10.6 Alit oahppu
Sámi oahpus ja dutkamis lea čoavddadoaibma
sámi kultuvrra, giela ja árbevieruid seailluheamis
ja viidáset gárgedeamis, ja guoddinnávccalaš gárgedeapmái.
Ráđđehus oaivvilda
ahte lea dárbu geahččat sámi
alit oahpu ja dutkama oktalaččat.
Nergård-lávdegotti árvalus NA— 2000:
3 Sámi oahpaheaddjeoahppu – iešguđet
diehtoárbevieruid gaskkas, evttoha máŋggaid
doaibmabijuid, earret eará sámi oahpaheaddjeoahpu
organiserema, ja sisdoalu, hárrái. Nergård-lávdegoddi
ja Mjøs-lávdegoddi (NOU 2000: 14 Frihet med ansvar (Luđolašvuohta
ovddasvástádusain) evttohit goappašagat
ahte Sámi allaskuvla oažžu stáhtusa dieđalaš allaskuvlan,
gos lea sihke sámi dutkan ja alit oahppu.
Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu árvvoštallat
NOU 2000: 3 evttohusaid sierra kapihttalis oahpaheaddjeoahppodieđáhusas 2002,
vrd. st.meld. nr. 27 (2000–2001) Gjør
din plikt – krev din rett (Daga iežat geatnegasvuođa – gáibit
iežat vuoigatvuođa).
Dattetge lea maiddái dárbu geahččat
lávdegottiid evttohusaid ollislaš perspektiivvas. Ráđđehus
dieđihii dieđáhusas
St.meld. nr. 27 (2000–2001) ahte sámi
oahppu ja dutkan galgá govdadit guorahallojuvvot. Ráđđehus háliida,
Stuorradikki árvalusa mielde, dahkat govdes guorahallama
sihke Sámi allaskuvlla ja eará iešguđet
dási institušuvnnaid sámi
oahpu ja dutkarna hárrái. Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta áigu
fas máhccat Stuorradiggái dárkileappot
dáinna áššiin
heivvolaš hámis.
Dárbu diekkár guorahallamii ferte maiddái gehččojuvvot
dan olis go Sámi Instituhtta ja Sámi allaskuvla
leat formaliseremin ovttasbargguset.
10.6.1 Sámi allaskuvla
Sámi allaskuvla álggahuvvui 1989 áimmahuššat sámi
servodaga gárgedeami ja gelbbolašvuođa ja
dutkama dárbbu. Sámi oahppu ja dutkan leat allaskuvlla
erenoamáš fágalaš profiila
ja skuvlla váldogiella lea sámegiella. Allaskuvla
lea oktilaččat bargamin sámegiel alit
oahppofálaldaga dieđalaš ja
fágalaš gárgedanbargguid.
Dán bargui gullá jotkkolaččat
gárgedit sámi sisdoalu, eamiálbmotperspektiivva
ja sámi doabaduojáldaga
1
mat
heivehuvvojit fágaide ja oahppofálaldagaide. Visot
oahppu lea heivehuvvon sámi servodaga ja birrasa dárbbuide.
Allaskuvlla dahkamuš lea gárgedit riikkagottálaš čogastatgelbbolašvuođa
sámi alit oahpus ja doaimmaheamis dutkama mii ovddida allaskuvlla
iežas fágaid ja oahpuid gárgedeami, ja
mii bálvala sámi ealáhus- ja kultureallima
ja servodaga diehtagii vuođđuduvvan
dárbbuid.
Sámi allaskuvlla oahppofálaldat lea guovdilis váikkuhangaskaoapmi
váfistit dohkálaš bargiid sámi
guovlluid mánáidgárddiide ja skuvladoibmii. Oahppofálaldagas
lea vuođđu sámi
kultuvrras, earret eará nu ahte oahpahus dáhpáhuvvá sámegillii.
