasámiid/goltásámiid
birra. Háhku lea oinnolažžan dahkat beliid
nuortasámiid/goltásámiid dálá dilis dainna
lágiin ahte nuortasámi/goltásámi
identitehttaolggosbuktima máŋggadáfotvuohta ožžojuvvo
ovdan. Projeakta man Romssa musea lea álggahan,
galgá duođaštit
nuortasámiid/goltásámiid ássama,
kultuvrra ja dálááiggehistorjjá Norggas,
Suomas ja Ruoššas. Lassin
galgá gaskkustit dárkilis informašuvnna
Njávdán-sámiid dálá dilis;
sin kultuvrralaš, sosiála, ealáhuslaš,
oskkoldatlaš ja politihkalaš dilis.
2000 mearriduvvui ráfáidahttit Nuortalašgili kulturmuitoguovlun
Njávdámis. Váldojuksanmearrin lea ahte
galgá lágidit dilálašvuođaid
ja veahkehit nuortasámi/goltásámi
kultuvrra gaskkusteapmái, máŧasdoallamii
ja gárgedeapmái. Nuortasámit/goltásámit
ieža, sin organisašuvnnat ja Sámediggi
leat árjjálaččat mielde barggus.
Boksa 6.8 Nuortasámi dávvirvuorká Njávdámis
Sámediggi lea válljen Nuortasámi dávvirvuorkká Njávdámis
Máttá-Várjjagis sámi jahkeduhátbáikin.
Sámediggi lea nevvon geavahit areála mii lea 1000 m2
ja
mas lea gollorámman 25 milj. kruvnnu oktan 4 milj. kruvnnuin čájáhusaide.
Plánaid lea árvvoštallan Statsbygg
mii rehkenastá vistti goluid šaddat
4–9 milj. kruvnnu bajábealde Sámedikki
neavvaga.
Projeakta lea ságaškuššojuvvon
Kultuvradepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš čoahkkimiin.
Departemeanta lea atnán vuođđun
ahte projeavtta viidáset ráhkadahttin ja dan organiseren
ja ruhtadeapmi ferte atnit ođđa
vistti vuolggasadjin nugo lea evttohuvvon raporttas «Projeakta
Njávdámá nuortasámi dávvirvuorká»,
mii ráhkaduvvui 1995 Mátta-Várjjaga daguheami1
vuođul.
Sámiid Vuorká-Dávvirat Kárášjogas álggahedje
dávvirvuorkádoaimma Njávdámii projeaktan
mas lei 1999 ja 2000 ovddas oktiibuot 1,6 milj. kruvdnosaš doarjja
Gielda- ja guovlodepartemeanttas, Mátta-Várjjaga
gielddas ja Sámedikkis. Jahkeduhátbáikki čalmmusteapmi
dáhpáhuvai borgemánus 2000. Projeakta čađahuvvo
ovttasbarggus Kultuvradepartemeanttain, Sámedikkiin ja
Mátta-Várjjaga gielddain.
1) daguheapmi = diŋgon; daguhit = diŋgot
6.4 Julevsámit
Nuor-Sállto, suohkanat Divtasvuodna, Hábmer
ja Oarjjelifuolldá, lea Norgga julevsámi guovddášguovlu.
Julevsámit hállet ovtta giela Norgga ja Ruoŧa
bealde rájá.
1700- ja 1800-logus šadde eallindilálašvuođat
váttisin julevsámiide geat ásse rádjaguovlluin
Ruoŧa vuostá. Sii bággehalle
fárret rittu guvlui. Sámit geat ásaiduvve
siskkit vuotnaguvlluide, seailluhedje giela ja árbevieruid
buorebut go sámit olggut guovlluin Sálltos ja
Ofuohtas, geat dáruiduhttojuvvojedje garrasit 1800-logu mielde.
Dušše muhtun sánit
ja máŋga báikenama gávdnojit álgovuolggalaš «mearrasámi» suopmanis.
Rehkenastojuvvojit gávdnot guokte-golbma duhát
julevsápmelačča Norggas ja Ruoŧas.