Oahppofálaldat addá seamma dohkálašvuođa
go norgalaš oahpaheaddjeoahppuge. Sámi
oahpaheddjiid dahkamuš lea earret eará fievrridit árbevirolaš sámi
dieđu ja máhtu viidáseappot
boahttevaš buolvvaide, seammás go sii
leat mielde gárgedeamen ođđa dieđu
ja máhtu.
Allaksuvlla váldodahkamuš lea oahpaheaddjeoahppu.
Bestema lasiheami dáfus lea hástalussan dahkat
oahpaheaddjeoahpu máškkibun
2
ja geasuheaddjin ohcciide. Áigeguovdilis
doaibmabidju lea addit lávdaduvvon fálaldaga.
Allaskuvla lea organiseremin oahpaheaddjeoahppofálaldaga gáiddusoahpahussan.
Institušuvnna veahkkevárreanu bevttolmahttima
dihtii lea allaskuvla láhčimin dilálašvuođaid
projeakta- ja fáddálágiduvvon oahpahussii
ovdaskuvla- ja dábálašoahpaheaddjeoahpus
mas oahpaheapmi lea lágiduvvon bálkkuid mielde.
Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea 4-jagi áigodaga
badjel dorjon allaskuvlla vásedin nannen dihtii fágabargiid
IKT-gelbbolašvuođa. Háhkun
lea earret eará viiddidit oahpaheaddjeoahpu bargovugiid,
ovdamearkka dihtii nu ahte láhččojuvvojit
dilálašvuođat studeanttaid
eanet iehčanassii doaibmamii. Deattuhuvvot galgá ahte
Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahppofálaldat šaddá máškkibun
ja geasuheaddjin eanet studeanttaide.
Sámi allaskuvllas lea, stáhtusiinnis áidna
sámegiel alit oahppoinstitušuvdnan,
vásedin servodatovddasvástádus árjjálaččat
seailluhit ja gárgedit sámegiela, vrd. allaskuvlla
strategiijaplánain 1999–2005. Sámegiella
adnojuvvo beaivválaš doaimmas, oahpahusas
ja DjO-barggus. Allaskuvllas lea sámegiella lohkangiellan
vuođđofága- ja gaskafágadásis.
Sámegiela vuođđofága
fállojuvvo jahkásaččat, ja gaskafága
fállojuvvo jagis jahkái. Lassin leat allaskuvllas
oahppofálaldagat, main lea dutkamii vuođđuduvvan
oahpahus, sámegiela lohkanbadjeoahpus ja sámegiela álgooahpaheamis
rávisolbmuide.
Allaskuvla lea maiddái gárgedan lasseoahppofálaldagaid
ja eará oahppofálaldagaid mat leat vásedin
heivehuvvon sámi servodahkii. Allaskuvllas lea oahppofálaldat
vuođđofágadásis guovttegielatvuođapedagogihkas,
máŋggakultuvrrat áddejumis,
duojis, erenoamášpedagogihkas, juoigamis
ja muitaleamis ja praktihkalaš-pedagogalaš oahpus
duojáriidda ja dáiddáriidda. Fágalaš ja
ekonomalaš veahkkeváriid fitnašuvvan
mearrida sáhttetgo iešguđetlágan
oahput fállojuvvot juohke jagi. Muhtun oahppofálaldagat
fállojuvvojit maiddái lávdaduvvon fálaldahkan.
Duođalašgelbbolašvuođa
ortnet sisaváldimis alit ohppui sáhttá maiddái
dahkat áigeguovdileabbon ođđa
studeantajoavkkuide lohkat Sámi allaskuvllas. Deaŧalažžan šaddá allaskuvlii
bargat juksat dán ulbmiljoavkku. Allaskuvla beste maiddái
studeanttaid Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Allaskuvla lea jagi 2000 rájes fállan 2-jahkásaš journalistaoahpu
oasseáiggis 3 jagi badjel. Dát fálaldat
bestii hui bures. —avčča rájes
2000 lea maiddái álggahuvvon erenoamášpedagogalaš guovddáš sámi
geavaheddjiide. Guovddáš galgá huksejuvvot
golmma jahkedoaibman 2003, ja dan galgá hálddašit
Stáhtalaš erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádaga
stivra.
Girko-, oahppo- ja dutkandepartemeanta lea ožžon
plánaid Sámi allaskuvlla ođđa
vistti várás gosa maiddái galget čáhkat
Sámi Instituhtta, Sámi Arkiiva ja Sámi
ja suoma báikenammanevvohat. Sávahahtti lea maiddái
ahte sámi erenoamášpedagogalaš doarjjavuogádat,
ja Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš,
ožžot saji dán oktasašvistái.
Dáid iešguđetlágan
institušuvnnaid fágalaš barggu,
sámegielat dahkamušaid ja dieđalaš doaimma
ovtta sadjái bidjan nanne ja bevttolmahttá jáhku
mielde birrasa. Lunddolaš lea maiddái
ahte dákkár oktasašvisti biddjojuvvo
universitehtta- ja allaskuvlasuorggi visttiid vuoruhanlistii. Dát
lea okta máŋgga doaimmas mii ferte
vuoruhuvvot ja juohke ovtta jagi budjeahtas ferte árvvoštallojuvvot
man alla vuoruheami dát visti oažžu.
Sámi allaskuvla beste vuolggasajis sámegielagiid
iežas oahppofálaldagaide. Seammás lea čielggas
ahte gávdnojit máŋga logi
duhát sápmelačča/sámesogalačča
geat eai máhte sámegiela eai njálmmálaččat
eaige čálalaččat. Dát
bidjá allaskuvlii, ja alit oahppoinstitušuvnnaide,
erenoamáš hástalusaid bestema
hárrái. Dát lea juoga masa berre giddet
stuorra fuopmášumi. Bestenpolitihka
vejolaš nuppástuhttin mearkkaša
stuorra prinsihpalaš earáhuhttima.
Dás lea sáhka áibbas vuđolaš dilálašvuođain – namalassii sámegielahis
sámiid vuoigatvuođas ja vejolašvuođas
oažžut fálaldaga mii addá sidjiide beassanvuođa
sámi kultursearvevuhtii mii gávdno dutkama ja
alit oahpu siskkabealde.
10.6.2 Romssa universitehtta
Romssa universitehtas lea vásedin ovddasvástádus dutkamis,
oahpus ja gaskkusteamis mat leat erenoamáš čuožžovaččat
Davvi-Norgii, dán vuolde maiddái sámi
duovdagis. Dáppe lea oahpahus máŋgga
fágaduovdagis gitta váldofágadássái,
ja dutkandoaibma dáid duovdagiin. Lea álggahuvvon Sámi
dutkamiid guovddáš mii earret eará galgá veahkehit
lasihit dutkama ja oahpahusa sámi dilálašvuođaid
birra universitehtas, nannet bestema dákkár dutkamii
ja dieđihit ja oktavuođa doallat
sámi dilálašvuođaid
birra riikkagottálaččat ja riikkaidgaskasaččat.
10.6.3 Eará oahppofálaldagat
Norgga eanadoalloallaskuvlla boazodoallooahpahus addojuvvui 2-čuoggásaš eaktodáhtolaš boazodoalu
kursa. Birrasiid 600 studeantta leat čađahan
kurssa. Juksanmearrin lea oahpásmahttit studeanttaid ealáhussii
vai sáhttet maŋŋelis dán
oaidnit ovttastumis iežaset iešguđetlágan bargguiguin
luondduhálddaheamis. Kursa lea gártadan máŋga
sierrabargobihtá ja váldofágadutkosa
boazodoalu siskkabealde.
Davvi-Trøndelága allaskuvla oaččui
1987 váldoovddasvástádusa oarjelsámi
gielas ja kultuvrras. Budejju allaskuvla addá fálaldaga
julevsámi gielas ja kultuvrras/servodatfágas.