Sámit Nuor-Sálltos leat árbevirolaččat vuosttažettiin
leamaš guolásteaddjit. Boazodoalus
lea leamaš deaŧalaš rolla
julevsámi kultuvrii Ruoŧa bealde rájá.
Goddi luottahuhttojuvvui Luvlejueatnogáttis 1700–1800-logu
mielde, jáhku mielde garra vearuheami, guorbama, boraspiriid
dahje goavvejagiid (guhkilmas bievlabuollašiid
ja jiekŋumiid geažil mat hehttejedje
gottiid gávdnamis ealáha). Muhtun julevsámit
leat maiddái bargan eanadoaluin ja šibitdoaluin.
Julevsámegiella geavahuvvo Norgga bealde Bállagis,
Divtasvuonas, Hábmeris ja Fuolldás, ja Dálvadisas
(Johkamohkis) ja oarjjit oasis Vátsjiris (Jielleváris)
Ruoŧa bealde. Julevsámiin leat váilon oahppagirjjit
ja oahpaheaddjit geat máhttet giela. 1983 álggahii
Budejju oahpaheaddjeallaskuvla julevsámegiela oahpahusa.
Lassin oahpahit muhtun vuođđoskuvllat
ja Hábmera joatkkaskuvla julevsámegiela. Sámedikkis
lea sierra mielbargi gii bargá julevsámegielain Ájluovtas
Divtasvuonas.
6.4.1 Oarjjevuonaprojeakta
Earret eará danne go siskkit vuotnaguovllut Divtasvuonas
julggaštuvvojedje árrat 60-logus eretfárrenguovlun,
de lea dán áigái dušše
Mosskes bissovaš ássan Oarjjevuonas.
Oarjjevuonaprojeakta lea báikegárgedanprojeakta
Mosskes. Projeakta, mii lea oassi Oarjjevuona doaibmaplánas,
lea ráhkaduvvon báikkálašbirrasis
ovttasbarggus Divtasvuona suohkaniin. Gielda- ja guovlodepartemeanta
veahkehii sakka projeavtta go nannii Sámi ovddidanfoandda
1 milj. kruvnnuin jahkásaččat ereliiggánis
juolludussan jagiin 1997–1999.
Jagiin 1997–1998 juolludii Sámi ovddidanfoanda
doarjaga 3 riddoguolástanfatnasii Mosskái. Viessobáŋku
lea ođđasis addigoahtán
loanaid viessohuksemiid ruhtadeapmái báikái.
Báikki skuvllas mii guhkit áigge lea áitojuvvon
heaittihuvvot, lea ain vuollegis, muhto bissulis ohppiidlohku. Skuvlla
lanjat lea lassin geavahuvvon rávisolbmuid oahpaheapmái,
erenoamážit duojis. Almmatge váilot ain
ealáhusdoaimmaid álggaheamit mat sáhtášedje
addit báikái bissulet ealáhusvuđđosa.
Joatkevaš ássan Mosskes lea deaŧalaš julevsámi
kultuvrra seailluheapmái. Báikki geográfalaš sajádaga
geažil, lea guollebiebman adnojuvvon čuožžovaš ealáhussan
man sáhtášii nannet báikki
barggahusa vuođusin.
Oassin Divtasvuona-Vuodnabada gáhttenbarggus lea ráđđehus álggahan
barggu hábmet čuovusčielggadanprográmma,
mii earret eará galgá válddahit guovllu
veahkadatgárgedeami ja ássanminstara. Maiddái
galgá guovllu joatkevaš geavaheapmi čielggaduvvot.
Boksa 6.9 Árran julevsámij guovdásj
Árran julevsámij guovdásj Ájluovtas
Divtasvuona suohkanis ásahuvvon suoidnanánu 30.6.
1994, lea váldodahkamuššan
hálddahit julevsámi giela ja kulturárbbi. Árran
julevsámij guovdátsja álggaheapmi lea
dagahan positiiva oalgeváikkuhusaid guvlui. Guovddážis
lea girjerádju, giella- ja lohkanguovddáš,
dávvirvuorká ja mánáidgárdi. Sámediggi
ja Budejju allaskuvla láigohit lanjaid guovddážis.
Birrasiid 40 olbmo barget Árranis.