Dien guovtti allaskuvlla fálaldagat leat sorjavaččat
das ahte almmuhit doarvái ohccit, ja dat eai addojuvvo
jahkásaččat. Ohccivuođus
dahká ahte ii gárgeduvvo sierra oahpaheaddjeoahppu
oarjelsámegielas ja julevsámegielas Budejju allaskuvllas
ja Davvi-Trøndelága allaskuvllas seamma málle
mielde go Sámi allaskuvllas.
Finnmárkku allaskuvllas leat maiddái fálaldagat
main lea vuolggasadji sámi perspektiivvas, earret eará buohccidivššároahppu.
10.6.4 Besten alit ohppui ja lasseohppui
Gievrras ja guoddinnávccalaš sámi
servodaga ovdehussan lea ahte sámi álbmogis lea
gelbbolašvuohta nu eatnat servodatduovdagiin
go vejolaš. Áiggi mielde leat vásedin
doaibmabijut deattuhuvvon vai sámi ohcciid besten alit
ohppui buoriduvvo.
Earreortnegat
Allaskuvla- ja universitehttaoahpuin lea mearriduvvon vásedin
earreortnet sámi ohcciid várás. Finnmárkku
allaskuvlla buohccidivššároahpus
leat 10 pst. rádjai oahpposajiin guovlluguovdasaš earis
várrejuvvon sámi ohcciide. Birggona (Bergen) universitehtas,
medisiidnaoahpus, leat 2 saji rádjai sámegielhálliide.
Romssa univeristehtas leat eanaš oahpuin bálddalastojuvvon
sisaváldimis earit iešguđet
sturrodagas. Bálddalastojuvvon sisaváldimis leat
maiddái earit sámi ohcciide Lillehammer ja Stavanger
allaskuvllain ja Oslo allaskuvlla ortopediijaingeneura-, reseptára-
ja bátneteknihkkaoahpus.
Lohkanvirgelohpi bálkkáin
1979 rájes lea addojuvvon doarjja gielddaide Nordlándii,
Romsii ja Finnmárkui mat leat addán virgelobi
bálkkáin váldit lasseoahpu sámegielas. Ovdehussan
lea ahte oahpaheaddji geatnegahttá iežas oahpahit
giellaseaguhusguovlluin. Dát čatnasanáigi
rievdaduvvui 5 jagis 2 jahkái 1998. Jagiin 1998–2000
juolluduvvojedje Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus
lohkanvirgelobit bálkkáin mat vástidit
12 ollesjahkelohkama. 2002 rájes oažžu Stáhta
oahppokantuvra Davvi-Trøndelágas guokte vástideaddji
lohkanvirggi juohke jagi. Dát galget juolluduvvot oahpaheddjiide
vai váldet lasseoahpu oarjelsámegielas, oktan čatnasanáiggiin
skuvllain mat addet oarjelsámegiela oahpaheami.
Oahppoloana oanidus
Stáhta loatnakássa oahpu várás
nammasaš oahpporuhtadanlágadusa loanaheaddjit
geat ásset ja barget Finnmárkkus, dahje ovtta čieža
váikkuhangaskaoapmegielddas Davvi-Romssas, ožžot
oaniduvvot loanaset 10 proseanttain álgovuolggalaš loatnasupmis,
eanemustá kr 16 500 juohke jagi nammii maid leat
orron ja bargan doaibmaguovllus.
Stipeanda
Oahppodoarjja addojuvvo lága mielde oahppodoarjaga birra
ohppiide ja studeanttaide. Addojuvvojit sierra stipeanddat joatkkaoahpahusa
ohppiide geat eai oro ruovttus ja geat leat Davvi-Romssas dahje Finnmárkkus
eret. Sámedikkis lea stipeandaortnet buot ohppiide geain
lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. Ohppiid
lohku lassána jagis jahkái.
